Väitös: Kotimaiset reaalifantastikot kuvaavat todellisuutta spekulatiivisin keinoin (Ollikainen)
Mistä reaalifantastikoissa on kyse?
Kirjallisuudessa spekulatiiviset keinot tarkoittavat mielikuvituksellisia aineksia ja ilmiöitä, jotka eivät olisi mahdollisia todellisessa maailmassa. Kirjailija Pasi Ilmari Jääskeläinen kritisoi vuonna 2006 blogikirjoituksissaan kotimaisen spekulatiivisen fiktion, kuten scifin ja fantasian, vähäistä arvostusta. Samalla hän julisti reaalifantastikkojen avoimen kirjailijaryhmän syntyneeksi. Reaalifantastikot hyödyntävät teoksissaan vapaasti erilaisia kirjallisuuden keinoja, myös spekulatiivisia aineksia, rajoittautumatta yhteenkään genreen. Ryhmän ydinjäseniä ovat Jääskeläisen lisäksi Anne Leinonen, JP Koskinen ja J. Pekka Mäkelä.
Ollikainen tutki väitöskirjassaan reaalifantastikkojen tuotantoa, analysoi näiden teosten yhteisiä piirteitä ja vertasi niitä siihen, miten Jääskeläinen itse on kuvannut reaalifantasiaa. Ollikainen lähestyy tutkimuksessaan reaalifantasiaa reaalifantastikoiksi ilmoittautuneiden kirjailijoiden tuotantona ja sille tyypillisinä piirteinä, siis poetiikkana.
”Tutkimustulokseni liittyvät ensisijaisesti uniin reaalifantastikkojen tuotannossa. Tähän käsitteeseen liittyen tulin lopulta siihen tulokseen, että kirjailijaryhmään viittaava reaalifantastikko on reaalifantasiaa tarkempi ja helppokäyttöisempi käsite”, Ollikainen kertoo.
Reaalifantasiaa on määritelty monella tavalla
Jääskeläinen on kuvaillut blogikirjoituksissaan reaalifantasian käsitettä eri tavoin: hän kuvaa joissain kohdin reaalifantasiaa maagisen realismin sukulaiseksi, joka sekoittaa tutun oloisia paikkoja ja fantasian aineksia. Hän kuitenkin kiistää luomansa käsitteen olevan genre. Toisaalta hän on todennut lähes kaiken kaunokirjallisuuden yhdistävän realismia ja fantasiaa ja kuuluvan näin reaalifantasiaan.
”Mikä yllätti minua tuloksissani, oli se, että reaalifantasian käsitettä on määritelty ja sitä on käytetty niin erilaisilla tavoilla. Sillä ei ole aina viitattu vain tämän kirjailijaryhmän teoksiin, vaikka itse niin tutkimuksessani teen.”
Paikka kotimaisessa nykykirjallisuudessa
”Reaalifantastikkojen juuret ovat kotimaisessa spekulatiivisessa fiktiossa. 2000-luvun alkupuolella se alkoi vasta saavuttaa Suomessa sitä suosiota, jossa se tänään on”, Ollikainen toteaa.
”On kiehtovaa, miksi todellisuutta kuvataan unten keinoin.”
Reaalifantasian käsitettä voikin peilata kotimaiseen kirjallisuushistoriaan, jossa realistista arkipäivän kuvausta on pidetty tärkeänä. Sillä on nähty yhteyksiä myös kansainvälisiin eri genrejä sekoittaviin ilmiöihin, esimerkiksi uuskummaan, jolle tyypillisiä piirteitä ovat kokeellisuus, kauhun ainekset ja genrerajoja rikkova tyyli. Ollikaisen mukaan reaalifantastikkojen tuotanto on ennen kaikkea osa kotimaista nykykirjallisuutta, joka hyödyntää yhä enemmän spekulatiivisia keinoja nykytodellisuuden kuvaukseen.Tällaisia aineksia ovat reaalifantastikkojen tuotannossa esimerkiksi unet, jotka eivät pysy vain unina: joskus on vaikea tietää, missä menee unen ja toden raja.
”Kotimaisen kirjallisuuden unet ja niiden tehtävät ansaitsisivat tulla laajemmin tutkituiksi. On kiehtovaa, miksi todellisuutta kuvataan unten keinoin.”
FM Minttu Ollikaisen väitöskirja Unten rajoilla – suomalaisen reaalifantasian paikat ja poetiikat tarkastustilaisuus järjestetään Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212) 21.2.2026 klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä on yliopistonlehtori, dosentti Hanna Samola (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Keskinen.
Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa.
Lisätietoja: minttu.e.a.ollikainen@student.jyu.fi
