1. Kirjo ja moninaisuus kirjallisuushistoriankirjoituksessa
Chair: Saija Isomaa (saija.isomaa(at)tuni.fi, Tampereen yliopisto, Kirjallisuushistorian tutkimusverkoston koordinaattori)
Kirjallisuushistoriankirjoitus on jatkuvasti moninaistunut sisältöjen, rajausten, metodien ja arvoperustojen suhteen, ja esimerkiksi Suomen kirjallisuuden historiaa on ehditty tarkastella muun muassa nationalismin, transnationalismin, kieli- ja kulttuuriryhmien, sukupuolen ja seksuaalisuuden, luokan, kohderyhmien ja paikallisten identiteettien kannalta sekä erilaisin aikakauteen, poetiikkaan ja aiheisiin perustuvin rajauksin. Kirjallisuuskäsityksen muutos on puolestaan tuonut uusia aineistoja (kuten sarjakuvan ja laulunsanoitukset) kirjallisuushistorian piiriin, ja uusia jäsennysperiaatteita on luotu perinteisten bio-bibliografisten ja huipulta huipulle -tyyppisten jäsennysten rinnalle. 2020-luvulla tutkimuskenttää muuttavat esimerkiksi digitaaliset tutkimusmenetelmät, jotka mahdollistavat teosten etäluennan ja metatietojen hyödyntämisen.
Kutsumme työryhmään esitelmiä, jossa tuodaan esille kirjallisuushistoriallisten aineistojen tai tutkimuksen kirjoa ja moninaisuutta. Teeman mukaisesti toivotamme tervetulleiksi monenlaiset aihepiiriä käsittelevät aiheet mutta erityisesti sellaiset, jotka laajentavat aiempaa kuvaa kirjallisuuden historiallisten ilmiöiden ja niiden tutkimuksen moneudesta. Mitä olisi vielä huomioitava, jotta kuva kirjallisuuden kirjosta täsmentyisi entisestään? Mitä kirjallisuushistoria on ohittanut, ja millaisia uusia metodeja on luotu tarkentamaan käsitystämme kirjallisuudesta?
Työryhmän järjestää Kirjallisuushistorian tutkimusverkosto.
2. Diversity in the past and present of Finnish comics
Chairs: Leena Romu (leena.romu(at)tuni.fi, Tampereen yliopisto) and Anna Vuorinne (ahvuor(at)utu.fi, Turun yliopisto)
The history of comics – like other art forms – has traditionally been written from the perspectives and aesthetic evaluation criteria of the majority. Comics history has emphasized "great men" and their artistic production and paid only little attention to marginalized groups such as women, gender and sexual minorities, ethnic minorities and linguistic minorities. This is also the case in Finland, although the history of Finnish comics overall has been scarcely studied – the foundational study of the field is still Heikki Kaukoranta and Jukka Kemppinen's Sarjakuvat from 1972 (second edition 1982). In recent years, efforts have been made in international research to diversify and expand the understanding of the history of comics. For Finnish comics, however, this work is only at the beginning.
We invite presentations to the working group that examine the history and present of Finnish comics from the perspective of diversity. First, we are interested in the diversity of comics artists' identities and the role of minorities in the history of Finnish comics. What have been the opportunities for comics artists belonging to marginalized groups to create comics at different stages of history? Where did they publish their works and what were they like? Second, we are interested in representations and ways of representing diversity in comics. How have different minority identities and their manifold intersections been depicted and produced by means of comics? What kind of visual, verbal and narrative means have been used to represent multiple identities and communities? Third, we are interested in the variety of publication formats and channels. What kind of comics have appeared outside of traditional comics magazines and major newspapers and magazines? How does the understanding of Finnish comics change if attention is directed to children's magazines, zines, web comics or publications in languages other than Finnish?
3. Essee: näkökulmia lajiin ja sen kirjoittamiseen
Chairs: Kaisa Kortekallio (kaisa.kortekallio(at)utu.fi, Turun yliopisto) and Olli Löytty (olli.loytty(at)utu.fi, Turun yliopisto)
Essee näyttää syntyvän aina uudestaan. Nykyään se on tärkeä kulttuurisen ja yhteiskunnallisen keskustelun väline. Se lainailee vieruslajeilta ja ponnistaa uusilta alustoilta, ja on siksi kiinnostava osa lajien kirjoa. Toisaalta se saattaa olla leimallisen subjektiivista, toisaalta se taipuu helposti moniääniseen dialogiin. Ilmaisukeinona essee mahdollistaa monenlaiset sisällölliset, tyylilliset ja rakenteelliset kokeilut.
