Väitöstilaisuus
Väitösprosessin vaiheita ovat väitöskirjan esitarkastaminen, väittelyluvan myöntäminen, väitöstilaisuudesta päättäminen, väitöskirjan julkaiseminen, väitöstilaisuuden järjestäminen ja väitöksestä tiedottaminen, väitöstilaisuus sekä väitöskirjan hyväksyminen ja arviointi.
Huomaa, että sinun tulee olla ilmoittautuneena läsnä olevaksi sille lukukaudelle, jonka aikana väittelet ja väitöskirjasuoritus kirjataan opintorekisteriin.
Väitöstilaisuuden järjestäminen
Väitöstilaisuuden kulku ja muodollisuudet voivat vaihdella tiedekunnittain, joten tarkista myös oman tiedekuntasi antamat ohjeet, jotka löytyvät tämän sivun alalaidasta.
Tiedekunnan nimittämä kustos on väitöstilaisuuden virallinen valvoja, jonka kanssa väitöstilaisuuden yksityiskohdista sovitaan. Väittelijä ei ole yhteydessä vastaväittäjään ennen väitöstilaisuutta. Yhteydenpito vastaväittäjään tapahtuu kustoksen välityksellä.
Muista, että väitöstilaisuuden järjestämisen lisäksi on tärkeää huolehtia väitöskirjan julkaisemisesta ja jakelusta.
Väitöstilaisuuteen voit valmistautua miettimällä, mitä kysymyksiä vastaväittäjä saattaa esittää. Väitöstilaisuus on harvoin hankala tenttitilaisuus. Väitöskirjaa ei tavallisesti enää tässä vaiheessa hylätä.
Kustos toimii väitöstilaisuuden puheenjohtajana eli valvojana. Kustoksena toimiminen on kunniatehtävä, joka annetaan yleensä työn ohjaajalle. Kustoksen tulee olla työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon.
Kustoksen tehtävänä on perehdyttää vastaväittäjä/t tiedekunnan väittelyohjeisiin ja pitää huolta, että erityisesti ulkomaalaiset vastaväittäjät perehdytetään Jyväskylän yliopiston väitöskäytänteisiin ja käytössä oleviin arvosteluasteikkoihin. Kustos myös varmistaa, että vastaväittäjä tietää väitöstilaisuuden ajan, paikan, kielen ja pukeutumistavan.
Jos vastaväittäjä on ulkomainen, kustos tiedustelee, haluaako hän apua matkajärjestelyissä (lennot, junaliput ja majoitus jne.). Kotimainen vastaväittäjä tekee matkavaraukset pääsääntöisesti itse.
Kustos lähettää vastaväittäjälle tarvittaessa englanninkieliset ohjeet väitöksen kulusta ja lyhennelmän väittelijän lectio preacursoriasta (lektio).
Väitöstilaisuus on yleisölle avoin julkinen tilaisuus, jonne voi tulla kuka tahansa tieteestä kiinnostunut. Voit kutsua läheisiäsi ja tuttaviasi myös erillisellä kutsulla. Kätevintä on kutsua samalla kutsukortilla väitöstilaisuuteen ja karonkkaan. Ilmaise selvästi, kutsutko vieraat henkilökohtaisesti vai avec. Tekstimuoto voi kuulua esimerkiksi näin:
Tervetuloa väitöstilaisuuteeni 15.12.202x klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhaan juhlasaliin (S 212) ja sen jälkeen vastaväittäjäni xxx:n kunniaksi järjestämääni karonkkaan klo 19.00 ravintola Lozziin.
Asu: väitöstilaisuus: arkipuku; karonkka: akateeminen juhla-asu tai tumma puku.
Lektio on enintään 20 minuutin pituinen, yleistajuinen puhe, joka valottaa tutkimuksesi antia sekä liittää tutkimuksen laajempiin tieteellisiin ja yhteiskunnallisiin yhteyksiin.
Millaisia johtopäätöksiä tai suosituksia tutkimuksen perusteella voidaan tehdä? Miten sen perusteella voidaan vastata ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin? Miten se lisää ymmärrystämme maailmasta? Muista, että lektio saattaa olla ainoa väitösseremonian osa, jonka kaikki osanottajat ymmärtävät.
Perinteisesti lektio on ollut pelkkä puhe. Nykyisin lektioon toisinaan yhdistetään puhetta tukeva diaesitys. Diaesitys ei ole välttämätön osa lektiota ja puhetta pitäisi pystyä seuraamaan myös ilman sitä.
