Journalisti jo seitsemänvuotiaana – Jyväskylän yliopisto oli minulle itsestäänselvä valinta

Olin tietämättäni haaveillut journalistiikan opinnoista jo pienestä pitäen. Kirjoitin alakouluikäisenä käsin Kotiuutiset-nimistä lehteä, jonka levikki kattoi vanhempani ja sisarukseni. Siispä journalismin saralle ja journalistiikan opintoihin hakeutuminen tuntui minulle luonnolliselta. 

Lehdet ovat aina kiehtoneet minua. Aluksi luin urheilulehtien ennakkoliitteet ennen kauden alkua sekä sarjakuvaosion, mutta pikku hiljaa kiinnostukseni kasvoi myös muita osioita kohtaan. 

Huomasin, että toimittaja pääsee työnsä puolesta kokemaan hienoja asioita ja tapaamaan jännittäviä ihmisiä. Ajattelin, että tuota minäkin haluan tehdä. 

Jyväskylän yliopisto avasi minulle mahdollisuuksia jo ennen ensimmäistä luentoa 

Päätin lukiossa, että haen opiskelemaan journalistiikkaa ensisijaisesti nimenomaan Jyväskylään. Helsingissä ja Tampereella olin jo asunut, minkä lisäksi olin kuullut Jyväskylästä kaupunkina hyvää ja ajattelin täysin uuteen kaupunkiin muuttamisen kasvattavan minua ihmisenä. 

Osasin ennustaa saavani opiskelupaikan todistusvalinnalla, sillä onnistuin ylioppilaskirjoituksissa. Hakemiseen liittyi kuitenkin myös soveltuvuuskoe, minkä tuloksia sain jännittää pitkälle kesään. Kun paikka viimein varmistui, oli helpotukseni melkoinen. 

Opiskelupaikan saadessani olin astumassa varusmiespalvelukseen, mikä minua ei erityisemmin innostanut. Opiskelupaikan avulla pystyin kuitenkin hakemaan erityistehtäviin, ja sain kunnian suorittaa inttini varusmiestoimittajana Rajavartiolaitoksella. Opiskelu Jyväskylän yliopistossa alkoi siis kantaa hedelmää jo ennen fuksiviikkoa tai ensimmäistäkään luentoa. 

Miten stadilainen pärjää landella? 

En muista käyneeni ennen yliopistoon hakemista kertaakaan Jyväskylässä. Helsingin kasvattina minua huoletti, onko kaupunki vain pieni tuppukylä keskellä ei mitään. Jyväskylä oli tänne muuttaessani pienin kaupunki, jossa olin koskaan asunut. 

Hyvin nopeasti kuitenkin huomasin kaupungin olevan juuri sopivan kokoinen. Keskusta on tiivis, mutta sen tunnistaa kaupungin keskustaksi. Palvelut ovat lähellä ja luontoonkin pääsee nopeasti. 

Jo ensimmäisen kevään aikana Jyväskylään saapuminen alkoi tuntumaan kotiin palaamiselta.