Wisdom Letters

Kohti planetaarista hyvinvointia – tutkimusperustaista tukea päätöksentekoon

Julkaisutiedot

Wisdom Letters on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä poikkitieteellinen, vertaisarvioitu ja avoin verkkojulkaisu, jossa julkaistaan korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuvia artikkeleita erilaisissa kestävään kehitykseen, kestävyysmurrokseen ja planetaariseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Wisdom Letters ei peri julkaisumaksuja kirjoittajilta. Julkaisuissa esitetään toimintasuosituksia, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja sivistystyössä. Wisdom Letters käsittelee kestävyysnäkökulmasta yhteiskunnan ja talouden rakenteita, mutta myös yksilöiden ja esimerkiksi ei-inhimillisen luonnon hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä.

ISSN 2669-9478
Wisdom Letters asettuu Julkaisufoorumin julkaisuluokituksessa tasolle 1.

Kirjoittajakutsu - Call for Papers

Wisdom Letters hakee ehdotuksia julkaisuiksi, joiden aiheet ja teemat voivat liittyä esimerkiksi ympäristöongelmiin ja niiden hallintapyrkimyksiin tai ei-inhimilliseen luontoon (ml. eläimet ja eläinpolitiikka). Ehdotettavat aiheet voivat kytkeytyä laajasti niin luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin kuin rakennettuun ympäristöön. Julkaisut esittelevät tieteelliseen tutkimukseen perustuvia toimintasuosituksia julkisen päätöksenteon ja kansalaisten sivistyksen tueksi.

Koska kyseessä on tiedeyhteisölle suunnatun tutkimusjulkaisun ja yhteiskuntaa palvelevan policy brief -julkaisusarjan välimuoto, julkaisujen sisällöt jäsennetään erityisen Wisdom Letters -formaatin mukaisesti. Formaattia noudattamalla varmistetaan julkaisujen yleistajuisuus ja edistetään niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Toimituskunta tukee kirjoittajia tekstien muotoilussa formaatin mukaiseksi. Julkaisuformaatti soveltuu erinomaisesti esimerkiksi Suomen Akatemian STN-hankkeiden julkaisutarpeisiin.

Tiiviit (maks. 500 sanaa) julkaisuehdotukset pyydetään toimittamaan toimitussihteerille tai päätoimittajalle joko suomeksi tai englanniksi (ehdotetun julkaisukielen mukaisesti). Kerro julkaisuehdotuksessa, mille yleisölle se on erityisesti kohdistettu ja miksi juuri ehdotetusta aiheesta on tärkeä tehdä Wisdom Letters -julkaisu. Kerrothan myös, jos julkaisuehdotus perustuu johonkin hankkeeseen tai laajempaan tutkimuskokonaisuuteen. Hyväksyttyjen abstraktien pohjalta laaditaan valmiit julkaisukäsikirjoitukset toimituskunnan kanssa erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Kaikki julkaisukäsikirjoitukset vertaisarvioidaan.

Wisdom Letters -julkaisut voivat olla myös englanninkielisiä. Käytämme julkaisuissa TSV:n vertaisarviointitunnusta. Lisätietoja antavat julkaisun toimituskunnan jäsenet.

Lehden kuvaus ja ohjeet kirjoittajille

Wisdom Letters on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä poikkitieteellinen, vertaisarvioitu ja avoin verkkojulkaisu, jossa julkaistaan korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuvia artikkeleita julkisen päätöksenteon ja kansalaisten sivistyksen tueksi erilaisissa kestävään kehitykseen, kestävyysmurrokseen ja planetaariseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.

Käsiteltävät aiheet ja teemat voivat liittyä esimerkiksi ympäristöongelmiin ja niiden hallintapyrkimyksiin tai ei-inhimilliseen luontoon (ml. eläimet ja eläinpolitiikka). Julkaisuissa voidaan käsitellä kestävyysnäkökulmasta yhteiskunnan ja talouden rakenteita mutta myös hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä. Julkaisujen aiheet voivat kytkeytyä niin luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin kuin rakennettuun ympäristöön.

