Nuorten ruutuaika yhteydessä heikompaan osaamiseen keskeisissä oppiaineissa
Jyväskylän yliopiston tutkijat analysoivat yli 10 000 suomalaisnuoren aineistoa selvittääkseen yhteyksiä oppilaiden digitaalisten laitteiden käytön, heidän digitaalisiin taitoihinsa liittyvän itseluottamuksensa sekä keskeisten oppiaineiden tulosten välillä. Tutkimuksessa havaittiin, että 15-vuotiaat, jotka käyttävät digitaalisia laitteita usein viihdetarkoituksiin, menestyvät matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä selvästi heikommin kuin ikätoverinsa. Keskimäärin heidän tuloksensa vastasivat 14-vuotiaiden tasoa. Sama yhteys havaittiin sekä poikien että tyttöjen keskuudessa sekä syntyperäisten että maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskuudessa.
Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että digitaalisten laitteiden runsas käyttö vaikuttaa kielteisesti koulumenestykseen, kun nuoret käyttävät aikaansa videoiden katseluun, sosiaalisen median selaamiseen tai pelaamiseen sen sijaan, että he valmistautuisivat kouluun, nukkuisivat riittävästi tai osallistuisivat kasvokkaisiin sosiaalisiin ja liikunnallisiin menoihin.
”Vahvan tieteellisen näytön perusteella suosittelemme vanhemmille, että he rajoittavat lastensa ruutuaikaa enintään pariin tuntiin päivässä kouluviikon aikana. Tämä sisältää niin videoiden katsomisen, sosiaalisen median selailun kuin pelaamisen”, toteaa tutkija Mitcho Hristov Jyväskylän yliopistosta tutkimusryhmän puolesta. Suositus on linjassa olemassa olevien THL:n ja Opetushallituksen suositusten kanssa, jotka tarjoavat vanhemmille myös tarkempia ohjeita.
Rajoittamalla ruutuaikaa lapsilla ja nuorilla voi olla tasapainoisempi elämäntapa, joka ei sulje pois digitaalista viihdettä ja antaa heidän keskittyä opiskeluunsa ja nauttia kasvokkain tapahtuvista aktiviteeteista.
Vahva luottamus omiin ohjelmointitaitoihin liitoksissa heikompaan koulumenestykseen
Tutkijat havaitsivat matematiikan, lukemisen ja luonnontieteiden taidon olevan odotettua heikompi myös niillä oppilailla, jotka ilmoittivat vahvasta luottamuksesta omiin tietokoneohjelmointitaitoihinsa.
”Tämä itsevarmuus liittyi myös heikompaan menestykseen eri kouluaineissa. Aiemmassa tutkimuksessa ei ole selvitetty, mistä tämä voi johtua, joten ilmiö vaatii lisätutkimusta”, Hristov toteaa.
Toisaalta vahva luottamus arjen digitaalisiin taitoihin, kuten tiedonhakuun sekä tekstinkäsittely- ja esitysohjelmien käyttöön, oli vahvasti yhteydessä parempaan koulumenestykseen.
Oppimisteknologian käyttö voi heikentää maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suoriutumista
Tutkimuksessa havaittiin, että digitaalisten laitteiden käyttö koulutyössä, kuten esitysten tekemisessä, tekstien kirjoittamisessa tai tiedon etsimisessä verkosta, oli kielteisessä yhteydessä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulumenestykseen.
Aiemman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden digitaaliset taidot ovat usein heikommat, mikä voi tehdä digitaalisista koulutehtävistä heille haastavampia. Tällaiset taitojen kehityksen viiveet ovat usein yhteydessä matalampaan sosioekonomiseen asemaan sekä heikompaan kieli- ja lukutaitoon. Tässä tutkimuksessa tutkijat eivät kuitenkaan voineet tarkastella näiden tekijöiden merkitystä.
Syntyperäisten oppilaiden kohdalla vastaavaa yhteyttä ei havaittu: heillä digitaalisten laitteiden käyttö koulutyössä ei ollut yhteydessä koulumenestykseen.
Hristovin mukaan yhteyden puuttuminen voi johtua siitä, että digitaalista oppimisteknologiaa käytetään suomalaiskouluissa yhä melko perustasoisesti. Käyttö rajoittuu usein esityksiin, verkkotehtäviin, videoiden katseluun tai interaktiivisiin visailuihin.
”Toinen mahdollinen selitys on, että opettajat eivät koe omia digitaalisia taitojaan riittäviksi, tai heiltä puuttuu aikaa ja teknistä tukea sisällyttää oppitunneille mielekkäämpiä digitaalisia vuorovaikutuksen muotoja”, Hristov sanoo.
Lisätietoja tutkimuksesta
Tutkimuksessa hyödynnettiin PISA 2022 -aineistoa, joka on kerätty yli 10 000 Suomessa asuvalta 15-vuotiaalta nuorelta. PISA-tutkimuksessa testataan matematiikan, lukemisen ja luonnontieteiden taitoja sekä kerätään lisätietoja muista tärkeistä taidoista ja asenteista. Kyseisessä tutkimuksessa käytettiin tieto- ja viestintätekniikan kyselylomaketta.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA-lippulaivaa, jota johtaa Jyväskylän yliopisto. Mitcho Hristov on väitöskirjatutkija opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa EDUCA-Doc-tohtorikoulutuspilotissa.
Artikkeli
Hristov, M., Yada, T., Fagerlund, J., Näykki, P., & Häkkinen, P. (2025). Understanding the relationships among ICT use, self-efficacy, and achievement in PISA 2022: A multigroup analysis featuring gender and immigrant status. Computers & Education, 105539. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2025.105539
