Suomessa kehitetty hoitomalli vähensi huomattavasti psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta Britanniassa
Laajassa ODDESSI-tutkimuksessa verrattiin avoimen dialogin mukaisesti järjestettyjä mielenterveyspalveluja tavanomaiseen psykiatriseen hoitoon Englannissa. Kyseessä on ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa avoimen dialogin palvelumallia on verrattu tavanomaiseen akuuttiin psykiatriseen hoitoon.
Tulokset viittaavat siihen, että avoimen dialogin hyödyt voivat pidemmällä aikavälillä näkyä etenkin ihmisten kokemassa toipumisessa ja elämänlaadussa sekä psykiatrisen sairaalahoidon ja erikoissairaanhoidon tarpeessa. Oireiden mahdollisen uusiutumisen ajankohdassa ei sen sijaan havaittu eroa hoitomallien välillä. Havainnot tukevat Jyväskylän yliopistossa aiemmin tehtyjen pitkän aikavälin rekisteriseurantojen tuloksia.
– Kyseessä on ensimmäinen satunnaistettu tutkimus, jossa avoimen dialogin hoitomallia on verrattu tavanomaiseen akuuttiin psykiatriseen hoitoon. Siksi tulokset ovat merkittäviä myös kansainvälisessä keskustelussa, sanoo hoitomallin aiemmassa tutkimus- ja kehittämistyössä mukana ollut kliinisen psykologian dosentti Tomi Bergström Jyväskylän yliopistosta.
Hoito lähtee ihmisen tilanteesta
Avoimen dialogin hoitomalli kääntää hoidon tavanomaista marssijärjestystä: avunpyyntöön vastataan välittömällä dialogisella kohtaamisella sen sijaan, että hoito alkaisi lähetteistä ja arvioinnista. Apua tarvitseva, hänen läheisensä ja ammattilaiset muodostavat yhdessä ymmärrystä tilanteesta ja tarvittava tuki rakennetaan tilannekohtaisesti. Mukaan voidaan ottaa esimerkiksi psykoterapiaa, lääkehoitoa, sosiaalista tukea tai muita palveluja.
– Ajatuksena on, ettei ihmisen kokemuksia ja oireita tarkastella irrallisina hänen elämäntilanteestaan. Tällöin avun saamisen kynnys voidaan pitää matalana, eikä ihmistä tarvitse siirtää palvelusta toiseen tai arvioida aina uudelleen avun tarpeen muuttuessa. Sama työryhmä vastaa hoidosta ja dialogisten verkostotapaamisten järjestämisestä koko prosessin ajan, Bergström selventää.
Avoimen dialogin malli on kehitetty Länsi-Pohjan psykiatrian ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen pitkäaikaisessa kehitys- ja tutkimusyhteistyössä. Alkujaan psykoosin hoitoon kehitetty malli laajeni myöhemmin koko Länsi-Pohjan alueen kattavaksi mielenterveyspalvelujärjestelmäksi.
Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut avoimen dialogin esimerkiksi lähestymistavasta, jonka suuntaan mielenterveyspalveluja tulisi kehittää maailmanlaajuisesti.
Uusi kirja avaa avoimen dialogin taustaa
ODDESSI-tutkimuksen kanssa samaan aikaan on ilmestynyt Routledgen julkaisema Bergströmin teos Holistic Psychiatry: From Theory to Practice in Mental Health Care. Kirja tarkastelee avoimen dialogin taustalla olevaa holistista eli kokonaisvaltaista näkemystä mielenterveydestä ja hoidosta.
Bergströmin mukaan mielenterveyden ongelmiksi tai häiriöiksi määriteltäviä tilanteita tulisi tarkastella kokonaisuutena osana ihmisen elämäntilannetta ja -historiaa, ihmissuhteita ja ympäristöä, eikä vain yksilön oireina tai häiriöinä. Holistisessa lähestymistavassa diagnooseja, lääkehoitoa ja psykoterapiaa käytetään edelleen tarpeen mukaan, mutta hoitoa ei rakenneta niiden varaan.
– Tarkoituksena ei ole korvata nykyisiä hoitomuotoja tai lääketieteellistä tutkimusta, vaan muuttaa sitä, mistä auttaminen alkaa. Kun ihmisen tilannetta tarkastellaan ensin kokonaisuutena, voidaan paremmin arvioida, millainen tuki auttaa juuri siinä tilanteessa, Bergström toteaa.
Kirja yhdistää filosofiaa, tutkimusta ja kliinistä työtä sekä tarjoaa käytännön ohjeita, miten holistinen viitekehys voidaan tuoda nykyisten mielenterveyspalvelujen rakenteisiin. Se on suunnattu mielenterveysalan ammattilaisille, tutkijoille, opiskelijoille ja päättäjille.