Wisdom Letters julkaisee jokaisessa numerossaan yhden artikkelin eli letterin. Wisdom Letters -julkaisut asettuvat muodoltaan tiedeyhteisölle suunnatun tutkimusjulkaisun ja yhteiskuntaa palvelevan policy brief -tyyppisen julkaisun välimaastoon. Niissä esitetään konkreettisia, tieteellisesti perusteltuja toimintasuosituksia, joita voidaan hyödyntää niin yksityisen ja julkisen päätöksenteon kuin sivistystyönkin tukena. Artikkeleissa julkaistu sisältö voi perustua uuteen tutkimustietoon, tai artikkelit voivat esittää toimintasuosituksia aiempia tutkimustuloksia hyödyntäen. Kaikki artikkelit noudattavat muodoltaan samaa Wisdom Lettersin formaattia, jonka laatimisessa toimituskunta tukee kirjoittajia.

Artikkelien lisäksi Wisdom Lettersissä voidaan julkaista sellaisia tutkimushankkeiden loppuraportteja tai tutkimusselontekoja, joissa pyritään ratkaisemaan kestävään kehitykseen, kestävyysmurrokseen ja planetaariseen hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Myös niissä esitellään toimintasuosituksia, joita voidaan hyödyntää julkisen päätöksenteon ja kansalaisten sivistyksen tukena. Myös nämä julkaisut käyvät läpi tieteellisen tason varmistavat toimitus- ja vertaisarviointiprosessit, ja ne on kirjoitettava Wisdom Lettersin formaattiin sopivaan muotoon. Formaatti poikkeaa tavanomaisesta hankeraportista.

Julkaisujen tieteellisestä tasosta vastaavat kirjoittajien lisäksi Wisdom Lettersin tieteidenvälinen toimituskunta, monitieteinen toimitusneuvosto sekä vertaisarvioijat. Wisdom Letters -julkaisut edustavat OKM:n julkaisuluokituksen julkaisutyyppiä A1 (vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli), ja ne asettuvat Julkaisufoorumin tieteellisten julkaisukanavien luokituksessa tasolle 1 (perustaso). Julkaisuissa käytetään Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnusta. Wisdom Letters sitoutuu noudattamaan tunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.

Aloita kirjoittamalla julkaisuehdotus

Tiiviit (maks. 500 sanaa) julkaisuehdotukset toimitetaan joko suomeksi tai englanniksi (ehdotetun julkaisukielen mukaisesti) toimitussihteerille tai päätoimittajalle. Julkaisuehdotuksessa tulee kertoa, mille yleisölle julkaisu kohdistetaan ja miksi juuri ehdotetusta aiheesta on tärkeää julkaista artikkeli Wisdom Lettersissä. Hyväksyttyjen abstraktien pohjalta laaditaan valmiit julkaisukäsikirjoitukset toimituskunnan kanssa erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti.

Wisdom Lettersin formaatti eroaa osittain tavanomaisista tieteellisistä julkaisusarjoista. Kirjoittajien tulee kiinnittää huomiota annettavien toimintasuositusten konkreettisuuteen ja tekstin yleistajuisuuteen.

Vertaisarviointiprosessin kuvaus

Jokainen Wisdom Letters -numero koostuu yhdestä vertaisarvioidusta tekstistä. Vertaisarvioinnit pyydetään kahdelta tai tarvittaessa kolmelta asiantuntijalta. Vertaisarvioijia ohjeistetaan laatimaan käsikirjoituksia koskevat refereelausunnot julkaisun lajityypin, muodon ja funktion ehdoilla – käsikirjoitusten tieteellistä laatua sekä uskottavuutta arvioiden ja julkaisun ja siinä julkaistavien tekstien luonne huomioon ottaen.

Julkaisun tarjoaminen Wisdom Lettersiin kannattaa aloittaa kirjoittamalla julkaisuehdotus. Tiiviissä (maks. 500 sanaa) julkaisuehdotuksessa tulee kuvata ehdotetun käsikirjoituksen olennainen sisältörakenne ja kertoa, mille yleisölle julkaisu kohdistetaan ja miksi juuri ehdotetusta aiheesta on tärkeää julkaista Wisdom Lettersissä. Hyväksyttyjen abstraktien pohjalta laaditaan valmiit käsikirjoitukset toimituskunnan kanssa erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti.