Jos väittelijä on suomenkielinen, myös lektio on yleensä suomenkielinen. Tällöin väittelijän tulee tehdä ulkomaalaiselle vastaväittäjälle lyhennelmä englanniksi.
Väittelijä keskustele väitöstilaisuuden kielestä etukäteen kustoksen kanssa. Kielen määrää viime kädessä kustos kuultuaan asiassa myös vastaväittäjää. Väitöstilaisuudessa voidaan myös käyttää useita kieliä, mikäli kustos, väittelijä ja vastaväittäjä ovat niin sopineet.
Väitöstilaisuudessa väittelijä, vastaväittäjä ja kustos pukeutuvat tilaisuuden arvokkuuden vaatimalla tavalla. Pukeutumistavan valitsee väittelijä neuvoteltuaan asiasta kustoksen kanssa. Kustos informoi vastaväittäjää pukeutumisesta.
Perinteisiä väitösasuja ovat:
- Frakki ja tummat liivit
- Tumma puku
- Musta pitkähihainen asu (leninki tai jakkupuku), joka ei ole avokaulainen. Päähine ei kuulu väitösasuun.
Väittelijä, vastaväittäjä ja kustos voivat käyttää myös yliopiston väittelyviittoja. Yliopiston väittelyviittoja voi tiedustella ja varata vahtimestareilta numerosta 029-4418069.
Ulkomainen vastaväittäjä voi halutessaan käyttää oman yliopistonsa akateemista asua.
Yliopisto ei korvaa väitöstilaisuuden pukukuluja, poislukien se mitä mainitaan JYUn ohjeessa sisäisistä henkilöstötilaisuuksista ja huomionosoituksista (ohje on UNO-intrassa eli vaatii sisäänkirjautumisen).
Väitöstilaisuuden yleisölle ei ole erityistä pukukoodia. Väitöstilaisuuteen on sopivaa tulla arkiasussa. Väittelijän kutsumat vieraat pukeutuvat usein tummaan pukuun tai muuhun juhlavaan asuun.
Tutustu väittelysaliin ja sovi hyvissä ajoin vahtimestareiden kanssa, mitä apuvälineitä sinulle varataan (mediatykki ja tietokone, äänentoisto ja mikrofonit). On kohteliasta yleisöä kohtaan, että sekä sinun että vastaväittäjäsi äänet kuuluvat hyvin koko saliin.
Sovi mahdollisesta valokuvauksesta väitöstilaisuudessa. Voit itse järjestää kuvaajan, joka huolehtii tilaisuuden kuvaamisesta läsnäolijoiden puolesta.
Väitöstilaisuuden suora lähetys (streamaus) ja/tai tallentaminen:
- nimeä henkilö, joka vastaa videotallenteen tilaamisesta; se voi olla tohtorikoulutettava, kustos tai muu henkilö.
- taltioinnit tulee tehdä ensisijaisesti saleissa, joissa on tilatallennuslaite tai kiinteä hybridivarustus. Lista saleista sekä ohjeet tilatallennuksien tekemiseen löytyvät Tilatallennuksen käyttöohjeet -sivulta.
- mikäli suora lähetys järjestetään tilatallennussaleissa, siitä ei pääsääntöisesti tule kustannuksia. Palveluun kuuluu yleensä myös pyydettäessä tallenne ja joitakin ennakkovalmisteluja. Voit tehdä tukipyynnön suoraa lähetystä (streamausta) ja/tai tallennusta koskien HelpJYUn lomakkeella Tukipyyntö tilatallennukseen. Tee pyyntö hyvissä ajoin ennen tilaisuutta!
- jos väitöstilaisuuteen tulee suora lähetys (streamaus), lähetä tilaisuuden linkki tiedekuntasi viestinnän asiantuntijalle heti saatuasi sen. Viestinnän asiantuntija voi lisätä linkin väitöstilaisuuden tapahtumailmoitukseen ja/tai väitöstiedotteeseen.
Varaudu kahvi- tai kuohuviinitarjoiluun väitöstilaisuuden jälkeen. Tarjoilut voi varata esimerkiksi Semmasta ja tilat esimerkiksi yliopiston tilapalveluista. Mieti, kutsutko joitakuita erikseen väitökseen ja kahville ja kysy, osallistuuko laitos/tiedekunta kustannuksiin (tähän liittyen katso JYUn ohje sisäisistä henkilöstötilaisuuksista ja huomionosoituksista; ohje on UNO-intrassa eli vaatii sisäänkirjautumisen). Huomaa, että kahvituksen järjestämisessä on noudatettava Jyväskylän yliopiston tarjoilujen vastuullisuuskriteereitä.
