Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla

Naisten lantionpohjan toimintahäiriöt kattavat yleisiä oireita, kuten virtsankarkailu, ulosteenkarkailu, ummetus ja ulostamisvaikeudet, sekä gynekologiset laskeumat. Lantionpohjan toimintahäiriöt yleistyvät naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää. Estrogeenin puutos, ikääntyminen, raskaudet ja synnytykset sekä muut vatsaontelon painetta lisäävät tekijät saattavat johtaa lantionpohjan rakenteelliseen ja toiminnalliseen heikkenemiseen.
Elämäntavoilla, kuten fyysisellä aktiivisuudella ja syömiskäyttäytymisellä sekä kehonkoostumuksella voi olla vaikutusta lantionpohjan toimintahäiriöiden syntyyn.
“On tärkeää lisätä tietoisuutta elämäntapojen yhteydestä lantionpohjan toimintakykyyn. Tämä voi johtaa paitsi taloudellisen myös inhimillisen kuormituksen vähenemiseen ja keski-ikäisten naisten kokonaisvaltaisen terveyden kohentumiseen”, väitöskirjatutkija Mari Kuutti liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo.
Liikunta voi lisätä lantionpohjan toimintähäiriöitä
Kuutin väitöskirjan tulokset osoittavat, että varhaisaikuisuudessa kilpaurheilleilla naisilla oli suurentunut riski kokea pakkovirtsankarkailun oireita keski-iässä. Lisäksi varhaisaikuisuudessa säännöllistä liikuntaa harrastaneilla naisilla oli suurempi riski kokea ulosteenkarkailun oireita.
Syömiskäyttäytyminen ja tietyt ruoka-aineet voivat pahentaa lantionpohjan oireita
Tutkimuksessa häiriintynyt syömiskäyttäytyminen, kuten ylensyönti tai rajoittava syömiskäyttäytyminen, oli yhteydessä lantionpohjan toimintahäiriöiden lisääntyneeseen riskiin. Lisäksi havaittiin, että useilla ruoka-aineilla voi olla lantionpohjan toimintahäiriöiltä suojaavia tai niiden syntyä edistäviä vaikutuksia.
“Esimerkiksi prosessoitujen valmisruokien ja pikaruokien runsaampi kulutus lisäsi riskiä kokea ponnistus- ja pakkovirtsanvirtsankarkailun oireita. Runsaampi hedelmien kulutus sekä kokonaisuudessaan laadukkaampi ruokavalio puolestaan pienensivät ponnistusvirtsankarkailun riskiä”, Kuutti kertoo.
Vyötärölle kertyvä rasva lisää virtsankarkailun riskiä
Lisäksi tutkimus osoitti, että useat kehon rasvamuuttujat sekä kehon painoindeksi ja vyötärönympärysmitta olivat yhteydessä ponnistusvirtsankarkailun oireisiin.
“Tutkimuksessa ilmeni, että suurempi kehon rasvapitoisuus lisää ponnistusvirtsankarkailun riskiä. Riskitekijöitä ovat suurempi rasvapitoisuus erityisesti vyötärön alueella ja sisäelinten ympärillä sekä suurempi vyötärönympärysmitta ja kehon painoindeksi”, Kuutti sanoo.
Terveystieteiden maisteri Mari Kuutin väitöskirjan "Modifiable life habits as potential risk factors for pelvic floor disorders in middle-aged women” tarkastustilaisuus on perjantaina 17.10.2025 klo 12:00 Seminarium-rakennuksessa vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii ylilääkäri, dosentti Maarit Mentula (Division of Gynecological Outpatient Clinic activities, HUS) ja kustoksena apulaisprofessori Eija Laakkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_105441
Mari Kuutti kirjoitti ylioppilaaksi Joroisten lukiosta vuonna 2001. Hän suoritti Tampereen ammattikorkeakoulussa Bachelor of Business Administration -tutkinnon vuonna 2008 ja fysioterapeutin tutkinnon vuonna 2016. Hän valmistui terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2021, pääaineenaan gerontologia ja kansanterveys. Kuutti aloitti väitöskirjatutkijana liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2022, toimittuaan sitä ennen tutkimusavustajana.
Lisätietoja:
Mari Kuutti
+358 44 9724473
mari.a.kuutti@jyu.fi