Pelaajahankintaprosessin toimivuus kotimaisessa jalkapallossa
Huttunen, Eemeli (2026). Kauppatieteet, LUT-yliopisto. Kandidaatintutkielma. Linkki työhön
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten pelaajahankintaprosessi rakentuu kotimaisissa jalkapalloseuroissa ja kuinka se eroaa ulkomaisten seurojen toimintamalleista. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tavoin seurat tunnistavat pelaajatarpeet, arvioivat hankintavaihtoehtoja ja kehittävät rekrytointiprosessiaan.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla kolmesta kotimaisesta ja kahdesta ulkomaisesta seurasta. Aineisto analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kotimaisten seurojen pelaajahankintaprosessi on usein reaktiivinen ja henkilöriippuvainen, kun taas ulkomaiset seurat toimivat proaktiivisemmin ja dataohjautuvammin. Kotimaisilla seuroilla on tarve systematisoida tiedonkeruuta, vahvistaa ennakoivaa suunnittelua ja kehittää rekrytointien jälkiarviointia.
The associations between training-related repeated heading and heart rate variability (HRV) in Finnish top-level female football players
Valkama, Vili (2026). Liikuntalääketiede, Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma (valmistuu keväällä 2026).
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, onko harjoitteluun liittyvä toistuva puskeminen yhteydessä sydämen sykevälivaihtelun (HRV) muutoksiin suomalaisilla huipputason naisjalkapalloilijoilla. Lisäksi, mikäli puskemisen ja HRV:n välillä havaitaan yhteys, tarkastellaan millaisia nämä yhteydet ovat sekä mikä on erilaisten puskemiseen liittyvien muuttujien, kuten puskutilanteiden määrän ja iskujen ominaisuuksien, vaikutus.
Tutkielman aineisto kerättiin osana laajempaa tutkimushanketta Sustainable Careers in Elite Contact Sports (SUCCESS). Tutkimukseen osallistui yhteensä 41 pelaajaa kolmesta eri Kansallisen Liigan joukkueesta. Loukkaantumisten vuoksi tutkielman kannalta relevanttia aineistoa saatiin kuitenkin 35 pelaajalta.
Jokaisessa seuratussa harjoituksessa pelaajien sykettä ja sykevälivaihtelua mitattiin Firstbeat-sykemittareilla ja niihin liittyvällä ohjelmistolla. Päähän kohdistuvia iskuja seurattiin ACT Head Impact Tracker -laitteella ja sen ohjelmistolla. Lisäksi pelaajat arvioivat itse kokemiensa päähän kohdistuvien iskujen määrän jokaisen harjoituksen jälkeen. Välittömästi harjoitusten jälkeen sekä joka aamu kahden viikon ajan osallistujat suorittivat kolmen minuutin mittaisen palautumismittauksen makuuasennossa levossa. Myös nämä mittaukset tallennettiin Firstbeat-laitteella.
Aluksi aineisto analysoitiin puskutilanteiden määrän ja niiden tuottamien voimien kvantifioimiseksi. Tämä toteutettiin yhdistämällä ja vertaamalla videomateriaalia sekä ACT Head Impact Trackerin raakadataa. Seuraavassa vaiheessa yhdistetty aineisto analysoidaan tilastollisin menetelmin, minkä jälkeen tulokset kootaan ja johtopäätökset muodostetaan.
Tiivistelmä perustuu tekijän meneillään olevaan pro gradu -työhön.
Korkean intensiteetin suoritus futsalissa
Kurki, Minttu (2026). Fysioterapia, Savonia-ammattikorkeakoulu. AMK-opinnäytetyö (valmistuu keväällä 2026).
Opinnäytetyössä tarkastellaan naisten futsalmaajoukkueen sisäisen harjoitusottelun kuormitusta Catapult-järjestelmän tuottaman datan avulla. Aineisto sisälsi pelaajakohtaiset kiihtyvyys- ja jarrutussuoritukset (IMA A ja IMA D) kolmella intensiteettitasolla (low, medium, high), kokonaiskuormituksen (Tot PL) sekä pelaajakohtaisen peliajan (Tot Dur).
