Filosofi rakentaa ymmärryksen siltaa islamilaisen filosofian maailmaan
Filosofian professori Jari Kaukua sai juuri kuusivuotisen akatemiaprofessorin rahoituksen, joka alkaa vuoden 2026 alussa. Hän tutkii islamilaista aatehistoriaa, Šihab al-Din al-Suhrawardin (k. 1154–1191) illuminationistisen filosofian vastaanottoa 1200-luvulta 1600-luvun alkuun.
Suhrawardin ja hänen seuraajiensa tekstejä ei käännetty latinaksi keskiajalla, minkä seurauksena heidän ajattelunsa oli läntisen kulttuurin piirissä lähes tuntematonta, kunnes orientalistit kiinnittivät siihen huomiota 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.
Illuminationismi muodostui myöhemmin yhdeksi keskeisistä filosofisista oppijärjestelmistä islamilaisen kulttuurin piirissä.
Kaukua kertoo akatemiatutkimushankkeensa fokuksen olevan juuri filosofisen ajattelun illuminationistisessa perinteessä.
Tutkimus kyseenalaistaa vallitsevan filosofianhistoriallisen käsityksen, jonka mukaan illuminationismi oli ensisijaisesti mystinen tulkinta uskonnollisesta ilmoituksesta, eikä rationaalisen argumentaation keinoin kehitetty filosofinen järjestelmä.
”Tutkimus avaa illuminationismin keskeisten metafyysisten ja tietoteoreettisten käsitteiden sekä liikkeen piirissä esitettyjen filosofista ajattelua ja sen historiaa koskevien näkemysten kehitystä”, Kaukua kertoo.
Hanke rakentuu Kaukuan aiemman Suhrawardi-tutkimuksen varaan, joka osoittaa, että Suhrawardi kehitti illuminationismia systemaattiseksi kriittiseksi vaihtoehdoksi Ibn Sinan (tunnettu myös Avicenna-nimellä) aristotelismille.
Käännöstyötä ja filosofian kentän avartamista
Illuminationistinen filosofia kuuluu islamilaisen filosofian jälkiklassiseen kauteen, joka on tullut systemaattisen filosofianhistoriallisen tutkimuksen kohteeksi oikeastaan vasta 2000-luvulla.
Osana jälkiklassisen filosofian tutkimusta Suhrawardin perinnön selvittäminen tarjoaa Kaukuan mukaan välineitä islamilaisen filosofian liittämiseksi osaksi globaalia filosofian historiaa. Filosofisesti orientoitunut historiallinen tutkimus myös rakentaa siltoja ja ymmärrystä oman aikamme filosofisten perinteiden välille.
Kaukuan mukaan islamilaisen filosofian tutkimuksessa on paljolti kysymys keskeisten käsitteiden tulkinnasta ja kääntämisestä oman aikamme filosofiselle kielelle.
Islamilaisessa filosofiassakin on monia historiallisia kerroksia. On antiikin kreikkalaisen filosofian arabiankielisiä käännöksiä, niihin kirjoitettuja kommentaareja ja niiden pohjalta laadittuja uusia tutkielmia, sekä antiikin perintöön kriittisesti suhtautuvaa, täysin uutta filosofista ajattelua. Vain murto-osa tästä materiaalista käännettiin latinan kielelle, minkä vuoksi islamilainen filosofia muodostaa oman, vaikutushistoriallisesti itsenäisen juonteen filosofian globaalissa historiassa.
Käynnissä filosofian historian eurosentrisen kertomuksen muutos
Filosofian historian avartamisessa islamilaisen filosofian tutkimus on osa laajempaa liikettä, jossa intialaista, kiinalaista, afrikkalaista tai vaikkapa Amerikan alkuperäiskansojen filosofioita tutkitaan itsenäisesti kehittyvinä filosofisina perinteinä.
Voi sanoa, että tutkimuksessa on käynnissä kapean, eurosentrisen historiallisen kertomuksen muutos. Länsimaisen filosofian historian rinnalle tulee uuden tutkimuksen myötä itsenäisiä kehityslinjoja, joiden sivuuttaminen ei ole enää perusteltua.”
”Työ on rekonstruktiota, joka tasapainoilee kahden pyrkimyksen välillä: on kunnioitettava lähdemateriaalin erityislaatuisuutta mutta samalla löydettävä keinoja tulkita sitä tavalla, joka mahdollistaa sen termien ja käsitteiden ymmärtämisen oman aikamme filosofian kielellä.”
”Tässä pyrin lähestymistapaan, joka silloittaa tämän historiallisen materiaalin meidän oman aikamme filosofiseen keskusteluun”, Kaukua sanoo.
Jyväskylään on Kaukuan ympärille muodostunut kansainvälinen islamilaisen filosofian tutkijaryhmä. Se muodostuu tällä erää kolmesta tutkijasta ja kahdesta vierailevasta tutkijasta. Yusuf Dașdemir ja Sajad Amirkhani tuovat ryhmään vahvan yhteyden Turkin ja Iranin vahvoihin islamilaisen filosofian historian tutkimuksen perinteisiin. Agnieszka Erdt on sekä jälkiklassisen islamilaisen että modernin iranilaisen filosofian asiantuntija.
Tulossa digitaalinen tekstitietokanta
Perinteisen filosofianhistoriallisen työn lisäksi hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda kattava illuminationistisen tekstiperinteen digitaalinen tietokanta. Suhrawardin teosten lisäksi tietokantaan on tarkoitus koota niiden kommentaarit sekä edelleen laajentaa sitä kattamaan tekstejä, joiden voidaan osoittaa käyvän suoraa keskustelua illuminationististen tekstien kanssa.
Islamilaisen filosofian historian perinteen perustutkimus sekä akateeminen keskustelu on käynnissä ja tärkeää.
Voin tutkijana vaikuttaa lisäämällä ymmärrystä filosofian historian tärkeästä katvealueesta. Tällä on merkitystä paitsi siksi, että se osaltaan edistää länsimaisen akateemisen filosofian inklusiivisuutta, myös siksi, että se auttaa rakentamaan ja vahvistamaan yhteyksiä oman aikamme islamilaisen ja analyyttisen filosofian välillä.”
”Sikäli kuin maailmanpoliittinen tilanne sen sallii, pyrimme hankkeen puitteissa jatkamaan ja lisäämään yhteistyötä myös islamilaisessa maailmassa toimivien kollegojen kanssa”, Kaukua suunnittelee.
Opettaminen on Jari Kaukualle mieluista
Jari Kaukua on toiminut filosofian professorina Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2017 ja on erikoistunut keskiajan filosofiaan, erityisesti islamilaisessa maailmassa harjoitettuun filosofiaan. Vuonna 2016 hän sai Euroopan tutkimusneuvoston myöntämän ERC-rahoituksen ja nyt myönnetty akatemiaprofessuurin kuusivuotinen kausi on jatkumoa aiemmalle tutkimustyölle.
Kaukua myös opettaa filosofiaa Jyväskylän yliopistossa. Opettaminen on mieluista, ja hän toivoo filosofian säilyttävän suosionsa. Sen merkitystä on kuitenkin perusteltava entistä enemmän opiskelijoille, sillä huoli työelämästä ja sen tarpeista korostuu opiskelijoiden ajatuksissa.
Silloin kun professori ei tutki tai opeta, hän harrastaa liikuntaa, lueskelee ja musisoi saksofonilla. Myös perheen arki Jyväskylässä vie ajasta oman osansa.
