tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttö, teknologian yhteisöllinen käyttö oppimisen, ongelmanratkaisun ja arvioinnin tukena
Asiantuntijoita koulun, oppimisen ja koulutuksen kysymyksiin
Uusi kouluvuosi on käynnissä, ja huomiomme on oppimisessa sekä koulun ja oppimisen ajankohtaisissa kysymyksissä. Jyväskylän yliopistossa näitä aiheita tutkitaan monilla tutkimusaloilla.
Jyväskylän yliopistossa tutkitaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys muuttavat kouluille asetettavia vaatimuksia.
- Millaisia uusia taitoja koululaiset tarvitsevat?
- Miten disinformaation tunnistamista tai kriittistä medialukutaitoa kannattaa opettaa?
- Millaisia muutostarpeita nopeasti muuttuvat teknologiat tuovat opettajankoulutukseen?
kriittisen nettilukemisen taidot
digitalisaatio kouluksessa ja opettajankoulutuksessa, mobiililaitteiden ja kännykän käyttö kouluissa, tunne- ja vuorovaikutustaidot, kriittinen ajattelu, monilukutaito
disinformaation havaitsemisen ja prosessoimisen taidot, taitojen opettaminen
kriittinen koulutusteknologiatutkimus, datalukutaito
digitaalinen oppiminen, teknologian hyödyntäminen opetuksessa, tekoäly ja XR-teknologiat oppimisympäristöissä, opettajankoulutus ja digitaalinen osaaminen
Suomassa pohditaan parhaillaan, mitä peruskoululta vaaditaan tulevaisuudessa. Haasteita tuovat sekä väestönkehitys että alueelliset erot. Oppimiseen liittyviä ajankohtaisia, ratkaistavia haasteita ovat esimerkiksi lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen lasku sekä oppimiserojen kasvu. Parhaillaan uuditetaan myös oppimisen ja koulunkäynnin tukea sekä oppilasarviointia. Opettajankoulutusta kehitetään muutosten mukana.
- Miten väestönkehitys vaikuttaa peruskouluun?
- Miten erilaisin toimin parannetaan oppimistuloksia ja oppilaiden yhdenvertaisuutta?
- Miten oppilasarviointia uudistetaan yhdenvertaisemmaksi?
opettajankoulutuksen kehittäminen, koulusiirtymät, esi- ja alkuopetus
kasvatus- ja koulutusalan johtaminen, johtajuuden diskurssit, ammatillinen kehittyminen
paikalliset koulutuspolitiikat, oppilaanohjaus
arviointi peruskoulussa, arvioinnin pedagogiikka, arvioinnin uudistaminen
koulutuspoliittisten uudistusten vaikutukset, oppimistulosten parantaminen
tulevaisuuden opettajuuden ja opettajankoulutuksen suuntaaminen ja yhteiskehittäminen
oppimistulosten kehittyminen ja koulutuspoliittisten toimien vertailu, kansainväliset vertailut
koulutusuudistusten toteuttaminen, oppimisen ja koulunkäynnin tuki
oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tuen uudistaminen
Suomen peruskoulun tulevaisuustyö, globaalit ja kansalliset haasteet
opetussuunnitelmat ja pedagogiikan uudistaminen, koulujen toimintakulttuuri ja opettajien ammatillinen kehittyminen
oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tuen uudistaminen, koulupudokkuuden estäminen, oppimismotivaatio, koululaisten ja opiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi
Koulupoissaolot ovat jatkaneet kasvuaan Suomessa. Tutkimusten mukaan jopa yli kolmasosa yläkoululaisista on säännöllisesti pois koulusta. Jyväskylän yliopistossa tutkitaan poissaolojen kasvun syitä ja keinoja, joilla poissaolojen kertyminen voitaisiin katkaista jo alakoulussa.
- Millaisia keinoja tutkijat ehdottavat poissaolojen vähentämiseen?
- Millaisia kerrannaisvaikutuksia koulupoissaoloista aiheutuu nuorille?
- Millainen haaste koulupudokkuus on Suomessa?
koulunaloitus, oppilaiden, opettajien ja rehtoreiden hyvinvointi
opettaja-oppilasvuorovaikutus, lasten ja nuorten oppiminen, motivaatio, sosiaaliset taidot ja hyvinvointi
koulupoissaolot
kiusaamisen vastainen työ, hyvinvointityö sekä henkilöstön hyvinvointi ja yhteistyö oppilaitoksissa
koulupudokkuuden estäminen, oppimismotivaatio, koululaisten ja opiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi
oppilaiden kouluun kiinnittyminen, koulupoissaolot, koulutuksen keskeyttäminen ja oppituntivuorovaikutus
Jyväskylän yliopisto on mukana monessa kansallisessa ja kansainvälisessä koululaisten taitoja vertailevassa tutkimuksessa. Syksyllä 2026 julkaistaan vuoden 2025 PISA-tulokset. Kansainvälinen PISA-tutkimus mittaa 15-vuotiaiden koululaisten lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
PISA-tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja
Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS, tuloksia tulossa 2027 )
Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS, tuloksia tulossa 2027 )
Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, taidot, asenteet ja osallisuus (ICCS, tuloksia tulossa 2027)
Jyväskylän yliopistossa tutkitaan monitieteisesti oppimista, oppimisen vaikeuksia sekä oppimisen tuen vaikutuksia. Tutkimusten kohteena ovat oppimisen perustaidot, lukeminen, matematiikka, käyttäytyminen ja tarkkaavuus.
