Wisdom Letters

Kohti planetaarista hyvinvointia – tutkimusperustaista tukea päätöksentekoon

Julkaisutiedot

Wisdom Letters on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä poikkitieteellinen, vertaisarvioitu ja avoin verkkojulkaisu, jossa julkaistaan korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuvia artikkeleita erilaisissa kestävään kehitykseen, kestävyysmurrokseen ja planetaariseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Wisdom Letters ei peri julkaisumaksuja kirjoittajilta. Julkaisuissa esitetään toimintasuosituksia, joita voidaan hyödyntää päätöksenteossa ja sivistystyössä. Wisdom Letters käsittelee kestävyysnäkökulmasta yhteiskunnan ja talouden rakenteita, mutta myös yksilöiden ja esimerkiksi ei-inhimillisen luonnon hyvinvointiin liittyviä ilmiöitä.

  • ISSN 2669-9478
  • Wisdom Letters asettuu Julkaisufoorumin julkaisuluokituksessa tasolle 1.

Kirjoittajakutsu - Call for Papers

Wisdom Letters hakee ehdotuksia julkaisuiksi, joiden aiheet ja teemat voivat liittyä esimerkiksi ympäristöongelmiin ja niiden hallintapyrkimyksiin tai ei-inhimilliseen luontoon (ml. eläimet ja eläinpolitiikka). Ehdotettavat aiheet voivat kytkeytyä laajasti niin luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin kuin rakennettuun ympäristöön. Julkaisut esittelevät tieteelliseen tutkimukseen perustuvia toimintasuosituksia julkisen päätöksenteon ja kansalaisten sivistyksen tueksi. 

Koska kyseessä on tiedeyhteisölle suunnatun tutkimusjulkaisun ja yhteiskuntaa palvelevan policy brief -julkaisusarjan välimuoto, julkaisujen sisällöt jäsennetään erityisen Wisdom Letters -formaatin mukaisesti. Formaattia noudattamalla varmistetaan julkaisujen yleistajuisuus ja edistetään niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Toimituskunta tukee kirjoittajia tekstien muotoilussa formaatin mukaiseksi. Julkaisuformaatti soveltuu erinomaisesti esimerkiksi Suomen Akatemian STN-hankkeiden julkaisutarpeisiin.

Lehden kuvaus ja ohjeet kirjoittajille

Wisdom Letters on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä poikkitieteellinen, vertaisarvioitu ja avoin verkkojulkaisu, jossa julkaistaan korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuvia artikkeleita julkisen päätöksenteon ja kansalaisten sivistyksen tueksi erilaisissa kestävään kehitykseen, kestävyysmurrokseen ja planetaariseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. 

Vertaisarviointiprosessin kuvaus

Jokainen Wisdom Letters -numero koostuu yhdestä vertaisarvioidusta tekstistä. Vertaisarvioinnit pyydetään kahdelta tai tarvittaessa kolmelta asiantuntijalta. Vertaisarvioijia ohjeistetaan laatimaan käsikirjoituksia koskevat refereelausunnot julkaisun lajityypin, muodon ja funktion ehdoilla – käsikirjoitusten tieteellistä laatua sekä uskottavuutta arvioiden ja julkaisun ja siinä julkaistavien tekstien luonne huomioon ottaen.

Fossiilisesta energiasta irtautuminen muuttaa merkittävästi suomalaista maisemaa ja yhteiskuntaa. Nopeasta muutoksesta aiheutuu lieveilmiöitä: uusiutuvan sähkön sekä sähkönsiirron rakentaminen edistävät osaltaan luontokatoa.

Tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden vaikutukset ympäristöön selvitetään usein hyvin yksityiskohtaisesti. Vaikutusten tarkkakaan selvittäminen ei kuitenkaan auta, jos uusiutuvaa sähköntuotantoa ja sähkönsiirtolinjoja rakennetaan luonnon kannalta harkitsemattomiin sijainteihin. Riskinä on metsäisten ekologisten yhteyksien katkeaminen, usean yksittäisen, toisistaan erillään suunnitellun hankkeen yhteisestä vaikutuksesta.

Uusimmassa Wisdom Lettersissä ehdotetaan muutoksia tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden sijaintien ohjaamiseen ja reunaehtoihin, joissa hankkeiden yksityiskohtaista toteutusta suunnitellaan. Suositukset perustuvat eri tutkimushankkeiden tuloksiin, kymmenien suunnitteluasiantuntijoiden haastatteluihin ja yhteiskehittämistyöpajan tuloksiin. Julkaisu nojaa suunnitteluntutkimuksen, kestävyystutkimuksen ja ympäristöoikeuden tutkimuskirjallisuuteen. Julkaisussa ehdotetaan strategisen suunnittelun keinoja, joilla hankekehitystä voidaan ohjata kestävään suuntaan ja kestäviin sijainteihin. 

Suomalainen metsäsektori on murroksen edessä: luontokato, ilmastonmuutos ja globaalit markkinamuutokset pakottavat arvioimaan uudelleen, miten metsiä käytetään ja miten niiden käyttöä ohjataan. Uusin Wisdom Letters julkaisu tarkastelee monimuotoista metsää uudenlaisen arvonluonnin alustana ja esittää suosituksia päättäjille luonnon monimuotoisuuden, ilmastokestävyyden ja taloudellisen kestävyyden saattamiseksi tasapainoon oikeudenmukaisella tavalla.

Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden muodostama monitieteinen kirjoittajaryhmä esittää, että hakkuiden vähentäminen Suomessa on ekologisista syistä välttämätöntä ja taloudellisista syistä todennäköistä. Raaka-ainevetoiseen massatuotantoon nojaava metsäsektori altistaa Suomen kasvavalle taloudelliselle riskille, kun taas metsään perustuvat palvelut, luonnontuotteet ja uudet liiketoimintamallit tarjoavat kestävämmän ja monipuolisemman pohjan arvonluonnille.

Julkaisu tarkastelee metsäsektorin kestävyysmurrosta oikeudenmukaisuusnäkökulmista. Murroksen hyödyt, kustannukset ja vastuut on jaettava reilusti metsänomistajien, uudenlaisen kehittyvän yrityssektorin, paikallisyhteisöjen ja tulevien sukupolvien kesken. Vastakkainasettelun purkaminen ympäristötavoitteiden ja omistusoikeuden välillä sekä demokratian vahvistaminen metsäpäätöksenteossa ovat keskeisiä edellytyksiä muutoksen onnistumiselle.

Toimituskunta

Päätoimittaja

Toimitussihteeri

  • asiantuntija, JYU.Wisdomin tutkimuskoordinaattori Laura Tuominen, Jyväskylän yliopisto

Toimitusneuvosto

  • Tutkimusjohtaja, professori Toni Ahlqvist, Turun yliopisto
  • Apulaisprofessori Sanna Ala-Mantila, Helsingin yliopisto
  • FT, dos. Raisa Foster, Tampereen yliopisto
  • Työelämäprofessori Eeva Furman, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu
  • Professori Janne Kotiaho, Jyväskylän yliopisto
  • Professori Päivi Lujala, Oulun yliopisto
  • FT, dos. Karoliina Lummaa, Turun yliopisto
  • FT, dos. Riikka Paloniemi, Suomen ympäristökeskus
  • Apulaisprofessori Tuomas Räsänen, Itä-Suomen yliopisto
  • Professori Tiina Silvasti, Jyväskylän yliopisto
  • Professori Taina Syrjämaa, Turun yliopisto
  • Professori Ilari Sääksjärvi, Turun yliopisto
  • Emeritaprofessori Soile Veijola, Lapin yliopisto

Uutiset

Katso myös