Lukioväylä IT-tiedekuntaan, Julius Cherubini: Näkymiä IT-alalle ja lisää mielekkyyttä lukio-opintoihin

Julius Cherubini on ollut aina kiinnostunut koodaamisesta. Hän opiskeli IT-alan lukioväylällä itselleen alan opiskelupaikan ja nipun yliopistotutkinnon opintoja jo lukiossa. ”Ajattelin ysillä, että IT-linjalla voisi olla hauskaa – ja olihan se”, hän kertoo. Nyt Julius opiskelee tietojenkäsittelytieteen kandidaatti- ja maisteriohjelmassa Jyväskylän yliopistossa.
”Vaikka väyläopinnot vaativat itsenäistä opiskelua ja aikatauluttamista, se ei haitannut minua, koska aiheet olivat kiinnostavia”, Julius Cherubini sanoo. Kuva: Petteri Kivimäki
Julkaistu
2.8.2025

Lukioväylän IT-alan opinnot mahdollistavat tutustumisen informaatioteknologian opiskeluun yliopistossa jo lukioaikana. Väyläopinnot suorittaneet voivat hakea lukion jälkeen opiskelemaan Jyväskylän yliopiston IT-tiedekuntaan lukioväylällä, ja kaikki hakukriteerit täyttävät hakijat hyväksytään tutkinto-opiskelijoiksi. 

Suora yliopistopaikka osoittautui isoksi jutuksi

Olen ollut aina kiinnostunut koodaamisesta, ja yläkoulussa harjoittelin sitä vähän sekä katselin aiheesta videoita. Ennen lukiota ja väyläopintoja minulla ei ollut kuitenkaan paljoa käytännön kokemusta koodaamisesta ja ohjelmoinnista.

Hain lukioon saadakseni lisäaikaa miettiä, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Yläkoulussa näin sattumalta mainoksen, että Jyväskylän Lyseon lukiossa tarjottiin IT-alan väyläopintoja. Kiinnostuin, hain ja onnekseni sain opiskelupaikan.

Aluksi en edes tiennyt, että näiden opintojen kautta on mahdollista päästä suoraan tutkinto-opiskelijaksi. Väyläopintojen kautta varman opiskelupaikan saaminen Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnasta osoittautui kuitenkin isoksi jutuksi.

Ylioppilaskirjoituksista ja yhteishausta ei tarvinnut stressata, kun hyvin arvosanoin suoritettujen väyläopintojen kautta oli jo varma opiskelupaikka Jyväskylän yliopistossa.

Toki yleiset hakukriteerit (mm. korkeakoulukelpoisuus) ovat tässäkin haussa täytettävä, mutta paine yhteishakua kohtaan on huomattavasti pienempi kuin väyläopintojen ulkopuolelta hakiessa.

Yliopistokurssit antoivat näkymää IT-alaan ja ideoita tulevaisuuteen

Opiskelimme lukiossa neljä Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan perusopintojen kurssia: Digitaalisen osaamisen perusteet, Web-julkaiseminen, Ohjelmointi 1 ja Tietoverkot. Tavallisten lukio-opintojen lisäksi meillä oli lukujärjestyksessä viikoittain 3 tuntia IT-opintoja. Suoritimme ensimmäisenä vuonna kaksi ja muina lukiovuosina yhden yliopistokurssin. Itsenäistä opiskelua vaadittiin kuitenkin jonkin verran lukujärjestyksen ulkopuolella.

Kurssit olivat mielenkiintoisia, esimerkiksi ensimmäisenä lukiovuotena web-julkaisun perusteissa meidän piti toteuttaa oma nettisivu. Toisena vuotena Ohjelmointi 1 -kurssilla puolestaan meidän tuli tehdä oma peli, mikä oli haastavaa, mutta hauskaa. Siinä sai itse keksiä pelin idean ja sen jälkeen toteuttaa sen.

