Historia, Marjukka Niskanen: Historia ei ole pänttäystä ja vuosilukuja, vaan ajattelemaan oppimista
Historian opiskelu yliopistossa on huomattavasti erilaista kuin lukiossa. Kiinnostavat ja monitieteiset yliopisto-opinnot ovat kehittäneet ajattelua, kriittisyttä ja historian kehityskulkujen laaja-alaista ymmärrystä.
Lukion jälkeen etsin omaa suuntaani ja opiskelin kaksi ammattitutkintoa, ensin kokisi ja myöhemmin puutarhuriksi. Nämä työt olivat muuten mieluisia, mutta niiden fyysisyys aiheutti terveysongelmia. Viimeistään kun jäin työttömäksi, aloin toden teolla miettiä, mitä elämälläni haluan tehdä.
Työttömänä ollessani aloin pohtia historian opiskelua, josta pidin paljon jo lukiossa. Tiesin, että työttömänä minulla olisi mahdollisuus opiskella työttömyysetuudella, jos TE-toimisto arvioisi kouluttautumisen parantavan työllistymismahdollisuuksiani. Hain tukea, ja onneksi sitä myönnettiin minulle.
Vuosi Alkio-opistolla toi minulle varmuutta omaan osaamiseeni ja hyvät valmiudet jatkaa opintoja yliopistossa.
Väyläopinnot toivat tukea ja rytmiä opiskeluun
Koska lukioajoistani oli kulunut jo kaksitoista vuotta, koin tarvitsevani apua opiskelutaitojen herättelyyn. Halusin myös nähdä, millaista yliopisto-opiskelu oikeasti on. Näistä syistä hakeuduin Alkio-opistoon, jossa opettaja kannusti minua kohti historian väyläopintoja.
Opiskelin lopulta vuoden Alkio-opistolla, jossa suoritin historian perusopinnot ja muutamia muita kursseja, kuten ruotsia, englantia ja tieteellistä kirjoittamista. Kun sain näistä opinnoista riittävän hyvät arvosanat, saatoin hakea avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon. Näitä historian väyläopiskelijoille varattuja opiskelupaikkoja oli viisi, joten jännitys oli kova. Onnekseni tulin lopulta valituksi.
Rajallista paikkamäärää ei kannata liikaa miettiä. Opettajanikin vahvistaa, että jos suorittaa hakukelpoisuuteen vaadittavat opinnot paneutuen ja opintoihin panostaen, on oikein hyvät mahdollisuudet tulla valituksi avoimen väylän kautta.
Vuosi Alkiolla toi minulle varmuutta omaan osaamiseeni ja hyvät valmiudet jatkaa opintoja yliopistossa. Minäkuvani muuttui: aiemmin olin tosi epävarma, mutta opin luottamaan omaan tekemiseeni. Ajatteluni Alkiolla ja myöhemmin yliopistossa on kehittynyt paljon – osaan nyt ilmaista itseäni kirjallisesti ja suullisesti paremmin ja uskallan tuoda omat näkemykseni esiin.
Kursseilla ei juuri opetella vuosilukuja, tapahtumia tai muita sisältöjä ulkoa, koska sisältöjä olisi todella paljon. Sen sijaan opinnot keskittyvät paljon eri näkökulmien yhdistämiseen, kriittiseen lähteiden arviointiin, tutkimusmenetelmiin ja laaja-alaiseen ajatteluun.
Historian opinnot avarsivat ajattelua ja vahvistivat itsevarmuutta
Historian opiskelusta yliopistossa on helpointa kertoa sen kautta, mitä opinnot eivät ole. Kursseilla ei juuri opetella vuosilukuja, tapahtumia tai muita sisältöjä ulkoa, koska sisältöjä olisi todella paljon. Sen sijaan opinnot keskittyvät paljon eri näkökulmien yhdistämiseen, kriittiseen lähteiden arviointiin, tutkimusmenetelmiin ja laaja-alaiseen ajatteluun.
Monitieteisyys opinnoissa on ollut valtavan suuri rikkaus. Esimerkiksi historian ja yhteiskuntatieteiden teorioiden yhdistäminen on avannut paljon uusia näkökulmia ja kehittänyt ajatteluani. Minut yllätti se, kuinka itsenäistä opiskelu on ollut ja kuinka monipuolisia ja mielenkiintoisia kursseja yliopistossa on ollut tarjolla.
Myös kirjoittamaan oppiminen on ollut tärkeä osa opiskelua. Historian opinnoissa harjoitellaan perustelemaan, analysoimaan ja tiivistämään – taitoja, joista on hyötyä oikeastaan missä tahansa työssä. Oman ajatteluni kehityksen huomasi myös äitini. Hän kommentoi, että otan nykyään enemmän kantaa asioihin ja perustelen näkemykseni kattavasti.
Olen nyt neljättä vuotta yliopistossa ja tuntuu selvältä, että historia on minulle oikea valinta. Ennen yliopistoa käsitykseni historian opiskelusta ja alan uramahdollisuuksista oli melko kapea. Nyt ymmärrän paremmin esimerkiksi sen, kuinka monenlaista historiankirjoitusta eri aikakausina on ollut ja miten tulkinnat vaihtelevat sen mukaan, kuka niitä tekee ja mistä näkökulmasta menneisyyttä tarkastellaan.
Haluan olla mukana luomassa modernia koulua, jossa oppilaat oppivat ajattelemaan itse ja arvostamaan eri näkökulmia. Minulle tärkeitä arvoja opettajuudessa ovat moniäänisyyden edistäminen, oppilaiden aito kohtaaminen ja dialogisuus.
Omat kiinnostukset ja sivuaineet ohjaavat urapolkua
Historialta valmistuneet työskentelevät monenlaisissa tehtävissä, joissa tarvitaan analyyttista otetta ja laajaa yhteiskunnallista ymmärrystä. Opinnot antavat hyvän pohjan esimerkiksi hallintotehtäviin, projektitöihin tai viestinnän alalle. Uramahdollisuuksia voi laajentaa valitsemalla muista oppiaineista kursseja, jotka tukevat omia kiinnostuksia ja tavoitteita. Näin tutkinnosta tulee oman näköinen.
Itselläni ei ollut kirkasta ajatusta urasuunnitelmistani aloittaessani opintoja. Viime vuonna kiinnostuin opettajuudesta, ja parhaillaan teen opetusharjoittelua. Haluan olla mukana luomassa modernia koulua, jossa oppilaat oppivat ajattelemaan itse ja arvostamaan eri näkökulmia. Minulle tärkeitä arvoja opettajuudessa ovat moniäänisyyden edistäminen, oppilaiden aito kohtaaminen ja dialogisuus.
Kaikille historian opiskelua pohtiville haluan sanoa: älä anna epävarmuuden estää sinua aloittamasta opintoja. Historian opiskelu kehittää ajattelua tavalla, joka kantaa pitkälle, ja väyläopinnot ovat erinomainen reitti kokeilla, onko ala oma juttu. Minulle ne antoivat rohkeuden aloittaa ja uskoa siihen, että olen tehnyt hyvän valinnan.