Menetelmänä käytettiin suoritusten luokittelua intensiteettitasoihin sekä niiden tarkastelua sekä absoluuttisina arvoina että suhteutettuna peliaikaan (tapahtumat/min), mikä mahdollisti pelaajien välisen vertailun. Tulokset osoittivat selkeän intensiteettihierarkian: matalan intensiteetin suorituksia esiintyi eniten (≈0.82–0.86 tapahtumaa/min), keskitehoisia vähemmän (≈0.25–0.29 tapahtumaa/min) ja korkean intensiteetin suorituksia selvästi harvimmin (≈0.12–0.16 tapahtumaa/min). Korkean intensiteetin suoritukset olivat kuitenkin yksittäisinä kuormituspiikkeinä merkittäviä (4 ± 3.3 kiihdytystä ja 3 ± 2.2 jarrutusta per pelaaja). Kokonaiskuormitus (Tot PL) oli 237 ± 55.9, mikä osoitti suurta yksilöiden välistä vaihtelua.
Tulosten perusteella pelin kuormitus muodostui pääosin matalan intensiteetin jatkuvasta liikkeestä, kun taas korkean intensiteetin kiihtyvyydet ja jarrutukset toimivat harvinaisina mutta kuormituksellisesti merkittävinä ärsykkeinä. Lisäksi havaittu suuri yksilöllinen vaihtelu viittaa pelipaikka- ja pelityylikohtaisiin eroihin sekä peliajan vaikutukseen kuormittumiseen.
Tiivistelmä perustuu tekijän meneillään olevaan AMK-opinnäytetyöhön.
When more money is not enough: financing constraints and professionalization in Finnish women’s football
Linna, Milla (2026). Rahoitus, Kauppakorkeakoulu Hanken. Pro gradu -tutkielma (valmistuu keväällä 2026).
Työssä tarkastellaan, miten pelaajien ja henkilöstön palkkabudjetti sekä muut huippu-urheilukustannukset vaikuttavat Kansallisen Liigan seurojen urheilulliseen kehitykseen. Muita muuttujia ovat päävalmentajien valmennuslisenssit, pelaajien keski-ikä ja ammattimaisten pelaajien lukumäärä. Työn aineisto on saatu suoraan seuroilta.
Työssä tarkastellaan myös, millä tasolla pelaajien ja henkilöstön palkkabudjetin sekä muiden huippu-urheilukustannusten tulisi keskimäärin olla, jotta Liigan tasoa voitaisiin nostaa.
Tutkimus osoittaa, että seurojen rahankäytön taso ei yksin selitä menestystä kentällä, vaan ratkaisevampaa on se, kuinka moni pelaaja pystyy toimimaan ammattilaisena. Toisin sanoen raha vaikuttaa lähinnä epäsuorasti: se parantaa tuloksia vain, jos se mahdollistaa ammattimaiset harjoittelu- ja peliolosuhteet.
Lisäksi tulokset viittaavat siihen, että suomalaisissa naisten jalkapallojoukkueissa nykyinen investointitaso on liian matala urheilullisen menestyksen tason parantamiseksi. Keskimääräisen seuran pitäisi käytännössä lisätä merkittävästi ammattilaispelaajien määrää, jotta se voisi yltää sarjan kärkitasolle.
Tiivistelmä perustuu tekijän meneillään olevaan pro gradu -työhön.
Huuhkaja- ja Helmaripolun juniorijoukkueiden (12-15v) motivaatioilmaston ja tavoiteorientaation analyysi
Lana, Jussi-Pekka & Rautionaho, Niko (2026). Liikuntapedagogiikka, Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma (valmistuu keväällä 2026).
Tutkimuksessa tarkastellaan motivaatioilmaston ja tavoiteorientaatioiden ilmenemistä Huuhkaja- ja Helmaripolun juniorijalkapallojoukkueissa. Lisäksi analysoidaan eroja motivaatioilmastossa ja tavoiteorientaatioissa sukupuolten välillä sekä suomalaisten ja kansainvälisten joukkueiden pelaajien kesken.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin Eerikkilän toimesta Huuhkaja- ja Helmaripolun tapahtumissa kyselylomakkeilla, joihin vastasi 9–17-vuotiaita juniorijalkapalloilijoita (keski-ikä 12,7 vuotta); vastaajista 90 % edusti suomalaisia ja 10 % kansainvälisiä joukkueita.