Julkaisuehdotuksen laatiminen ei ole välttämätöntä: Wisdom Lettersiin voi tarjota myös valmista käsikirjoitusta. Julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset lähetetään toimituskunnalle (ensisijaisesti joko päätoimittajalle tai toimitussihteerille). Toimituskunta kirjaa käsikirjoituksen vastaanotetuksi ja lähettää tästä kirjoittajalle vahvistuksen. Toimituskunta arvioi alustavasti, sopiiko käsikirjoitus aiheeltaan ja luonteeltaan sarjan julkaisuprofiiliin ja -formaattiin. Jos päätös on myönteinen, vähintään kaksi toimituskunnan tai toimitusneuvoston jäsentä arvioi, voidaanko käsikirjoitus toimittaa vertaisarviointiprosessiin.

Jos toimituskunnan tai toimitusneuvoston jäsenet edellyttävät, että käsikirjoitukseen tehdään muutoksia ennen vertaisarviointia, käsikirjoitus ja lausunnot lähetetään kirjoittajille korjauksia varten. Jos he ehdottavat käsikirjoituksen lähettämistä vertaisarviointiin, toimituskunta valitsee käsikirjoitukselle – yleensä toimitusneuvoston kanssa keskusteltuaan – vähintään kaksi soveltuvaa refereetä eli vertaisarvioijaa, joilta pyydetään lausunnot käsikirjoituksen tieteellisestä julkaisukelpoisuudesta.

Refereet ovat toimituskunnan ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on tieteellinen pätevyys arvioida käsikirjoitusta. He ovat puolueettomassa ja riippumattomassa suhteessa arvioitavaksi tarjottuun käsikirjoitukseen, ja he ovat väitelleitä tutkijoita tai muita tieteenalan asiantuntijoita. Arvioijat toimivat anonyymisti.

Toimituskunta tekee julkaisupäätökset vertaisarviointien pohjalta. Mikäli vertaisarvioijat ehdottavat työn hyväksymistä merkittävin muutoksin, korjattu teksti voidaan luettaa uudelleen vertaisarvioijilla tai toimitusneuvoston jäsenillä. Tämän jälkeen toimitus tekee päätöksensä ja lähettää kirjoittajille sekä työn että arvioijien lausunnot kokonaisuudessaan tai niiden olennaisen sisällön. On hyvin tavallista, että käsikirjoituksen työstäminen julkaisukelpoiseen muotoon edellyttää useita kommentti- ja muokkauskierroksia.

Wisdom Letters sitoutuu noudattamaan vertaisarviointimenettelyä ja edistämään omassa toiminnassaan Suomen tiedekustantajien liiton vertaisarviointiohjeen ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan Hyvä tieteellinen käytäntö -ohjeen mukaisia periaatteita.

Uusi Wisdom Letters

Wisdom Letters 4/2026: Kuinka tunnistaa Pohjois-Euroopan vanhoja metsiä tiedeperusteisesti?

Vanhat metsät ovat Euroopan arvokkaimpia mutta samalla uhanalaisimpia luonnonekosysteemejä. Enää noin kolme prosenttia Euroopan metsistä täyttää luonnontilaisen tai vanhan metsän kriteerit, ja määrä vähenee edelleen nopeasti myös Pohjois-Euroopassa. EU:n biodiversiteetti- ja metsästrategia velvoittaa jäsenmaita tunnistamaan, kartoittamaan ja tiukasti suojelemaan jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät. Yhtenäinen tieteellinen perusta kriteerien soveltamiseen on kuitenkin puuttunut.

Uusimmassa Wisdom Lettersissä kansainvälinen tutkijaryhmä esittää tieteeseen perustuvat kriteerit Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseksi. Suosituksissa huomioidaan muun muassa alkuperäiset puulajit, puuston ikä ja rakenne, kuolleen puun määrä ja laatu, elinympäristöpuut sekä vanhoille metsille tyypillinen lajisto. Tarkastelussa tulee huomioida myös pienet metsäkuviot sekä metsät, joissa on merkkejä aiemmasta ihmistoiminnasta. Tutkijat korostavat varovaisuusperiaatetta: rajatapauksia ei tule automaattisesti sulkea suojelun ulkopuolelle, sillä liian tiukat tai epätieteelliset kriteerit voivat johtaa arvokkaiden metsien menettämiseen ja nostaa tulevien ennallistamistoimien kustannuksia.