Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla 6.5.2026 Seminariumissa

Johanna Annala: Opetussuunnitelma korkeakoulupedagogisen tutkimuksen risteyksenä

Johanna Annala tarkasteli esityksessään korkeakoulupedagogiikkaa opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmasta. Hän luonnehti opetussuunnitelman olevan risteys, jossa tutkimus ja opetus, opettajat ja opiskelijat, pedagoginen ajattelu ja tietoperusta sekä akateeminen vapaus ja työelämän tarpeet kohtaavat. Korkeakoulut toteuttavat koulutustehtäväänsä opetussuunnitelman kautta, mikä korostaa opetussuunnitelman merkitystä ei vain opiskelijoille vaan koko korkeakouluyhteisölle sekä yhteiskunnalle.

Esityksessä tarkasteltiin opetussuunnitelmaa tässä ajassa, jossa opiskelijoiden odotetaan valmistuvan viiveettä, mutta kuitenkin saavan valmiuksia ratkaista globaaleja viheliäisiä ongelmia.  Opetussuunnitelmia ja niiden uudistamista tutkimalla on saatu näkyville erilaisia osaamiseen ja tietoon, opintojen omistajuuteen, akateemiseen työhön ja korkeakoulutuksen erilaisiin päämääriin kohdistuvia jännitteitä, intressejä ja valtasuhteita. Opetussuunnitelma on neuvottelua siitä mitä pidetään arvokkaana.

Timo Hinrichs: Staying mobile when health conditions emerge: context matters

As people age, chronic health conditions accumulate but diagnoses alone tell us little about whether someone can take part in everyday life. Mobility is a crucial bridge between health conditions and participation in valued activities. It is shaped by disease, physical function and the environments in which people live, move and receive care, Timo Hinrichs said.

Besides treating and preventing disease, Sports and Exercise Medicine can help maintain mobility by optimizing function through exercise and by modifying or using environmental factors. Studies of recovery after acute health events illustrate why real-life mobility trajectories differ between individuals. Research with older adults living with chronic conditions shows how primary care can support exercise delivery, and how neighbourhood environments, geographic information systems, and personal preferences can be used to promote walking. The lecture points towards context-sensitive care that helps people stay mobile and keep doing what matters to them.

Tiina Parviainen: Miten mieli syntyy aivoissa?

Tiina Parviainen tarkasteli kysymystä siitä, miten mieli syntyy aivoissa. Hän lähestyi aihetta neurotieteen näkökulmasta ja korosti, että mieli rakentuu vähitellen kehityksellisen prosessin myötä. Aivojen kehitystä ei voida selittää erikseen perimän ja ympäristön vaikutuksilla, vaan ne kietoutuvat yhdeksi prosessiksi, jossa myös yksilö itse on aktiivinen toimija. Parviaisen tutkimus tuo esiin, että kehittyvät aivot ovat erityisen herkkiä reagoimaan aistiärsykkeille, ja että yksilölliset erot tässä reagoinnissa auttavat ymmärtämään myös kehityksellisiä eroja oppimisessa ja tiedollisissa valmiuksissa.

Aivot eivät toimi irrallisena, vaan ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa muun elimistön kanssa. Kehon tila vaikuttaa siihen, miten koemme ympäristön ja itsemme. Parviainen korosti, että mielen ymmärtäminen edellyttää yksilöllisten erojen huomioimista aivojen ja kehon yhteistoiminnassa. Tulevaisuuden aivotutkimuksessa keskeisiä suuntia ovat yksilöllisen vaihtelun tarkempi ymmärtäminen. Laajemmat ja monipuoliset aineistot mahdollistavat myös tekoälyn hyödyntämisen ja neurobiologisesti tarkan mallintamisen aivomittausaineistojen tulkinnassa. Näiden avulla voidaan tuottaa sekä tieteellisesti kestävämpää tietoa että kehittää uusia, yksilöllisiä tapoja tukea oppimista, hyvinvointia ja mielenterveyttä.