Motivaatioilmaston osalta havaittiin, että tehtäväilmasto oli selvästi minäilmastoa vahvempi. Tulosten perusteella tehtäväsuuntautunutta motivaatioilmastoa tulisi vaalia joukkueympäristöissä. Sukupuolten välillä ei havaittu eroja.
Tavoiteorientaatioiden tarkastelussa havaittiin, että tehtäväorientaatio oli selvästi vallitsevampi kuin minäorientaatio. Minäorientaation arvot olivat kuitenkin korkeampia kuin minäilmaston. Lisäksi minäorientaatiossa havaittiin suurempaa vaihtelua pelaajien välillä verrattuna tehtäväorientaatioon. Tulosten mukaan pojat olivat hieman minäorientoituneempia kuin tytöt. Kansallisuus ei selittänyt vaihtelua motivaatioilmaston eikä tavoiteorientaation osalta.
Tutkimuksen mukaan joukkueissa vallitsevan ilmapiirin merkitys korostuu erityisesti silloin, kun minäilmasto on korkea. Tehtäväsuuntautuneisuutta tulisi vaalia, ja kilpailullisuuden suhteen on syytä edetä harkiten.
Tiivistelmä perustuu tekijöiden meneillään olevaan pro gradu -työhön.
Pohjoismaisissa pääsarjoissa pelaavien nuorten pelaajien peliajan yhteys kansainvälisiin siirtoihin ja siirron jälkeiseen menestykseen
Wirén, Jere (2026). Taloustiede, Aalto-yliopisto. Pro gradu -tutkielma (valmistuu keväällä 2026).
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten nuorten pelaajien peliaika pohjoismaisissa pääsarjoissa on yhteydessä kansainvälisiin siirtoihin ja siirron jälkeiseen menestykseen. Tutkimus keskittyy tarkastelemaan alle 24-vuotiaita pelaajia, jotka ovat pelanneet Suomen, Ruotsin, Tanskan tai Norjan pääsarjassa ja tarkasteluajankohdaksi on valittu aikaväli 2010–2024. Työn tavoitteena on lisätä ymmärrystä nuorten pelaajien kehityksestä ja pelaajapoluista sekä tukea Palloliiton strategista tavoitetta saada suomalaisia pelaajia kansainväliselle huipulle. Aineisto on kerätty Transfermarktin ja UEFA:n sivustoilta.
Tutkimuksen analyysi on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan, ketkä siirtyvät ulkomaille ja millaiset lähtökohdat ovat tyypillisiä kansainvälisten siirtojen taustalla. Toisessa osassa tutkitaan, miten siirtoa edeltävä peliaika on yhteydessä siirron jälkeiseen menestykseen sekä pelillisillä että rahallisilla mittareilla. Analyysi sisältää tarkastelun pelaajien menestyksestä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.
Ensimmäisen vaiheen tulokset osoittavat, että kaikissa neljässä maassa peliajan kasvu ja kansainvälisen siirron todennäköisyys ennen 24 vuoden ikää ovat positiivisesti korreloituneita keskenään. Esimerkiksi 10 prosenttiyksikön kasvu peliajassa on maasta riippuen yhteydessä 2,6–4,3 prosenttiyksikön todennäköisyyden kasvuun siirtyä ulkomaille ennen 24 vuoden ikää. Ulkomaisen siirron todennäköisyys tyypilliselle nuorelle pääsarjapelaajalle vaihtelee Suomen 14 prosentista Tanskan 23 prosenttiin. Siirtyneiden pelaajien kohdalla peliaika kotimaassa on positiivisesti yhteydessä siirron jälkeiseen menestykseen, ensisijaisesti tasokkaampien sarjojen ja varakkaampien seurojen muodossa. Esimerkiksi 10 prosenttiyksikön kasvu peliajassa ennen siirtoa on yhteydessä 13,7 prosenttia korkeampaan seuran markkina-arvoon ulkomailla.
Tulosten perusteella Suomi jää Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta jälkeen siirron jälkeisessä menestyksessä kaikilla osa-alueilla ja aikaväleillä. Maiden väliset erot ovat näkyvissä jo ennen siirtoa, eivätkä ne kavennu ajan myötä, mikä saattaa viitata esimerkiksi Suomen pääsarjan ja pelaajakehityksen heikompaan tasoon muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Tiivistelmä perustuu tekijän meneillään olevaan pro gradu -työhön.
