Verkkopalvelut ovat tehokkaita mutta harvoin hauskoja. Voisiko olla toisin?
Kuinka usein verkkopalvelu tai viranomaisen sovellus on nostattanut hymyn huulillesi?
Digitaaliset palvelut ovat usein tehokkaita tai ajavat asiansa, mutta totisilta ne yhtä usein tuntuvat. Jyväskylän yliopiston tutkija Kai Tuuri uskoo, että hauskuudessa voi piillä seuraava suuri kehitysaskel. Tuuri etsii palveluista sellaista hauskuutta, joka voi vahvistaa käyttäjäkokemusta – ja jopa sitoutumista palveluun.
Liekö hauskaa verkkopalvelua keksittykään?
”Tutkimamme hauskuus ei välttämättä näy ulospäin nauruna tai hymynäkään. Olen varma, että hauskuutta mahdollistavia elementtejä on jo palveluissa käytössä, mutta tutkimukselta tarvitaan niiden näyttämistä ja sanoittamista”, Tuuri sanoo.
Tuurin ryhmän lähtökohtana on, että palveluissa pitäisi olla pitkäjänteistä, immersiivistä hauskuutta.
Pitkäjänteistä hauskuutta sisältävä palvelu on mukaansatempaava, ja se myös herättää ihmisen omaehtoisen kiinnostuksen palvelun käyttämiseen.
Hyviä vaikutuksia on muitakin: hauskuutta sisältävä palvelu voi vahvistaa käyttäjäkokemusta, syventää oppimiskokemusta, lisätä käyttäjänsä hyvinvointia ja brändiuskollisuuttakin.
Hauskaksi koettu verkkopalvelu kertoo käyttäjästään
Hauskuuden teemaa Tuuri on kuljettanut mielessään jo vuosia. Hän aloitti akateemisen uransa Jyväskylän yliopistossa musiikintutkijana. Tuuri pohti, mikä tekee soittamisesta tai musiikinteosta hauskaa. Tutkimusaiheeksi hauskuus jalostui, kun tutkimukset siirtyivät pelitutkimukseen sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen.
Nyt meneillään olevaa Funmersive-tutkimusprojektia rahoittaa Business Finland.
Siinä hauskuuden olemusta selvitetään toimintalähtöisesti: miten ja mistä hauskuus rakentuu, kun ihminen käyttää esimerkiksi verkkopalvelua? Millaisia merkityksiä hauskuus tuo palvelun käyttäjälle?
Tutkimuksessa selvitetään etenkin leikillisyyden periaatteiden avulla, millaiset tekijät palvelussa synnyttävät hauskan ja antoisan käyttökokemuksen.
Kysymys kuuluu, lisääkö palvelun leikillisyys käyttäjän sitoutumista palveluun.
Tutkijat olettavat, että innostavaksi koetulla palvelulla on yhteys käyttäjänsä arvoihin ja laajempiin tarpeisiin.
Juuri tästä tiedetään vielä vähän, Tuuri sanoo. Vaatiiko hauskan palvelun suunnitteleminen syvempää käyttäjäymmärrystä palvelun käyttäjästä?
Voiko viranomaispalvelu olla leikillinen?
Pelkästään viihdyttäviä ja pelillistettyjä ratkaisuja verkkopalveluihin ei kuitenkaan tarvita, arvioi tutkija.
”Ne usein lisäävät pinnallista palveluun kiinnittymistä ja mielihyvää ilman syvempää merkityksellisyyttä ja kestävää sitoutumista”, sanoo Kai Tuuri.
Tavoiteltu hauskuus on siis jotakin muuta kuin pinnallinen tunnereaktio.
Hauskuus tai leikillisyys palvelussa voi kannustaa käyttäjiä omaehtoisesti löytämään merkityksiä ja mielihyvää. Palveluun voidaan kiinnittyä pitkäaikaisesti ja käyttö rakentaa käyttäjänsä identiteettiä”, Tuuri pohtii.
Vastakysymys on helppo esittää: tarvitseeko viranomaisen verkkopalvelu, vaikkapa sote-tietojärjestelmät, lainkaan hauskuutta?
”Lähtökohtaisesti ihmisten syyt käyttää näitä palveluita eivät ole hauskoja, mutta palvelut voivat tuottaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta sekä kykyä vaikuttaa omaan elämään. Se luo kestävää maaperää onnellisuudelle, mikä ei välttämättä ole kaukana hauskuudesta. Siksi on perusteltua ulottaa hauskuuden tutkiminen myös näiden palveluiden piiriin”, sanoo Kai Tuuri.
Palvelumuotoilu tarvitsee yhteistä kieltä hauskuudelle
Kun tutkimus aikanaan valmistuu, tutkija toivoo, että tuloksista on iloa isolle porukalle: palvelujen ja pelien suunnittelijoille, niistä keskusteleville ja niitä tutkiville.
”Erityisen arvokasta on selvittää, millaiset käytännöt palvelumuotoilussa tukisivat kestävällä tavalla palvelun hauskuutta. Samalla ne tuottaisivat eri palvelualoille syvempää käyttäjäymmärrystä.”
Tämä tieto auttaa oivaltamaan olennaista palvelun merkityksestä ihmiselle, sanoo Tuuri.
Odotamme, että esimerkiksi suunnittelijat ja palvelumuotoilijat saavat käyttöön uusia käsitteitä, joilla hauskuuteen liittyvistä elementeistä voidaan verkkopalvelujen suunnittelussa puhua.”
Tutkimus myös osaltaan nostaa ”hauskuuden designia” yleiseen keskusteluun ja toistettavaksi.
Tällä hetkellä nämä tiedot ovat suurelta osin yritysten sisällä, Tuuri arvioi.
Tuuri ennakoi, että tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän ymmärrystä siitä, millaista arvoa palvelu tuo käyttäjälleen. Pelkkä tekninen toimivuus ei riitä.
”Liiketoiminnan ytimessä on ymmärtää käyttäjän arvoja ja pidempiaikaisia pyrkimyksiä. Voittaja on se, joka ymmärtää palvelun merkityksen ihmiselle. Se voi vaatia hauskuuden syvällistä ymmärtämistä.”
Leikillisyys voi auttaa ymmärtämään, miksi ihminen haluaa palata palvelun ääreen yhä uudelleen.
"Funmersive - Transformative and scalable customer engagement through immersive fun" on Jyväskylän ja Turun yliopiston yhteinen tutkimushanke, jota rahoittaa Business Finland. Mukana on myös viisi yritystä: MinnaLearn, Eduten, Rockway, Seppo, sekä LeanLab.
