Väitös: Hapettimet toivat helpotusta kalojen kiertovesikasvatuksen makuvirheongelmiin, mutta eivät vielä ratkaisua

FM Samu Petterssonin väitöskirjassa paneuduttiin kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmenevään makuvirheongelmaan ja sen torjuntaan käyttämällä vahvoja hapettimia, kuten otsonia ja vetyperoksidia.
Samu Pettersson
Julkaistu
16.9.2026

Mitä tutkit?

Tutkin miten kalojen kiertovesikasvatuksessa ilmeneviä makuvirheyhdisteitä voisi poistaa vedestä hapettavilla yhdisteillä ennen kuin ne kertyisivät kalaan. Tutkimukset tehtiin kahdessa otteessa Luke:n Laukaan kalaviljelylaitoksella kiertovesikasvatuksen tutkimusympäristössä käyttäen erilaisia otsoni- ja vetyperoksidiannoksia.

Mitkä olivat tutkimuksesi tulokset tai mikä sen päätulos on?

Tutkimusten perusteella totesimme otsonin yksistään olevan tehoton vaihtoehto makuvirheiden poistoon. Sen sijaan vetyperoksidi ja vetyperoksidin sekä otsonin yhdistelmä toivat osa-aikaisena intensiivisenä käsittelynä positiivisia tuloksia. Saimme myös arvokasta tietoa makuvirheyhdisteiden alkuperästä kiertovedessä. Esimerkiksi heksanaali tulee systeemeihin selkeästi järviveden mukana ja vastaavasti geosmiini vaikuttaisi todennäköisimmin syntyvän systeemien vedessä mikrobien toimesta.

Miten tuloksia voidaan soveltaa? Mitä uutta tietoa tutkimus toi aiheesta?

Tulostemme pohjalta makuvirheiden poistoon kiertovedestä käytettäviä tekniikoita voidaan kehittää edelleen. On vielä paljon mitä emme tiedä makuvirheiden alkuperästä, käyttäytymisestä ja poistosta, joten kaikki uusi tieto asian tiimoilta on tarpeellista. Tulevaisuudessa keskittyisin erityisesti erilaisiin edistyneisiin hapetusprosesseihin, jota otsonin ja vetyperoksidin yhdistelmämme edusti, sillä se vaikuttaisi ominaisuuksiltaan ja vaikutuksiltaan lupaavimmalta vaihtoehdolta.