Toivotamme työryhmään tervetulleiksi esitelmiä, joissa esseetä käsitellään osana kirjallista kenttää tai omana genrenään. Yhtä lailla kiinnostuneita olemme myös näkökulmista, joissa esseetä pohditaan (luovan) kirjoittamisen näkökulmasta.
4. Neurokirjolla kaunokirjallisuudessa
Chair: Outi Oja (outi.oja(at)finska.su.se, Tukholman yliopisto)
Niina Hakalahden Kaleidoskoopin (2021) keskeishenkilö on Johannes, jonka vanhemmat huomaavat pian tämän syntymän jälkeen erilaiseksi kuin muut. Pitkän epätietoisuuden ja vanhempien henkisen romahduksen jälkeen poika saa neurokirjon diagnoosin.
Neurokirjo (neurokirjon monimuotoisuus) viittaa laajaan kirjoon neurologisia eroavaisuuksia, kuten autismi, ADHD, dysleksia ja Touretten syndrooma. Kaunokirjallisuudessa on useita esimerkkejä hahmoista, jotka edustavat neurokirjon ilmentymiä. Kaikilla ei ole neurokirjon diagnooseja, kuten Kaleidoskoopin Johannekselle, mutta voi silti olla mielenkiintoista miettiä, onko Vaahteranmäen Eemelillä ADHD ja onko lukunörtti Hermione Granger autismin kirjolla. Entä kuka on erityisherkkä?
Tarkastelemme työryhmässä erilaisia kaunokirjallisia teoksia, jotka kietoutuvat neurokirjon ilmiöihin, olivatpa ne sitten hahmojen kokemuksia, kerronnan rakenteita tai teemoja. Toivomme työryhmään kaikkia oman elämänsä MacGyvereita ja Peppi Pitkätossuja ratkaisemaan neurokirjon ja kaunokirjallisuuden välistä yhteyttä. Odottamattomatkin tulkinnat ovat tervetulleita!
5. Kirjallisuus, kirjoittaminen ja hyvinvointi
Chairs: Karoliina Maanmieli (karoliina.t.maanmieli(at)jyu.fi) and Kaisla Suvanto, Kirjallisuusterapiatutkijoiden verkosto
Kutsumme työryhmään eri alojen tutkijoita jakamaan kokemuksiaan ja käsityksiään kirjallisuuden, kirjoittamisen ja hyvinvoinnin suhteesta. Kirjallisuusterapia on laajentunut uusille alueille kuten työhyvinvoinnin edistämiseen tai somaattisten sairauksien psykososiaalisen hoidon menetelmäksi. Työryhmään ovat tervetulleita myös esitelmät, joissa pohditaan kirjallisuuden ja mielenterveyden muita risteymiä. Humanistisella tutkimuksella on tärkeä merkitys sisäisen todellisuuden ja sen järkkymisen kuvaajana: esimerkiksi fiktiivisten tekstien avulla käsitystä todellisuuden kirjosta voidaan laajentaa. Osana työryhmää Kaisla Suvanto ja Sari Kortesoja ohjaavat luontokirjoittamisen työpajan (kesto 2 h).
6. Luova yhteisöllinen kirjoittaminen
Chairs: Aino-Kaisa Koistinen (aino-kaisa.koistinen(at)uniarts.fi, Taideyliopiston Tutkimusinstituutti) and Henna Laininen (Taideyliopiston Kuvataideakatemia)
Luovalla kirjoittamisella tarkoitetaan yleensä itseilmaisusta kumpuavaa, luovaa tapaa käyttää kieltä vastakohtana asiakirjoittamiselle. Yhteisöllä taas tarkoitetaan yleisesti joukkoa ihmisiä, joita yhdistää jokin elämänmuoto tai päämäärä. Biologiassa yhteisö voi taas muodostua samalla alueella elävistä kasveista tai eläimistä. Tarkoitamme luovalla yhteisöllisellä kirjoittamisella kirjoittamista vuorovaikutuksessa inhimillisten ja/tai ei-inhimillisten yhteisöjen kanssa.