Kustos tiedustelee vastaväittäjältä, voiko karonkan järjestelyyn ryhtyä. Jos järjestät karonkan, suunnittele kutsut, tarjoilu ja ohjelma, varaa tila ja varaudu pitämään kiitospuhe vastaväittäjille ja muille. Paikasta ja ohjelmasta riippuen on huolehdittava koristeluista, valoista, äänentoistosta, orkesterista jne. Tavallisesti väitökseen ja karonkkaan kutsutaan yhtä aikaa.
Katso lisäohjeita karonkasta myös osiosta Väitöstilaisuuden jälkeen.
Katso lisätietoja yliopiston tiloissa järjestettävän karonkan tilakustannuksista Varattavissa olevien opetus- ja kokoustilojen sekä liikuntatilojen kustannusvastuun periaatteet -tiedostosta (intranet UNO).
Väitöksestä tiedottaminen
Julkaisemme väitöksistä kysymys-vastausmuodossa olevan uutisen yliopiston verkkosivuilla. Ota sen laatimisessa huomioon:
- Uutinen kertoo lyhyesti ja yleiskielellä olennaisen väitöstutkimuksen tuloksista.
- Uutinen on suunnattu ns. suurelle yleisölle ja sitä laatiessa tulisi pohtia, mikä voisi olla suurta yleisöä kiinnostava näkökulma väitöskirjaan.
- Uutisen pituus on maksimissaan 2000 merkkiä.
- Tee otsikko, josta käy ilmi tutkimuksen päätulos kiinnostavassa muodossa. Hyvä otsikko on tärkeä, koska lukija päättää sen perusteella, jatkaako lukemista.
- Ingressiin kirjoita yksi virke, jossa käy ilmi nimesi ja mitä tutkimus käsittelee, maksimissaan 200 merkkiä.
- Vastaa uutisessa seuraaviin kysymyksiin:
- Mitä tutkit?
- Mitkä olivat tutkimuksesi tulokset tai mikä sen päätulos on?
- Miten tuloksia voidaan soveltaa? Mitä uutta tietoa tutkimus toi aiheesta?
- Voit hyödyntää tekoälyä apuna tekstin editoinnissa. Linkki Jyväskylän yliopiston tekoälypolitiikkaan.
- Uutinen laaditaan suomeksi. Jos väitöskirjasi on englanninkielinen, tee uutinen myös englanniksi. Jos et osaa suomea, voit tehdä uutisen pelkästään englanniksi.
- Loppuun väitöstilaisuuden tiedot ja linkki, jos tilaisuuteen on etäyhteys. Jos väitös toteutetaan etäyhteydellä, lisää kustoksen puhelinnumero mahdollisia yleisökysymyksiä varten. Tätä osiota ei lasketa merkkimäärään.
- Linkki tutkimukseen, jos se on julkaistu verkossa.
- Muista liittää yhteystietosi.
- Lähetä uutinen osoitteeseen viestinta@jyu.fi vähintään 3 viikkoa ennen väitöstilaisuutta. Julkaisemme uutisen verkkosivulla noin viikko ennen tilaisuutta.
- Esimerkki uutisesta: | Jyväskylän yliopisto
Valokuvaus
- Uutiseen kuuluu myös valokuva. Puhelimella otettu kuva käy hyvin, kunhan se on riittävän kokoinen (resoluutio 300 dpi). Verkkosivuilla vaakakuva toimii parhaiten. Muista kertoa kuvaajan nimi.
- Voit kuvauttaa itsesi viestintäpalvelujen laskuun Star Image -liikkeessä Jyväskylässä tai muussa yrityksen toimipisteessä (mm. Helsinki, Tampere, Turku). Ajanvarausta ei tarvita. Kysymyksessä ns. matrikkelikuva. Mainitse, että kuva ja lasku menevät Jyväskylän yliopiston viestintään, os. viestinta@jyu.fi.
- Käyttämällä Star Imagen palvelua, hyväksyt samalla, että kuvaasi käytetään yliopiston sosiaalisen median kanavilla ja verkkosivuilla. Kuvasi tallennetaan Jyväskylän yliopiston aineistopankkiin neljäksi vuodeksi. Kuva arkistoidaan väitöstiedotteesi kuvitukseksi ja mahdollisia myöhempiä mediajakeluja ja kyselyjä varten. Kuvaamo lähettää kuvan suoraan viestintäpalveluihin.
