Itsemyötätunnon pelko voi lisätä perfektionististen kilpaurheilijoiden haavoittuvuutta mielenterveyden ongelmille
Täydellisyyden tavoittelu ei kuitenkaan ole yksiselitteisen haitallista. Moni urheilija kokee perfektionismiin liittyvät piirteet voimavaraksi, jotka auttavat kehittymään ja saavuttamaan tavoitteita. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia tekijöitä, jotka voivat suojata urheilijoiden mielenterveyttä silloin, kun perfektionismi on läsnä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin kahden perfektionistisen käyttäytymispiirteen – perfektionististen pyrkimysten ja perfektionististen huolten – yhteyksiä urheilijoiden mielenterveyteen liittyviin muuttujiin: urheilusuoritusten herättämiin tunnetiloihin, häpeätulkintoihin sekä psykologiseen ahdinkoon. Lisäksi selvitettiin itsemyötätunnon ja itsemyötätunnon pelon välittäjäroolia näissä yhteyksissä.
Tutkimukseen osallistui 693 suomalaista 15–60-vuotiasta kilpaurheilijaa yli 70 urheilulajista aluesarjatasolta aina kansainväliseen huipputasoon saakka.
Itsemyötätunnon pelko yhteydessä mielenterveyden haavoittuvuuteen
Tulokset osoittivat perfektionistisen käyttäytymisen olevan yhteydessä mielenterveysmuuttujiin. Perfektionistiset pyrkimykset ennustivat hyödyllisiksi koettuja tunnetiloja. Perfektionistiset huolet puolestaan olivat voimakkaasti yhteydessä haitallisiksi koettuihin tunnetiloihin, häpeätulkintoihin ja psykologiseen ahdinkoon.
Itsemyötätunto odotetun mukaisesti vahvisti perfektionististen pyrkimysten ja hyödyllisiksi koettujen tunnetilojen välistä yhteyttä. Itsemyötätunto ei kuitenkaan lieventänyt perfektionististen huolten yhteyttä mielenterveysongelmien riskitekijöihin.
Kilpaurheilukulttuurissa itsemyötätunto voidaan kokea uhkana suorituskyvylle. Itsemyötätunnon pelkoon sisältyy mm. uskomus, että myötätunto itseään kohtaa vähentää motivaatiota.
Tutkimuksessa itsemyötätunnon pelko vahvisti selvästi perfektionistisen käyttäytymisen yhteyttä haitallisiksi koettuihin tunnetiloihin, ahdinkoon ja häpeään.
"Tämä voi viitata siihen, että ne perfektionistiset urheilijat, jotka pelkäävät tai vastustavat myötätuntoista suhtautumistapaa itseensä, voivat olla alttiimpia mielenterveyden ongelmien kehittymiselle”, väitöskirjatutkija Sanna Turakka Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Urheilijan suhtautumisella itsekriittisiin ajatuksiin on väliä
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös urheilijoiden suhtautumistapoja heidän itsekriittisiin ajatuksiinsa. Tulosten pohjalta Turakka arvioi, että hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä voi olla se, mitä kilpaurheilija tekee itsekriittisten ajatusten läsnä ollessa. Automaattinen itsekritiikin ohjaama toiminta voi olla yhteydessä haitallisiksi koettuihin tunnetiloihin ja lisääntyneeseen häpeään.
"Joustavammat tavat kohdata itsekriittisiä ajatuksia voivat edistää hyvinvointia."
Tutkimus lisää ymmärrystä perfektionismiin liittyvistä psykologisista prosesseista ja voi edesauttaa tehokkaampien ja yksilöllisempien valmennusinterventioiden kehittämistä kilpaurheilijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli:
Turakka, S., White, R. G., Robazza, C., Keinonen, K., & Ruiz, M. C. (2026). Perfectionism and athletes’ mental health: The mediating role of self-compassion. Performance Enhancement & Health, 14(3), 100431.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211266926000198
Urheiluopistosäätiö tukee tätä tutkimusta
