Kauppakorkeakoulussa on tutkittu tulevaisuuden vastuullista liiketoimintaa - suurimpana muutosajurina lainsäädäntö, esteinä raha ja poukkoileva lainsäädäntö
OPTIMI 1 -hankkeen tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää yritysten toimintaympäristön muutosta kohti nykyistä vastuullisempaa liiketoimintaa. Erityisesti tutkimuksessa on tarkasteltu muutoksia trendeissä, lainsäädännössä sekä kuluttajien toiminnassa.
Tutkimuksessa on selvitetty, miten vastuullisuusdataa voidaan luotettavasti kerätä ja jakaa mahdollisimman laajasti yritysten arvoketjussa. Vastuullisuusdatalla tarkoitetaan yrityksen talous-, ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista kerättävää tietoa. Kontekstina hankkeessa on ollut metsäteollisuus.
- Hankkeessa on keskitytty yrityksen arvoketjun päästöihin, koska ne ovat keskimäärin 11 kertaa korkeammat kuin yrityksen suorat päästöt ja kattavat yli 70 % kaikista päästöistä. Kyky hallita näitä päästöjä voi merkittävästi parantaa arvoketjun kaikkien yritysten kilpailukykyä, sanoo apulaisprofessori Marileena Mäkelä.
Tutkimuksen keskiössä vastuullinen liiketoiminta ja tulevaisuudentutkimus
Tehdyssä tutkimuksessa keskeisiä käsitteitä ovat olleet vastuullinen liiketoiminta eli vastuu yritystoiminnan taloudellisista, ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista sekä tulevaisuudentutkimus eli vaihtoehtoiset tulevaisuudet, trendit ja megatrendit.
- Taloudellinen puoli on yrityksillä yleensä kunnossa, sillä bisnestä tehdään rahan takia. Tähän liittyy myös taloudellinen hyvinvointi. Eli ei vain voiton maksimointi vaan myös yhteiskunnan hyvinvointi kuten verotulot ja kuuluminen yhteiskuntaan, jossa yritys toimii, sanoo Mäkelä.
- Toisena on vastuu ympäristövaikutusten tunnistamisesta ja niiden minimoimisesta. Yritykset pyrkivät vähentämään haittoja, ja yritystoiminnassa korostuvat koko ajan enemmän ja enemmän ilmastokysymysten ja biodiversiteetin huomioinen. Kolmantena tulee sosiaalinen puoli, jolla tarkoitetaan yrityksen ihmissuhteita eli omia työntekijöitä, omassa arvoketjussa toimivia ihmisiä sekä laajemmin yhteiskuntaa, Mäkelä kertoo.
Mäkelä sanoo, että tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuudentutkimuksen ajatuksena on ollut kuvata vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja tarkastella myös megatrendejä kuten digitalisaation ja väestönmuutoksen kehityksiä sekä koko ajan etenevää ilmastonmuutosta.
- On kiinnostavaa selvittää, mitkä edistävät ja hidastavat kestävyyssiirtymää sekä, miltä vastuullisen yritystoiminnan tulevaisuus voisi näyttää. Päätökset, joita yrityksissä tehdään nyt, vaikuttavat tulevaisuuteen, toteaa Mäkelä.
- Eri ulottuvuudet linkittyvät vahvasti toisiinsa, esimerkiksi teknologinen kehityssuunta vaikuttaa politiikkaan, ja poliittinen päätöksenteko ja lainsäädäntö ajavat tai estävät kaikkia muita tekijöitä. Eli kaikki vaikuttaa kaikkeen, kuvaa hankkeessa vuosina 2024–2025 tutkimusavustajana työskennellyt Paula Hokkanen.
Lainsäädäntö on suurin muutosajuri
Mäkelän mukaan lainsäädäntö on suurin muutostekijä, mikä edistää siirtymää kohti nykyistä vastuullisempaa liiketoimintaa.
- Vaaditaan tiukkaa lainsäädäntöä, joka nostaa perälaudan korkeammalle. On olemassa paljon yrityksiä, jotka tekevät vain pakollisen ja minimin, Mäkelä sanoo.
