Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen uutiset

Akatemiatutkija Heikki Takala sai Jane ja Aatos Erkon säätiöltä merkittävän 707 000 euron rahoituksen. Kolmivuotisessa hankkeessa kehitetään punaisella valolla ohjailtavia optogeneettisiä työkaluja ja tutkitaan niiden soveltamista syöpähoitoon.

Kaksipäiväinen Nanoscience Days -konferenssi alkaa tänään 8.10.2024. Tapahtuma tarjoaa nanotutkijoille biologian, kemian ja fysiikan aloilta mahdollisuuden esitellä tuloksiaan kansainväliselle yleisölle.

Raakun suojelun ja metsätalouden yhteensovittamiseen liittyvien tutkimustarpeiden ratkaisemisessa on yhteistyö metsäsektorin kanssa välttämätöntä. LIFE Revives -hanke tekee mielellään yhteistyötä, jolla parannetaan uhanalaisen raakun elinympäristöjä.

Uusi professori Katja Räsänen haluaa ymmärtää luonnon populaatioiden sopeutumista nopeasti muuttuviin ympäristöihin. Hän aloitti professorina 1.9.2024.

Nanotiedekeskus järjestää jo 20. kerran kansainvälisen Nanoscience Days konferenssin. Juhlavuoden kunniaksi puhujiin kuuluu esimerkiksi kemian Nobel-palkittu Morten Meldal. Nanotiedepäivät järjestetään 8.–9.10.2024.

Uusi digitaalinen potilaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun seurantatyökalu, joka mahdollistaa syöpäpotilaiden tehokkaan etäseurannan ilman kustannuksia.

Ylistönrinteen muutos- ja peruskorjaushanke on edennyt aikataulussa. Rakennushanke elää koko ajan, joten varovaisuutta tulee noudattaa liikkuessa työmaa-alueen ympäristössä.

Evoluutiopajat -projekti haluaa vahvistaa jokaisen luontosuhdetta ja ovat tähän tarkoitukseen luoneet Vuosi luonnossa –haasteen, joka auttaa aistimaan luontoa.

Euroopan laajuinen Tutkijoiden yö valtaa Jyväskylän yliopiston kampuksen jälleen syyskuun viimeisenä perjantaina 27.9.2024.

Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla on maan ainoa raakkujen laitoskasvattamo. Raakunpoikasten altaissa on nyt vilinää.

Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittämässä lupaavaa uutta menetelmää hevosten tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD) diagnosoinnin tueksi, josta on hyötyä sekä ihmisille että eläimille.

Emmi Räsäsen väitöskirjassa saatiin uutta tietoa eliöiden lämmönsietokyvyn evoluutiosta. Hän käytti tutkimuseliöinä sieniä ja bakteereja, joita voidaan kasvattaa nopeasti satoja sukupolvia ilmastonmuutosta muistuttavissa olosuhteissa.