Medialle tiedottaminen
- Joistakin väitöksistä lähetetään tiedote myös medialle. Kriteereinä ovat mm. yhteiskunnallinen ajankohtaisuus ja vaikuttavuus sekä yleinen kiinnostavuus. Tiedekuntasi viestinnän asiantuntija ottaa sinuun yhteyttä ja auttaa tiedotteen muokkaamisessa ja jakelussa tekemäsi uutisen pohjalta.
Väitöstilaisuus on yleisölle avoin julkinen tilaisuus, jossa väitöskirja tarkastetaan. Jyväskylän yliopistossa järjestettävissä väitöstilaisuuksissa noudatetaan perinteisiä tapoja ja muotoja, jotka voivat vaihdella tieteenaloittain ja myös muuttua ajan kuluessa. Väitöstilaisuuden yleinen rakenne ja yleisesti käytetyt sanamuodot ovat seuraavat:
1. Asianosaiset saapuvat väitöstilaisuuteen 15 minuuttia yli väitöstilaisuuden ilmoitetun alkamisajan siten, että ensin astuu saliin väittelijä, sitten kustos, ja viimeisenä vastaväittäjä. Yleisö on seisaallaan. Astuessaan saliin ja salista poistuessaan kustos ja vastaväittäjä pitävät tohtorin hatun vasemmassa kädessään siten, että lyyra on eteenpäin. Väitöstilaisuuden aikana hatut pidetään pöydällä.
2. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos esittelee väittelijän, väitöskirjan otsikon ja vastaväittäjän sekä julistaa väitöstilaisuuden alkaneeksi sanoin "tiedekunnan määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi".
3. Kohdistaen sanansa ensin kustokselle, vastaväittäjälle ja yleisölle väittelijä pitää seisaaltaan väitöskirjan aiheeseen johdattavan alkupuheensa lectio praecursorian, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Esitys aloitetaan sanoin: "Arvoisa kustos, kunnioitettu vastaväittäjä, hyvät kuulijat."
4. Lectio praecursorian päätyttyä väittelijä edelleen seisten pyytää vastaväittäjää esittämään ne muistutukset, joihin katsoo väitöskirjan antavan aihetta. Pyyntö esitetään sanoin: "Pyydän Teitä, arvoisa professori (tohtori tms.) tiedekunnan määräämänä vastaväittäjänä esittämään ne muistutukset, joihin katsotte väitöskirjani antavan aihetta."
5. Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen alkulausunnon, jossa hän käsittelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samankaltaisia yleisluonteisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat.
6. Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä kohdistaa ensin huomion metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus.
7. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä esittää seisaaltaan loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan. Loppulausunnon päätteeksi vastaväittäjä kertoo esittääkö hän väitöskirjaa tiedekunnalle hyväksyttäväksi.
8. Väittelijä esittää seisaaltaan kiitoksensa vastaväittäjälle, joka istuutuu sen jälkeen.
9. Väittelijä kääntyy yleisön puoleen, ja kehottaa niitä läsnäolijoita. (ns. ylimääräisiä vastaväittäjiä), joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaa kohtaan, pyytämään puheenvuoron kustokselta. Kehotus tapahtuu sanoin: "Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjani johdosta, pyytämään puheenvuoron kustokselta." Tämän jälkeen väittelijä istuutuu.
10. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuorot ja valvoo, että väittelijä saa välittömästi vastata kuhunkin huomautukseen ja ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa aiheesta. Yleensä puheenvuoroja ei ilmaannu. Jos puheenvuorossa esitetään huomautus hyvän tieteellisen käytännön vastaisesta toiminnasta, kustos kirjaa huomautuksen ylös tai, jos huomautus on pitkä ja moniulotteinen, pyytää huomautuksen kirjallisesti määräaikaan mennessä ja siinä muodossa ja laajuudessa kuin se esitettiin väitöstilaisuudessa. Mahdolliset huomautukset tulee tarkistaa ja selvittää ja tuoda tiedekuntaneuvoston tietoon. Asia voidaan jättää tiedekuntaneuvostossa pöydälle lisäselvitystä varten.
11. Kustos julistaa seisaallaan väitöstilaisuuden päättyneeksi lausuen: "Väitöstilaisuus on päättynyt." Väitöskirjan julkinen tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Yleensä tilaisuus kestää 2-2 ½ tuntia.
