Kuitulisä tehoaa rasvamaksaan – vaikutus riippuu suolistomikrobiston lähtötasosta

Jyväskylän yliopistossa tutkittiin ensimmäistä kertaa ihmisillä prebioottisen ksylo-oligosakkaridi-ravintokuidun vaikutusta rasvamaksaan. Tulokset osoittavat, että kuitulisä voi vähentää haitallisten aineenvaihduntatuotteiden määrää suolistossa ja siten parantaa maksan terveyttä. Suolistomikrobiston koostumus ennen ravintolisää vaikuttaa siitä saatavaan hyötyyn.
Henkilö syö terveellistä välipalaa ulkona
Julkaistu
12.6.2026

Metabolinen rasvamaksatauti (MASLD) on yleinen ylipainon liitännäissairaus, jota esiintyy noin 75 prosentilla ylipainoisista. Hoitamattomana tauti voi edetä maksakirroosiksi tai jopa maksasyöväksi. Elintapamuutokset ovat ensisijainen hoitokeino, mutta niiden noudattaminen on usein haastavaa. Siksi täydentäviä hoitomuotoja tarvitaan.  

Kuitulisä vähensi haitallisia aineenvaihduntatuotteita suolistossa

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa 42 ylipainoista aikuista käytti päivittäin 2,8 grammaa ksylo-oligosakkaridi- eli XOS-prebioottia neljän kuukauden ajan. Prebiootti on ravintokuitu, jota elimistön omat entsyymit eivät voi pilkkoa, vaan se kulkeutuu paksusuoleen edistämään suolistomikrobiston tasapainoa. Maksan rasvoittumisen aste mitattiin magneettikuvauksella ennen interventiota ja sen jälkeen.

Tutkimuksessa havaittiin, että kuitulisä vähensi suolistossa tiettyjä haitallisia aminohappojen hajoamistuotteita, jotka on aiemmin yhdistetty maksan rasvoittumiseen.

"Tulokset viittaavat siihen, että oikeassa kohderyhmässä kuitulisä voi korjata suoliston käymistasapainoa niin, että haitallisten aineenvaihduntatuotteiden tuotanto vähenee ja tämä hyödyttää myös maksan terveyttä", kertoo tutkimuksen vastaava kirjoittaja Jukka Hintikka.  

Suolistomikrobiston koostumus lähtötasossa vaikutti kuitulisän tehoon

Tutkimuksessa prebiootti näytti vaikuttavan parhaiten henkilöillä, joiden suoliston bakteeritasapaino oli aluksi poikkeava. Heillä oli merkkejä siitä, että suolistossa hajotettiin enemmän proteiineja kuin hiilihydraatteja. Prebiootin käyttö tasapainotti bakteerikoostumusta. Näillä henkilöillä havaittiin lisäksi vähentymistä sisäelinten ympärillä olevan rasvan määrässä.  

Prebiootiin vaikutus jäi heikommaksi tai sitä ei havaittu lainkaan henkilöillä, joilla verinäytteiden tulokset viittasivat pidemmälle edenneeseen rasvamaksaan.  

Tutkimus on ensimmäinen ihmisillä tehty kliininen tutkimus, jossa on selvitetty XOS-prebiootin vaikutuksia maksarasvaan. Tulokset myötäilevät aiempia eläinkokeita, joissa XOS vähensi rasvamaksaa rotilla.

"Tulevaisuudessa tuloksiamme voidaan hyödyntää rasvamaksataudin yksilöllisen hoidon kehittämisessä. Tarvitsemme kuitenkin vielä laajempia tarkennettuja tutkimuksia tulosten vahvistamiseksi", Hintikka tarkentaa.  

Tutkimus julkaistiin npj Gut and Liver -lehdessä.

Alkuperäinen julkaisu:

Hintikka JE, Permi P, Lehtonen M, Lensu S, Driuchina A, Jormanainen M, Laukkanen J, Bayal N, Erawijantari PP, O'Connell TM, Lahti L & Pekkala S. 2026. Prebiotic xylo-oligosaccharides for alleviation of hepatic steatosis: results from a four-month dietary intervention and determinants of response. npj Gut and Liver 3, 15. https://doi.org/10.1038/s44355-026-00066-y  

Tutkimusta rahoitettiin Satu Pekkalan Akatemiatutkijan hankkeesta.

Lisätietoja:

Jukka Hintikka, tutkijatohtori
Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta  
jukka.hintikka@uef.fi

Satu Pekkala, yliopistolehtori
Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteellinen tiedekunta
satu.p.pekkala@jyu.fi, +358453582898