Tutkimustoimintamme keskittyy ihmisten välisen kommunikoinnin tutkimukseen, erityisesti kielen oppimiseen ja kasvojen havaitsemiseen.
Mitä aivoissa tapahtuu, kun opimme vierasta kieltä? Onko parin kanssa oppiminen tehokkaampaa kuin vieraan kielen oppiminen yksin? Tehostaako verkkotuutori oppimista ja mihin tämä perustuu? Näihin kysymyksiin haemme vastauksia aivotutkimuksen menetelmin. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa ja tuloksia voidaan käyttää suunniteltaessa tehokkaita opetusmenetelmiä vieraan kielen opettamiseen.
Meneillään oleva hanke: Sosiaalinen vieraan kielen oppiminen. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia (2022–2026, vastuullinen tutkija Piia Astikainen).
Ihminen kykenee havaitsemaan toisen ihmisen kasvoista nopeasti ja automaattisesti esimerkiksi tunnetiloja ja aikomuksia. Tutkimustuloksemme osoittavat, että kasvojen havaitseminen on muuntunutta silloin, kun ihmisellä on masennusoireita. Muuntunut kasvojen havaitseminen voi ylläpitää masennusoireita ja altistaa uusille masennusjaksoille. Tällä hetkellä tutkimme kasvojen havaitsemista ja sanatonta ja sanallista vuorovaikutusta. Tutkimme myös kuinka masennus-, ja ahdistuneisuusoireet ja yksinäisyys vaikuttavat näihin. Tutkimus auttaa ymmärtämään sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä hermostollisia reaktioita ja aivoaktiivisuutta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää mm. psykologisten hoitojen kehitystyössä.
Tutkijoiden työn edistyminen, ja samalla tieteen edistyminen, on suurelta osin riippuvaista vapaaehtoisten koehenkilöiden saatavuudesta. Voisitko sinä osallistua johonkin meneillään olevista tutkimuksistamme?
Käytämme aivosähkökäyrämenetelmää eli EEG:tä aivoaktiivisuuden tutkimiseksi.