12. Väittelijä, kustos ja vastaväittäjä poistuvat salista samassa järjestyksessä kuin saapuivatkin. Yleisö seisoo.
Väitöstilaisuuden tulisi olla kahden alansa tuntevan tutkijan korkeatasoista keskustelua väitöskirjan virittämistä aiheista. Valistuneen maallikon tulisi pystyä seuraamaan keskustelua ja sen tulisi antaa hänellekin ajateltavaa. Julkisena tilaisuutena väitöstilaisuus on tärkeä ikkuna yliopiston työskentelyyn.
Tässä osiossa on listattuna asioita, jotka tapahtuvat väitöstilaisuuden jälkeen. Huomioi kuitenkin, että lista sisältää asioita, jotka täytyy kuitenkin suunnitella jo ennen väitöstilaisuutta.
Väitöksen jälkeinen kahvi- tai kuohuviinitarjoilu ja karonkka ovat luonteeltaan epävirallisia ja yksityisiä tilaisuuksia.
Väittelijä esittää kutsun ennen salista poistumista. Kahvitilaisuuden kustannuksiin voi tiedustella tukea ao. laitokselta/tiedekunnasta.
Kuohuviinitarjoilu järjestetään joko salissa tai salin läheisellä käytävällä. Kahvitilaisuus voidaan järjestää esimerkiksi läheisessä kahvilassa. Onnittelut ja kukkakimput annetaan väittelijälle ennen tarjoilua. Kahvi- tai kuohuviinitilaisuudessa väittelijän ei enää odoteta esiintyvän, mutta onnitteluihin on syytä varautua. Arvokkaimmille vieraille, kuten kustokselle ja vastaväittäjälle on hyvä varata oma pöytä.
Väitöskirjan julkisen tarkastuksen jälkeen väittelijä järjestää yleensä karonkan, jota vietetään vastaväittäjän kunniaksi. Jos väitöstilaisuudessa on esiintynyt ylimääräinen vastaväittäjä, tulee myös hänet väitöstilaisuuden jälkeen kutsua karonkkaan. Ylimääräisen vastaväittäjän kuuluu kuitenkin kohteliaasti kieltäytyä.
Karonkkaa ei vietetä enää nykyisin yhtä tiukoin akateemisin muodoin kuin aikaisemmin. Väittelijä voi itse päättää, millaisen ja kuinka laajan karonkan hän haluaa järjestää. Pienimmillään karonkka on väittelijän, vastaväittäjän ja kustoksen yhteinen illallinen.
Karonkassa pukeudutaan yleensä frakkiin ja valkoisiin liiveihin, tummaan pukuun tai pitkään iltapukuun, joka on väittelijällä musta tai hillityn värinen. Väittelijä valitsee karonkan pukukoodin ja ilmoittaa sen karonkkakutsussa.
Vastaväittäjä istuu karonkassa väittelijän oikealla puolella ja kustos vasemmalla. Professorit sijoittuvat pöytään virkaikänsä ja -asemansa edellyttämällä tavalla.
Karonkka voi edetä esimerkiksi seuraavasti:
- Keräännytään nostamaan tervetuliaismalja. Toivota vieraat tervetulleeksi ja osoita ilosi siitä, että tähän on päästy!
- Asetutaan pöytiin. Nimikortit juhlapöydässä helpottavat oman paikan löytämistä.
- Päivällinen
- Puheet. Ensimmäisen puheen pitää väittelijä. Hän kiittää ensin vastaväittäjää, sen jälkeen kustosta ja sitten työn ohjaajia ja muita tukijoita. Puheessa voi kiittää myös rehtoria, dekaania tai laitoksen johtajaa. Tämän jälkeen hän esittää mahdolliset muut kiitokset. Vastapuhujat puhuvat siinä järjestyksessä, jossa väittelijä on maininnut heidät kiitospuheessaan. Vain ne puhuvat, jotka väittelijä on maininnut nimeltä
- Kahvi
- Muita ohjelmanumeroita
Muista perehtyä tutkinnon hakemista koskeviin ohjeisiin.
Kiitä omaisia, ystäviä jne. mahdollisista lahjoista ja muistamisesta.
Publiikki on tiedekunnan järjestämä juhla valmistuneille. Osa tiedekunnista järjestää kerran tai kaksi kertaa vuodessa publiikin tai valmistuneiden juhlan.
Promootio on yliopistoyhteisön suurin juhla, jossa maisterin ja tohtorin tutkinnon suorittaneet saavat juhlallisessa aktissa maisterin ja tohtorin arvon sekä niiden merkeiksi maisterinseppeleen ja -sormuksen tai tohtorinhatun ja -miekan. Promootioita järjestetään Jyväskylän yliopistossa 3–4 vuoden välein.