- Toisaalta lainsäädäntöön liittyy haasteitakin. Hiljattain tulivat voimaan EU:n kestävyysraportointidirektiivi ja huolellisuusvelvoite, mutta nämä vaikuttavat olevan nyt vesittymässä. Yritykset eivät pelkää kiristyvää lainsäädäntöä vaan enemmänkin epävarmuutta.
Mäkelä sanoo, että positiivista luonnon ja ympäristön tilaan, luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyen on se, että moni yritys osaa laskea hiilijalanjälkensä.
- Raha, esimerkiksi vastuullisten yritysten tukeminen, voisi myös toimia ajurina, mutta sitä ei uskalleta käyttää, sanoo Mäkelä ja jatkaa:
- Sosiaalikulttuurillisesta näkökulmasta positiivisena muutosajurina on myös arvojen muuttuminen. Erimerkiksi viiden vaatteen vuosihaaste -tyyppiset kampanjat ovat isossa mittakaavassa pieniä, mutta positiivisia merkkejä muutoksesta.
- Teknologialla vastaavasti on kaksijakoinen rooli: uskotaanko liikaa teknologisiin ratkaisuihin vai ei, pohtii Hokkanen.
Raha ja poukkoileva lainsäädäntö hidastavat
Mäkelä sanoo, että suurimpana muutosta hidastava tekijänä kohti nykyistä vastuullisempaa liiketoimintaa, on raha. Globaaleja ja sotilaallisia kriisejä pidetään tällä hetkellä tärkeämpinä kuin luontoa ja ympäristöasioita.
- Toinen hidastava tekijä on lainsäädännön poukkoileminen, sillä ennakoitavuus olisi yrityksille tärkeää. Lisäksi vastuullisuudesta ja luonnosta puhutaan kyllä usein tärkeinä arvoina, mutta rahat laitetaan kuitenkin muuhun. Eli juhlapuheet ja käytännön tekeminen eivät kohtaa, Mäkelä sanoo.
- Kiinalaiset superhalpakaupat ovat räjähtäneet käsiin, ja toiminta oikeutetaan köyhyydellä tai sillä, että muualta tuotteita ei löydy. Esimerkiksi Temun algoritmit ohjaavat haitallisen kuluttamisen lisäämiseen, sanoo Hokkanen.
- Yksittäisen kuluttajan on tosi vaikeaa tehdä vastuullisia valintoja, sillä rakenteet tukevat (vastuutonta) kuluttamista. Vastuullisuuden pitäisi olla helpointa kuluttajille, toteaa Mäkelä.
Mitä kuluttajat voivat tehdä - entä yritykset?
Mäkelän mukaan jokainen kuluttaja voi tehdä vastuullisia valintoja, jos haluaa ja tiedostaa.
- Vastuullisen kuluttajan käsitteeseen kuuluu, että vastuullisin valinta on, ettei kuluteta, ja jos tarvitsee jotain niin sen voi lainata tai vuokrata tai ostaa second handina. Vastaavasti yritykset voivat pyrkiä valmistamaan mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita, Mäkelä rohkaisee.
- Kuluttajat voisivat myös pitää meteliä omista tarpeistaan, eivätkä tehdä vain hiljaisia boikotteja, sillä ne eivät hyödynnä ketään. Yrityksille pitää antaa rohkeasti palautetta, Hokkanen vinkkaa.
OPTIMI 1 -hankkeen ensimmäisen Tulevaisuuden vastuullinen liiketoiminta -työpaketin tulokset on koottu Vastuullisen liiketoiminnan ajurit ja esteet: Tuloksia toimintaympäristön analyysistä -raporttiin. Tulokset pohjautuvat suurilta osin vuodenvaihteessa 2024–2025 tehtyihin asiantuntijahaastatteluihin sekä kirjallisiin raportteihin. Raportin ovat kirjoittaneet Marileena Mäkelä, Paula Hokkanen, Minna Käyrä sekä Milla Sarja.
Metsäteollisuuden vastuullisuuden optimointi arvoketjun datan avulla (OPTIMI 1) -hanke on Business Finlandin Co-innovation -hanke. Hanketta koordinoi VTT ja tutkimuspartnerina on Jyväskylän yliopisto. Hankkeen partnereina ovat Paptic ja Ahola Group omilla hankkeillaan sekä IOXIO, Solita ja Gofore. Kaksivuotinen OPTIMI 1 -hanke kestää syyskuuhun 2026.
Tutustu:
