Simpukat poistavat kaloja vahingoittavaa vesihometta
Mätijyviin, poikasiin ja aikuisiin kaloihin tarttuva vesihome haittaa vakavasti sisävesien kalankasvatusta. Vesihomeesta on myös tullut suuri uhka uhanalaisten lohikalojen suojelulle, koska tauti on hävittänyt viljelyssä olleita, arvokkaita emokantoja.
Vesihomeen torjunta on perustunut kemikaaleihin, jotka ovat kalliita tai joiden käyttöä on rajoitettu terveys- ja ympäristösyistä. Uudet ja varsinkin ympäristöystävälliset keinot vesihomeen torjumiseksi ovat tästä syystä enemmän kuin tervetulleita.
”Simpukoiden tiedetään olevan tehokkaita suodattajia. Kaikki pienet eloperäiset partikkelit kokoluokassa 5-50 mikrometriä (µm) kelpaavat niille. Vesihomeen itiöt sattuvat tähän kokohaarukkaan, joten kokeilimme, maistuisivatko ne simpukoille”, kuvaa projektin alkua tutkimuksen vastuukirjoittaja, väitöskirjatutkija Ville Julkunen Jyväskylän yliopistosta.
Simpukat poistivat homeitiöitä ja alensivat itiöiden itämiskykyä
Tutkimuksen tulokset olivat monella tavalla lupaavia, arvioivat tutkijat. Simpukka-akvaarioissa vesihomepartikkeleiden vähenemä vuorokauden aikana oli seitsemän kertaa suurempi kuin simpukattomissa kontrolliakvaarioissa. Lisäksi syömättä jääneidenkin itiöiden itämiskyky laski simpukka-akvaarioissa jääden alle neljäsosaan simpukattomiin kontrollialtaisiin verrattuna.
”Tämä tarkoittaa, että simpukat vahingoittavat homeitiöitä – syömisen lisäksi – jollakin tuntemattomalla tavalla, mikä avaa mielenkiintoisia uusia tutkimusnäkymiä”, toteaa väitöskirjatyön ohjaaja, yliopistonlehtori, dosentti Katja Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta.
Simpukat suojasivat kalan mätijyviä hometartunnalta
Vakuuttavin näyttö simpukoiden tehokkuudesta vesihometaudin torjunnassa tuli esille, kun kalojen herkkiä mätijyviä altistettiin homeitiöille. llman simpukoita 93-100 prosenttia mätijyvistä homehtui vuorokaudessa, kun simpukka-akvaarioissa vastaava osuus oli nollasta kolmeen prosenttia.
”Lähes sadan prosentin mätikuolevuus kuvastaa monesti tilannetta kalanviljelyssä, jos torjunta-aineita ei käytetä. Simpukoiden avulla päästiin tässä laboratoriotutkimuksessa lähelle täyttä suojausta – luonnonmukaisella keinolla ilman kemikaaleja”, korostaa tuloksen merkittävyyttä professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.
Tutkimus on saanut tukea Nesslingin säätiöltä ja Wihurin rahastosta, jotka tukevat tutkija Ville Julkusen väitöstutkimustyötä.
Tutkimus julkaisiin Freshwater Biology -lehdessä kesäkuussa 2026:
- Julkunen, V., Pakarinen, V., Korkea-aho, T., Viljamaa-Dirks, S., Taskinen, J. and Pulkkinen, K. 2025. Freshwater mussel Anodonta cygnea reduces concentration, germinability, and infectivity of pathogenic oomycete Saprolegnia spp. spores. Freshwater Biology, 2026; 71:e70261: https://doi.org/10.1111/fwb.70261
Lisätietoja
Ville Julkunen, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteen laitos, ville.i.julkunen@jyu.fi
Katja Pulkkinen, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteen laitos, katja.pulkkinen@jyu.fi, puh. 040 846 9359
Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteen laitos, jouni.k.taskinen@jyu.fi, puh. 040 355 8094