Väitöstilaisuuteen yleisesti liittyvät ohjeet
- Kustos ja laitos yhdessä väittelijän kanssa huolehtivat väitöksen järjestelyistä.
- Perehtykää hyvissä ajoin yllä oleviin väitöstilaisuutta ja karonkkaa koskeviin ohjeisiin.
- Väitösmenot-tiedostosta löydät humanistis-yhteiskuntatieteellistä tiedekuntaa koskevia täsmennyksiä väitöstilaisuuden kulkuun.
Kustoksen tehtävät löytyvät kustoksen muistilistasta (Intranet UNOssa)
Väittelijän tehtävät
Väittelijän vastuulla ovat ainakin seuraavat:
- lehdistötiedotteen teko
- varaudu oman laitoksen mahdollisiin julkistamisseremonioihin (esim. historia-aineiden naulajaiset).
- tiedustele (pää)ohjaajaltasi laitoksen käytännöistä koskien väitöstä edeltävää tapaamista.
- varaudu väitöskahveihin. Ota yhteyttä laitoksesi assistenttiin ja pyydä häntä varaamaan väitöskahvien tarjoilu ja varmistamaan, että kahvitusta varten on varattu tila (esim. jokin Semman kahvioista).
- valmistele lectio praecursoria. On syytä huomioida yleisö, jotta muutkin kuin spesialistit ymmärtäisivät pääasiat. Jos väitös tapahtuu muulla kuin suomen kielellä, on lectio usein englanninkielinen. On myös mahdollista valmistella lectio suomen kielellä ja käyttää väitöstilaisuuden kielenä jotain muuta kieltä.
- jos väittelijä haluaa järjestää vastaväittäjän kunniaksi karonkan, tulee suunnitella kutsut, tarjoilu ja mahdollinen muu ohjelma, varata tila karonkkaa varten ja varautua pitämään kiitospuhe vastaväittäjälle ja mahdollisille muille henkilöille, joita haluaa kiittää. Väittelijä voi karonkan sijaan järjestää myös pienimuotoisen illallisen vastaväittäjän kunniaksi.
Väittelyyn liittyviä kustannuksia
Väitöstä suunnitellessasi huomioi seuraavat kustannuksiin liittyvät asia. Huomaa, että lista ei ole tyhjentävä, vaan väitökseen voi liittyä muitakin kustannuksia (esim. pukeutuminen, karonkka).
- Väitöskirjan kielentarkastus: väitöskirjojen kielentarkastukseen on erillinen prosessi (Intranet UNOssa).
- Väitöskirjan julkaiseminen: laitokset eivät pääsääntöisesti osallistu väitöskirjan julkaisukustannuksiin. Väittelijä voi kuitenkin tiedustella tarvittaessa lisätietoja laitoksen johtajalta.
- Väitöstilaisuutta edeltävän illan illallinen (osallistujat: väittelijä, vastaväittäjä, ohjaaja ja kustos): laitos maksaa illallisen kulut, mikäli laitoksen johtaja on ennakkoon hyväksynyt sen maksamisen.
- Väitöstilaisuuden kahvitus: laitos maksaa väitöstilaisuuden kahvituksen ja kahvituksen tilakulut. Väitöskahvien tilaus hoidetaan aina yhdessä laitoksen assistentin kanssa.
- Karonkan kulut: väittelijä maksaa itse karonkan tai illallisen kustannukset. Mikäli karonkka järjestetään JYUn tiloissa, laitos maksaa karonkan tilakustannukset klo 24 asti.
Väitöstilaisuuden järjestäminen
- Väitöstilaisuuden aika ja paikka: Katso väittelylupaan liittyvät tiedekuntakohtaiset ohjeet
- Tiedekunnan assistentti huolehtii väitöksen jälkeisen kahvitilaisuuden järjestämisestä. Tiedekunta maksaa kahvitilaisuuden kulut.
- Tiedekunta järjestää ja maksaa väitöksen striimauksen, jotta tilaisuutta on mahdollista seurata myös verkossa.
Karonkka
- Väitöskirjan julkisen tarkastuksen jälkeen väittelijä järjestää yleensä karonkan, jota vietetään vastaväittäjän kunniaksi.
- Kustos voi ennen väitöstilaisuutta olla yhteydessä vastaväittäjään ja tiedustella, voiko karonkan järjestelyyn ryhtyä.
- Karonkkaa ei nykyisin vietetä yhtä tiukoin akateemisin muodoin kuin aikaisemmin. Väittelijä voi itse päättää, kuinka laajan karonkan hän haluaa järjestää. Tiedekunta maksaa karonkan tilankäytön, jos karonkka järjestetään yliopiston tiloissa (korkeintaan klo 24 asti, esim. Lyhty tai Lea Pulkkisen sali).
Kustoksen rooli
- Kustoksen tulee olla työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Tavallisesti kustoksena toimiminen on työn pääohjaajan kunniatehtävä.
- Kustos toimii puheenjohtajana väitöstilaisuudessa.
- Kustoksen tehtävänä on perehdyttää vastaväittäjä/t tiedekunnan väittelyohjeisiin ja pitää huolta, että erityisesti ulkomaalaiset vastaväittäjät perehdytetään Jyväskylän yliopiston väitöskäytänteisiin ja käytössä oleviin arvosteluasteikkoihin.
- Kustos voi ennen väitöstilaisuutta olla yhteydessä vastaväittäjään ja tiedustella, voiko karonkan järjestelyyn ryhtyä.
- Väitöstilaisuuden aikana kustoksen tulee kirjata ylös yleisön joukosta mahdollisesti esitetyt suulliset huomautukset epäeettisestä toiminnasta. Jos huomautus on pitkä ja moniulotteinen, kustos pyytää huomautuksen kirjallisesti määräaikaan mennessä ja siinä muodossa ja laajuudessa kuin se esitettiin väitöstilaisuudessa. Kustos toimittaa huomautukset tiedoksi tohtorikoululle.
- Kustos lähettää väitöskirjan lopullisen version väitöskirjasta vastaväittäjälle. Tohtorikoulutuksesta vastaava suunnittelija toimittaa julkaistun väitöskirjan vastaväittäjälle saatuaan sen yliopiston julkaisuyksiköstä (linkki verkkojulkaisuun). Käytännössä tämä on usein hyvin lähellä väitöspäivää (viim. 5 päivää ennen), joten kustoksen tulee toimittaa väitöskirja vastaväittäjälle heti kun se on julkaisuvalmis. Usein jo alustavassa yhteydenotossa mahdollisen vastaväittäjän nähtäväksi lähetetään väitöskirjan käsikirjoitus. Lopullinen versio kannattaa lähettää vastaväittäjälle sähköisesti kun väittelijä lähettää sen painoon (eli siihen ei tule enää muutoksia).
Tutkimusalan edustaja
Informaatioteknologian tiedekunnassa opintosuuntavastaava pyrkii nimeämään väitöstilaisuuteen vähintään dosenttitasoisen tutkimusalan edustajan. Tutkimusalan edustaja seuraa väitöstilaisuutta, lukee esitarkastuslausunnot ja tutustuu väitöskirjaan vähintään päällisin puolin. Hän keskustelee tarvittaessa väitöstilaisuuden jälkeen vastaväittäjän kanssa ja varmistaa, että arvosteluperiaatteista on tiedekunnan linjan mukainen käsitys.
Väitöstilaisuuden jälkeen tutkimusalan edustaja toimittaa tohtorikoululle lyhyen lausunnon, jossa tämä ottaa kantaa seuraaviin: 1) Miten väittelijä suoriutui väitöstilaisuudesta, 2) Onko vastaväittäjän esittämä arvosana linjassa tiedekunnan arvosteluperiaatteiden kanssa. Tohtorikoulutuksesta vastaava suunnittelija toimittaa lausunnon tiedekuntaneuvostolle väitöskirjan arvostelun tueksi.
Tutustuthan huolellisesti ylläoleviin yliopiston yleisiin ohjeisiin. Tarkentavat ohjeet väitösjärjestelyihin kauppakorkeakoulussa löytyvät intranet Unosta:
Väitöstilaisuuteen yleisesti liittyvät ohjeet
- Kustos ja laitos yhdessä väittelijän kanssa huolehtivat väitöksen järjestelyistä. Lisätietoja saa tiedekunnan jatkotutkintokoulutuksesta vastaavalta suunnittelijalta.
Kustoksen tehtävät
- Kustoksen erityisenä tehtävänä on perehdyttää vastaväittäjä väittelyohjeisiin sekä arviointilautakunnan työskentelyyn, etenkin jos vastaväittäjä on ulkomaalainen.
- Kustos avustaa vastaväittäjää hänen matkajärjestelyissään. Kustosta puolestaan avustaa tarvittaessa laitoksen matkasihteeri.
Väittelijän tehtävät
- Väittelijä lähettää viimeisen version tiedekunnan jatkotutkintokoulutuksesta vastaavalle suunnittelijalle heti sen saatuaan. Väittelijä hoitaa kirjojen tilauksen ja jakelun, suunnittelija lähettää vain sähköisen version arviointilautakunnalle.
