Metsähallitus ja Jyväskylän yliopisto kehittävät uuden tavan osoittaa luonnonsuojelun ennallistamisen hyödyt

Metsähallituksen Luontopalvelut ja Jyväskylän yliopisto ovat käynnistäneet nelivuotisen tutkimusyhteistyön, jossa kehitetään ekosysteemitilinpitoa luonnonsuojelun ja ennallistamisen vaikutusten arviointiin. Tavoitteena on luoda menetelmä, jonka avulla luonnolle ja yhteiskunnalle syntyviä hyötyjä voidaan seurata ja osoittaa aiempaa tarkemmin.
Meriajokkaan ennallistamisenseuranta
Metsähallituksen Luontopalvelut ja Jyväskylän yliopisto kehittävät tutkimusyhteistyössä menetelmiä luonnonsuojelun ja ennallistamisen vaikutusten arviointiin. Taika Ilola | Metsähallitus.
Julkaistu
19.11.2026

Ekosysteemitilinpidossa luonnon tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia pyritään kuvaamaan määrällisesti. Luontopalveluille kehitettävässä menetelmässä arvioidaan luonnonsuojelualueiden tilaa sekä sitä, kuinka paljon suojelu ja ennallistaminen parantavat luonnon tilaa. 

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa lähes koko maamme luonnonsuojelualueita, kuten kaikkia kansallispuistoja, ja tuottaa maksuttomia retkeilypalveluja.  

Ekosysteemitilinpito auttaa vaikuttavuuden seurannassa 

Ennallistamisen hyötyjä on tarkoitus tarkastella muun muassa luonnonarvohehtaareina ja taloudellisena arvona.  Ekosysteemitilinpidon avulla pyritään arvioimaan määrällisesti esimerkiksi luonnon suojelun, soiden ennallistamisen, virtavesien kunnostamisen sekä muun luonnonhoidon tuottamia hyötyjä luonnolle. 

Ekosysteemitilinpidon avulla voidaan myös arvioida ekosysteemipalveluiden yhteiskunnalle tuottamaa taloudellista hyötyä, kuten niiden markkina-arvoa tai vältettyjen haittojen arvoa. Tällaisia hyötyjä ovat muun muassa soiden toimiminen hiilivarastoina sekä ympärysalueidensa valumavesien suodattajina.  

”Kun luonnon hyväksi tehdyn työn vaikutuksia pystytään osoittamaan määrällisesti, myös eri toimenpiteiden hyötyjä voidaan perustella aiempaa järjestelmällisemmin”, summaa luonnon tilan parantamisen palveluomistaja Santtu Kareksela Metsähallituksen Luontopalveluista. 

Menetelmän avulla Luontopalvelut pystyy hankkeen jälkeen itse seuraamaan toimintansa vaikuttavuutta sekä luonnonarvojen että taloudellisten hyötyjen näkökulmasta. 

"Työ on merkittävä, koska sen avulla voimme Luontopalveluissa edistää työmme vaikuttavuuden seurantaa uudesta taloudellisesta näkökulmasta. Pystymme aiempaa paremmin osoittamaan työmme merkityksen sekä luonnolle että yhteiskunnalle“, kiteyttää luontoarvojohtaja Pekka Sulkava Metsähallituksen Luontopalveluista. 

Kokonaisluontovaikutus otetaan syyniin 

Samalla tutkitaan Metsähallituksen Luontopalvelujen kokonaisluontovaikutusta. Tarkastelussa selvitetään sekä toiminnan ja hankintojen aiheuttamaa luontojalanjälkeä että luonnonsuojelun, ennallistamisen ja luonnonhoidon tuottamia hyötyjä luonnolle. Tavoitteena on yhdistää nämä tiedot kokonaiskuvaksi Luontopalvelujen toiminnan vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. 

”Ekosysteemitilinpito tekee luonnon hyväksi tehdyn työn näkyväksi ja seurattavaksi. Kun sen tuottama tieto yhdistetään tietoon toiminnan ja hankintojen aiheuttamista luontohaitoista, voidaan arvioida, kuinka suuri Luontopalvelujen toiminnan kokonaishyöty luonnolle on. Luonnon tilan parantaminen on Luontopalvelujen ydintehtävä, joten on tärkeää pystyä osoittamaan, miten sen työ vahvistaa luontoa. Samalla saadaan tietoa siitä, miten työn vaikuttavuutta voidaan edelleen parantaa luontokadon pysäyttämiseksi”, painottaa ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. 

Tarkastelu on tärkeä, koska Luontopalvelujen tehtävänä on luonnon tilan parantaminen, mutta samalla sen oma toiminta ja hankinnat kuormittavat luontoa. Tutkimuksessa kehitetään menetelmiä, joilla molemmat puolet voidaan ottaa huomioon ja vaikutuksia seurata jatkossa vertailukelpoisesti. 

Nelivuotinen yhteistyö rakentaa pysyvää osaamista 

Ekosysteemitilinpidon tutkimus tehdään 1.4.2026–31.3.2030. Tutkimuksesta vastaa Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Luontopalveluiden kokonaisluontovaikutuksen tutkimus tehdään väitöskirjatyönä vuosina 2026–2029. Tuloksia on tarkoitus julkaista vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa ja raporteissa. 

Yksi yhteistyön tärkeimmistä tavoitteista on, että tutkimuksessa kehitetty osaaminen jää pysyvästi Luontopalvelujen käyttöön. Hankkeen päätyttyä Luontopalvelujen on tarkoitus pystyä toteuttamaan ekosysteemitilinpitoa itsenäisesti ja hyödyntämään sitä oman toimintansa vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa. 


Lisätietoja 

  • Santtu Kareksela, palveluomistaja, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358406602283, etunimi.sukunimi@metsa.fi 
  • Pekka Sulkava, luontoarvojohtaja, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358400815660, etunimi.sukunimi@metsa.fi 
  • Janne Kotiaho, professori, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, +358505946881, janne.kotiaho@jyu.fi 

Aiheeseen liittyvä sisältö