Tutkimus kohdistui yhteiskunnallisesti merkittävään yli 400 000 henkilöä työllistävään sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialaan, jonka haasteena on krooninen työvoimapula ja työntekijöiden liikkuvuus. Mukana oli sosiaali- ja terveysalan ja pelastustoimen tehtävissä toimivia työntekijöitä. Hankkeessa tutkittiin urashokkeja, niiden roolia organisaatioihin ja työuriin kiinnittymisessä sekä urashokkeihin liittyviä käsittelytapoja, tarpeita ja toiveita sote-alalla. Urashokeilla tarkoitetaan työuran varrella vastaan tulevia ennakoimattomia tai muutoin merkittäviä tapahtumia tai ajanjaksoja, jotka saavat pohtimaan uran tulevaa suuntaa perusteellisesti uudelleen. Urashokit ja niiden seurauksiin liittyvät kokemukset voivat olla joko kielteisiä tai myönteisiä.
Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaisia urashokkeja sote-alalla koetaan ja miten niiden kokeminen vaikuttaa sote-alalla työskentelevien hyvinvointiin, uran kulkuun ja organisaatioihin ja alaan sitoutumiseen. Huomioimalla urashokkeihin liittyvät kokemukset ja urashokkien yksilö- ja organisaatiotason käsittelytavat lisättiin laaja-alaista ymmärrystä sote-alan työntekijöiden kiinnittymisestä organisaatioihin ja sote-alan työuriin.
Tutkimus perustui sote-alan työntekijöihin kohdistuvaan 1) pitkittäiskyselytutkimukseen (alkukysely n = 3415, 1 v. seurantakysely n = 1073), 2) organisaatiokyselytutkimukseen (n = 1036) ja 3) urashokkien käsittelyn kolmikantaisen urakeskustelumallin interventiotutkimukseen (n = 16 työntekijää ja 16 esihenkilöä). Pitkittäiskyselytutkimuksen avulla saatiin tietoa urashokkien lähteistä, yleisyydestä, ajoittumisesta ja vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä sote-alan työntekijöiden työuriin. Organisaatiokyselytutkimus taas vastasi kysymyksiin siitä, millaisia urashokkikokemuksia liittyi hyvinvointialuesiirtymään, millaisia yhteyksiä urashokeilla oli organisaatioon kiinnittymiseen, kuinka urashokkeja käsiteltiin organisaatioissa ja mitä käsittelyltä toivottiin.
Urakeskustelumallin interventiotutkimuksessa tarkasteltiin haastattelu- ja kyselyaineistojen avulla, kuinka kolmikantaiset (työntekijä-esihenkilö-valmentaja) urakeskustelut toimivat urashokkien käsittelyssä. Urakeskustelumalli sisälsi kaksi kolmikantaista urakeskustelutapaamista, joista ensimmäinen keskittyi yhteisen ymmärryksen luomiseen työntekijän urashokista ja toinen yhteisen toimintasuunnitelman tekemiseen urashokin kanssa toimimiseksi tai siihen sopeutumiseksi. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka malli koettiin, millaisia seurauksia sillä oli urashokkien käsittelylle ja kiinnittymiselle sekä millaiset tekijät näihin seurauksiin vaikuttivat.
Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista saat tutustumalla hankeraporttiin ja hankkeen päätösseminaaritallenteeseen (polkuavain: urashokki2026).
Hanketta johti professori Taru Feldt, ja sen interventiotutkimusosuudesta vastasi yliopistonlehtori Johanna Rantanen. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto (hanketunnus 240093). Aiheeseen liittyvä tutkimus jatkuu Suomen Akatemian rahoittamassa ToFuCa-hankkeessa (hankenumero: 376990).