- Väittelijä voi niin halutessaan tehdä lehdistötiedotteen vähintään kolme viikkoa ennen väitöstä. Lehdistötiedotteen yhteyshenkilö on tiedekunnan viestinnän yhteyshenkilö (Kirke Hassinen).
- Varmista, että kahvitusta varten on varattu tila ja varaa väitöskahvitus Semmasta.
- Valmistele lectio praecursoria. On syytä huomioida yleisö, jotta muutkin kuin spesialistit ymmärtäisivät pääasiat.
- Jos väittelijä haluaa järjestää vastaväittäjän kunniaksi karonkan, tulee suunnitella kutsut, tarjoilu ja mahdollinen muu ohjelma, varata tila karonkkaa varten ja varautua pitämään kiitospuhe vastaväittäjälle ja mahdollisille muille henkilöille, joita haluaa kiittää. Väittelijä voi karonkan sijaan järjestää myös pienimuotoisen illallisen vastaväittäjän kunniaksi.
Väittelyyn liittyviä kustannuksia
- Väitöskirjan kielentarkastus: jos väittelijälle ei ole takanaan mitään projektia, laitos korvaa kohtuulliset kielentarkistuskulut. Sovi asiasta laitosjohtajan kanssa ennen työn lähettämistä kielentarkistukseen.
- Voit tilata yliopistopainosta kymmenen liimasidottua kirjaa, joille voit antaa maksajaksi laitoksesi. Niiden lisäksi saat kolme kierresidottu kirjaa. Jos haluat lisää kirjoja, ne tulee maksaa itse.
- Väitöstilaisuutta edeltävän illan mahdollinen illallinen (osallistujat: vastaväittäjä ja kustos): vastuuhenkilö on kustos. Kustos tiedustelee laitokselta ennen illallista mahdollisesta korvauksesta.
- Jos väittelijä haluaa videokuvauksen, tulee se tilata ja maksaa itse.
- Väitöstilaisuuden kahvitus: laitos maksaa väitöstilaisuuden kahvituksen 500 euroon asti ja kahvituksen tilakulut.
- Karonkan kulut: väittelijä maksaa itse karonkan tai illallisen kustannukset. Mikäli karonkka järjestetään JY:n tiloissa, laitos maksaa karonkan tilakustannukset klo 24 asti.
Tutustuthan huolellisesti ylläoleviin yliopiston yleisiin ohjeisiin. Tarkentavat ohjeet väitösjärjestelyihin liikuntatieteellisessä tiedekunnassa löytyvät intranet Unosta:
Väitöstilaisuus ja karonkka
- Väitöstilaisuuden aika ja paikka: Katso väittelylupaan liittyvät tiedekuntakohtaiset ohjeet
- Väitöstilaisuuden ja karonkan kulku sekä pukeutuminen: katso yliopiston ohjeet tämän sivun yläosassa. Keskustele oman laitoksesi käytänteistä esimerkiksi kustoksen ja muiden jatko-opiskelijoiden tai väitelleiden tutkijoiden kanssa. Yleensä laitoksen assistentti auttaa väitöskahvituksen järjestämisessä.
Kustoksen rooli
- Kustoksen tulee olla työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Tavallisesti kustoksena toimiminen on työn pääohjaajan kunniatehtävä.
- Kustos toimii puheenjohtajana väitöstilaisuudessa.
- Kustoksen tehtävänä on perehdyttää vastaväittäjä/t tiedekunnan väittelyohjeisiin ja pitää huolta, että erityisesti ulkomaalaiset vastaväittäjät perehdytetään Jyväskylän yliopiston väitöskäytänteisiin ja käytössä oleviin arvosteluasteikkoihin.
- Kustos voi ennen väitöstilaisuutta olla yhteydessä vastaväittäjään ja tiedustella, voiko karonkan järjestelyyn ryhtyä.
- Väitöstilaisuuden aikana kustoksen tulee kirjata ylös yleisön joukosta mahdollisesti esitetyt suulliset huomautukset epäeettisestä toiminnasta. Jos huomautus on pitkä ja moniulotteinen, kustos pyytää huomautuksen kirjallisesti määräaikaan mennessä ja siinä muodossa ja laajuudessa kuin se esitettiin väitöstilaisuudessa. Kustos toimittaa huomautukset tiedoksi tohtorikoululle.
- Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen lisäohjeistus kustokselle löytyy intranet UNOsta (vaatii sisäänkirjautumisen)