IT-opinnot tekivät koko lukioajasta mieluisamman, kun pystyin opiskelemaan niitä asioita, joista olin oikeasti todella kiinnostunut. Varsinkin alussa, väyläopinnot työllistivät enemmän kuin peruslukiossa opiskelu. Yliopiston kurssit ovat itsessään vaativammat kuin tavalliset lukio-opinnot, mutta kun pääsin vauhtiin ja tutustuin yliopiston järjestelmiin, opiskelu helpottui.

Hyvä ryhmähenki ja sama lukioporukka kantoivat opintojen läpi

IT-opintoja tekevä ryhmämme pysyi samana koko lukioajan, mikä auttoi ryhmäytymään hyvin. Apua sai aina kavereilta, kaikki auttoivat kaikkia. Lisäksi meillä oli säännöllisiä tapaamisia ohjaajan kanssa ja yliopiston vastuuopettajalle sai aina laittaa myös viestiä, jos oli kysyttävää. Esimerkiksi ohjelmointikurssilla minun piti kysyä lisätietoja tehtävänannosta: yliopisto-opettaja vastasi ja sain tarvittavat tiedot pelin toteuttamiseen.

Vaikka väyläopinnot vaativat itsenäistä opiskelua ja aikatauluttamista, se ei haitannut minua, koska aiheet olivat kiinnostavia. Totta kai monen sadan koodirivin ohjelman tekeminen haastoi, mutta minusta oli kiva työskennellä peliprojektin parissa ja saada se valmiiksi.

Lukiosta suoraan yliopistoon tietojenkäsittelytieteen tutkinto-ohjelmaan

Osa lukiokavereistani jatkoi valmistumisen jälkeen inttiin, mutta suuntasin itse suoraan yliopistoon ja aloitin tietojenkäsittelytieteen kandidaatti- ja maisteriohjelmassa. On ollut hauska nähdä myös muita lukiosta tuttuja opiskelukavereita täällä.

Valintani ei ollut suoraviivainen ja pohdin lukiossa, menisinkö yliopistoon vai ammattikorkeakouluun. Erityisesti peliteollisuuden ja -teknologian opiskelu kiinnosti minua, mutta päätin lopulta käyttää väyläopintojen tarjoaman mahdollisuuden aloittaa IT-alan opinnot yliopistossa. Vapaampi ja yhteisöllinen opiskelu sekä tapahtumat vetivät myös yliopiston puoleen.

Nyt suunnitelmanani on opiskella mahdollisimman laajasti IT-alaa ja katsoa matkan varrella, mihin lopulta päädyn työelämässä. Peliala kiinnostaa myös edelleen.

En tiedä olisinko peruslukiossa päätynyt samaan lopputulokseen ja suunnannut IT-alalle.

Ensimmäinen syksy tutkinto-opiskelijana on ollut kevyempi kuin muilla, koska olen tosiaan suorittanut osan peruskursseista jo lukiossa. Yliopisto-opinnoissa on yllättänyt se, miten vapaata opiskelu ja aikatauluttaminen on suhteessa lukioon. Tähän mennessä kaikki on mennyt hyvin.

Väyläopintojen kartuttamat taidot eivät mene hukkaan

Voin suositella IT-alan väyläopintoja kaikille, joilla on vähänkään kiinnostusta alaa kohtaan. Aikaisempaa käytännön kokemustakaan ei vaadita – kiinnostus ja halu oppia lisää riittävät. Vaikka lukion alussa työmäärä voi tuntua vaikealta, siinä kasvaa ja oppii suorittamaan yliopisto-opintoja.

Pieni lisätyömäärä antaa mahdollisuuden jatkaa helpommin lukiosta eteenpäin.

Vaikka lopulta ei päättäisikään jatkaa IT-alan opintoihin yliopistossa, väyläopinnoissa oppii itsestään ja siitä, mitä haluaa. Eikä opitut taidot mene hukkaan, vaan niistä on varmasti hyötyä myöhemmin mihin tahansa jatkaakaan!

Aiheeseen liittyvä sisältö