Arto Hautala: Fysioterapian ja kuntoutuksen tulevaisuus: ihminen, teknologia ja vaikuttavuus samassa liikkeessä

Arto Hautala tarkasteli fysioterapian ja kuntoutuksen tulevaisuutta ihmislähtöisesti ja vaikuttavuuteen keskittyen. Hän määritteli fysioterapian kuntoutuksen ammattikäytännöksi, jossa liikkeen ja toimintakyvyn keinoin tuetaan yksilön toipumista, itsenäisyyttä ja arkea. Toiminnan keskiössä on ihminen: keskeistä ei ole ainoastaan se, voiko interventio toimia teoriassa, vaan toimiiko se vaikuttavasti ja tehokkaasti yksittäiselle ihmiselle.

Esityksessä käsiteltiin yksilötason aineistoon perustuvaa meta-analyysiä ja systemaattisia katsauksia sydänkuntoutuksesta, joiden perusteella liikunnallinen sydänkuntoutus on kustannusvaikuttavaa. Teknologiaa tarkasteltiin keinona tukea toimintaa, mittaamista ja seurantaa, ei itseisarvona. Päätöksenteon tukena korostettiin tiedolla toimimista ja arkivaikuttavuuden neljää tasoa. Tulevaisuuden fysioterapia ja kuntoutus rakentuvan merkitykselliselle, yhdessä määritellylle tavoitteellisuudelle, jossa ihminen, teknologia ja vaikuttavuus muodostavat dynaamisen kokonaisuuden, Hautala painotti.

Leena Paakkari: Miten terveyden lukutaito rakentaa hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta? Tutkimuksesta vaikuttamiseen

Terveyden lukutaito on keskeinen voimavara, joka ei tarkoita vain terveyteen liittyvää tietopääomaa, vaan myös kykyä arvioida ja soveltaa tietoa sekä toimia muuttuvissa tilanteissa. Se jakautuu epätasaisesti nuorten keskuudessa ja on yhteydessä hyvinvoinnin eroihin jo varhaisessa vaiheessa, minkä vuoksi se on myös yhdenvertaisuuskysymys.

Leena Paakkari kuvaili, mitä tutkimus kertoo terveyden lukutaidosta, sen taustatekijöistä ja merkityksestä, sekä miten tutkimusta on viety osaksi poliittista keskustelua ja käytäntöjä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla esimerkiksi koulutuksessa, politiikkasuosituksissa ja asiantuntijatyössä. Näin terveyden lukutaito kytkeytyy yksilön hyvinvoinnin lisäksi laajemmin yhteiskunnalliseen yhdenvertaisuuteen.

Riikka Kivelä: Miten liikunta tekee meistä terveempiä? Solutason mekanismeista ihmiskehon vasteisiin

Riikka Kivelä käsitteli esityksessään liikunnan merkitystä terveiden elinvuosien lisäämisessä sekä liikunnan terveysvaikutusten taustalla olevia molekyyli- ja solutason mekanismeja. Suomessa noin kaksi kolmasosaa lapsista ja yli puolet aikuisista liikkuu terveyden kannalta liian vähän, mikä heikentää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja lisää sairastavuutta. Seurauksena terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien määrä vähenee, samalla kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä työkyvyttömyyden kustannukset kasvavat.

Vaikka liikunnan terveyshyödyt yksilö- ja väestötasolla tunnetaan hyvin, niiden biologinen perusta on yhä osin tuntematon. Näiden mekanismien parempi ymmärtäminen voi mahdollistaa liikunnan terveysvaikutuksiin pohjautuvien lääkkeiden ja hoitojen kehittämisen. Tällaiset ratkaisut voisivat tukea erityisesti niitä väestöryhmiä, jotka eivät sairauden tai toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi pysty liikkumaan terveyden kannalta riittävästi.