Päättöarvioinnin kriteerit ohjaavat kriittiseen ajatteluun ja tiedon käyttämiseen – arvosanan 5 kriteereissä parannettavaa
Helmikuussa julkaistussa opetus- ja kulttuuriministeriön visiossa tulevaisuuden peruskoululle koulu tähtää merkitykselliseen elämään ja yhteiseen hyvään.
Samaan aikaan työn alla on hallituksen osaamistakuu, joka pyrkii täsmentämään vuosiluokalta toiselle siirryttäessä vaadittavaa vähimmäisosaamista eli arvosanan 5 vaatimuksia. Lakiesityksellä tähdätään oppimistulosten ja koulutustason nostamiseen sekä perustaitojen tukemiseen.
Miten nämä tavoitteet sovitetaan yhteen? Jyväskylän yliopiston tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan, mihin suuntaan arviointikriteerien vaatimukset suuntaavat oppimista. Koneen Säätiön rahoittaman tutkimuksen tuloksilla on annettavaa näihin varsin erilaisiin kehittämishankkeisiin.
Arviointikriteerit muovaavat oppimista
Tutkijat tarkastelivat, miten päättöarvioinnin arviointikriteerit ohjaavat oppilaita käyttämään tietoa omien tavoitteidensa ja yhteisen hyvän saavuttamiseksi, eli miten ne pyrkivät edistämään niin kutsuttua tiedollista toimijuutta.
“Tiedämme aiempien tutkimusten perusteella, että arviointi muovaa oppilaiden toimijuutta merkittävällä tavalla”, kertoo arviointia tutkinut Laura Ketonen Jyväskylän yliopistosta.
Ketosen mukaan arviointi luo oppimiselle normit, aivan kuten hallituksen osaamistakuukin esittää. Arviointikriteerit siis osoittavat, millainen tieto on tärkeää ja mitä oppilaiden odotetaan pystyvän sillä tekemään.
Ketonen ja tutkijakollega Hannele Pitkänen analysoivat peruskoulun pakollisten oppiaineiden arvosanojen 5 ja 9 päättöarvioinnin kriteerit. Tutkimuksessa tarkasteltiin, millaista tietoa oppilaiden odotettiin käsittelevän ja mitä heidän vaadittiin tuolla tiedolla pystyvän tekemään.
Arviointi ohjaa ajattelua ja tiedon käyttöä
“Arviointikriteerit viestivät, että oppimiseen kuuluu muutakin kuin muistaminen ja ymmärtäminen. Ne ohjaavat oppilaita myös analysoimaan, arvioimaan ja tuottamaan tietoa itse”, Pitkänen kertoo.
“Kriteerit kannustavat näin oppilaita suhtautumaan tietoon kriittisesti, eikä vain omaksumaan sitä sellaisenaan. Näin ne ohjaavat oppilaita muodostamaan oman näkemyksensä ja ovat valmiimpia käyttämään tietoa myös koulun ulkopuolella.”
Tutkijoiden mukaan nykyiset päättöarvioinnin kriteerit tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia harjoitella tiedon käyttämistä. Kriteerit vaativat oppilaita esimerkiksi vaikuttamaan lähiympäristöönsä, käyttämään tietoa erilaisissa projektitöissä, pohtimaan ja kehittämään omaa itseään tiedon valossa, harjoittelemaan asiantuntijan roolissa olemista vertaisarvioinnin avulla sekä etsimään tietoa eri tietolähteistä ja arvioimaan sitä kriittisesti.
Huolestuttava ero arvosanojen välillä
Kriteereistä löytyi myös tutkijoita huolestuttavia piirteitä.
Tiedon käyttämisen taitoa ei edellytetä johdonmukaisesti kaikissa kriteereissä. Arvosanan 5 kriteereissä vaadittiin tiedon käyttämisen harjoittelua hyvin vähän. Kun arvosanan 9 kriteereistä löytyi 96 tiedollisen toimijuuden vaatimusta niin arvosanan 5 kriteereissä niitä oli vain kolme.
“Tämä on huolestuttavaa. Ero on toki osin väistämätön, mutta silti tarpeettoman suuri. Kun hallitus pyrkii varmistamaan kaikille oppilaille elämässä vaadittavat tiedot ja taidot, toivomme, että niihin sisältyy myös tiedollinen toimijuus eli kyky käyttää tietoa yhteiskunnassa”, Ketonen toteaa.
Kuten peruskoulun tulevaisuusvisiossa hahmotellaan, myös tutkijoiden mukaan olisi ensisijaisen tärkeää, että jokaisella peruskoulun suorittaneella on perustiedon lisäksi tiedollista toimijuutta rakentaa merkityksellistä elämää ja yhteistä hyvää.
Tutkimusartikkeli
Ketonen, L., Pitkänen, H. (2026). Grading for epistemic agency? The case of the national assessment criteria in Finnish basic education. Educational Assessment Evaluation and Accountability. https://doi.org/10.1007/s11092-026-09484-1