Tavallaan kaikki kirjoittaminen on yhteisöllistä, sillä uudet tekstit sisältävät kaikuja aiemmista ja tulevista teksteistä. Myös kirjoittamisen prosessi on yhteisöllinen, sillä kirjoitamme konkreettisesti toisten, kuten kasvipohjaisista materiaaleista valmistettujen kynän ja paperin, varassa. Kirjoitamme usein myös ajatuksella, että joku toinen lukee tekstin. Tekstejä voi myös tuottaa yhteisöllisin menetelmin tai kirjoittaa vuorovaikutuksessa luonnonprosessien ja ei-inhimillisten olentojen kanssa.
Kutsumme tutkijoita, taiteilijoita, pedagogeja ja muita kiinnostuneita pohtimaan kanssamme, mitä luova yhteisöllinen kirjoittaminen voi olla. Työpaja nojaa taiteelliseen ja tieteelliseen työhömme kirjoittamisen parissa, erityisesti taiteilija-tutkija Henna Lainisen väitöskirjaprojektiin, jossa hän kehittää luovan yhteiskirjoittamisen käsitettä ja menetelmiä. Esitelmät voivat olla kokeellisia ja sisältää esimerkiksi yhdessä kirjoittamista. Työryhmän kieli on suomi.
7. Sukupuolten ja seksuaalisuuksien kirjo
Chairs: Venla Korhonen (venla.m.a.korhonen(at)jyu.fi, Jyväskylän yliopisto) and Kari Silvola (kari.silvola(at)jyu.fi, Jyväskylän yliopisto)
Kutsumme työryhmään esityksiä, jotka käsittelevät sukupuolten ja seksuaalisuuksien kirjoa sekä queerin laajaa kenttää kirjallisuudessa, kirjoittamisessa tai laajemmin taiteen kentällä. Fiktiolla on erityislaatuinen mahdollisuus kuvata sukupuolittuneiden ja seksuaalisten kehojen ja identiteettien moninaisuutta. Se muodostaa tilan, jossa voimme kuvitella mahdollisia maailmoja, joissa monenkirjavuus ilmenee, leikkaa ja risteää muun kirjon kanssa tai tulee kohdatuksi reaalimaailmastamme poikkeavalla tavalla.
Työryhmään ovat lämpimästi tervetulleita tutkijat eri aloilta ja akateemisen uran kaikista vaiheista. Tule pohtimaan kanssamme sateenkaaren kaunokirjallista kirjoa!
8. Kumppanuuslajit
Chairs: Ate Tervonen (ate.j.tervonen(at)jyu.fi, Jyväskylän yliopisto) and Kaisa Ahvenjärvi (kaisa.ahvenjarvi(at)jyu.fi, Jyväskylän yliopisto)
Donna Harawayn käsitteet kumppanuuslaji ja yhteismuotoutuminen viittaavat monilajiseen maailmaan, jossa lajit ja erilajiset eläinyksilöt kehittyvät yhdessä ja suhteessa toisiinsa. Käsitteillä on samankaltaisuutta biologian symbioosin käsitteen kanssa, mutta Harawayn käsitteistykset korostavat sitä enemmän muutosta suhteessa. Kumppanuuslajin käsite voi positiivisessa latauksessaan olla harhaanjohtava, sillä se viittaa positiivisten suhteiden lisäsi myös muunlaisiin ja myös negatiivisiin vaikutuksiin, joita lajienvälisillä suhteilla on, kuten koronaviruksen vaikutuksiin ihmisiin tai ihmisten ja susien moniulotteisiin ja ristiriitaisiin suhteisiin.
Työryhmä kutsuu kumppanuuslajiuden äärelle ja pohtimaan erilaisia kumppanuuslajiuden ja yhteismuotoutumisen muotoja, sitä miten kirjallisuus on suhteessa ei-inhimilliseen ja osana suhteellisuuksiemme kehkeytymistä ja myös kriittisyyteen Harawayn ajattelua kohtaan sekä kehittelemään sitä edelleen.