- Miten oppimiseen vaikuttavat esimerkiksi minäuskomukset, oppimiseen liittyvät tunteet tai perhe- ja kouluympäristö?
- Periytyvätkö oppimisvaikeudet?
- Miksi toiset hyötyvät enemmän opetuksellisesta tuesta?
erityisopetus, oppimisen tukeminen, luku- ja laskutaidon kehitys, oppimisvaikeudet, oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippuyksikön (InterLearn) varajohtaja
lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen ja opettaminen, monilukutaito, kirjallisuuskasvatus, taidelähtöinen oppiminen
matematiikan oppiminen, lukemisen ja laskemisen oppimisvaikeudet
kehityksellinen kognitiivinen neurotiede, oppimisvaikeuksiin liittyvät prosessit, oppimisvaikeuksien biologiset riskitekijät, oppimisen dynamiikan ja interventiotutkimuksen huippuyksikön (InterLearn) johtaja
lukemaan oppiminen ja opetus, koulunaloitus, esi- ja alkuopetus, opettaja-oppilasvuorovaikutuksen sekä opetuksen laadun ja ympäristötekijöiden merkitys oppimiselle ja motivaatiolle
vieraan kielen oppiminen ja opettaminen, varhainen kielenopetus, kielivalinnat, kielitaidon arviointi, kielitaidon merkitys yksilölle ja yhteisöille
käyttäytymisen, lukemisen ja matematiikan taitojen tukemisen keinot, oppimisvaikeudet, oppimiseen vaikuttavat motivaatiotekijät kuten oppimiseen liittyvät uskomukset ja tunteet
varhais- ja alkukasvatus, lasten kehitys ja oppiminen
lukemaan oppiminen, lukutaidon opetus, lukemaan innostaminen kotona
kehitysvammaisten oppilaiden opetus
liikunnanopettaja suomen kielen oppimisen tukijana, kehollinen kielenoppiminen, kulttuurisesti ja kielellisesti moninainen koulu, kulttuuri- ja kielitietoinen harrastaminen ja liikunnanopetus
monilukutaito, ammatillinen monilukutaito työssä, tiedonalan tekstitaitojen opettaminen ja oppiminen eri oppiaineissa, lukutaito
Lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppiminen, oppimisvaikeudet, lukumotivaatio, kodin merkitys lasten oppimisessa, EarlyMath -tutkimuksen johtaja
Kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen muuttaa peruskoulun käytänteitä ja toimintatapoja Suomessa. Jyväskylän yliopistossa tutkitaan laajasti koulujen monikielistymiseen liittyviä muutoksia. Tutkimuskohteina ovat muun muassa: kielikasvatus, kielitietoinen opetus, suomi toisena kielenä (S2) -opetus, perusopetukseen valmistava opetus ja vastasaapuneiden oppilaiden integroituminen kouluyhteisöön.
- Miten monikielistyminen vaikuttaa peruskoulujen työhön?
- Millaista on kielitietoinen opetus?
- Millaisin keinoin edistetään vastasaapuneiden oppilaiden integroitumista kouluyhteisöön?
Kulttuurisesti ja kielellisesti moninaiset kouluyhteisöt, kielitietoinen aineenopetus ja S2-opetus, vastasaapuneiden integroituminen kouluyhteisöön
maahanmuuttajaoppilaille suunnattu kielellinen tuki, perusopetukseen valmistava opetus sekä kielikasvatus
kielitietoisuus, kielitaidon arviointi, kielivähemmistöt, eteläsaamen opetus, monikielisyys, kielitietoinen pedagogiikka, toisen kielen oppiminen, kielikylpy, erityispedagogiikka ja kielenoppiminen, maahanmuuttajat/PISA, monikielisyys varhaiskasvatuksessa
kielitaidon arviointi, suomi toisena kielenä, monikielisyys ja (toisen) kielen oppiminen, kielikäsitykset, kielitietoisuus ja kielitietoinen pedagogiikka, kielellinen diversiteetti ja kielen vaihtelu sekä kielikoulutuspolitiikka
kielellisesti ja kulttuurisesti moninainen koulu, toisen kielen oppimisprosessi, mahdollisuus osallistua uusien yhteisöjen toimintoihin sekä kielipedagogiikan tuki tasa-arvoiselle yhteiskunnalle
vieraan kielen oppiminen ja opettaminen, varhainen kielenopetus, kielivalinnat, kielitaidon arviointi, kielitaidon merkitys yksilölle ja yhteisöille
kielen ja sisällön integrointi (ns. CLIL-opetus), tiedonalakohtaiset kieli- ja tekstikäytänteet, kaksikielinen opetus, luokkahuonevuorovaikutus, monikieliset luokkahuonekäytänteet, kielitietoinen opetus
kielenopetus, monikielinen ja kulttuurisesti moninainen koulu, kielitietoisuus, monikielisyyttä ja kielenoppimista tukevat käytännöt, vastasaapuneiden integroituminen kouluyhteisöön
kielikysymykset koulutuksessa, kulttuurisesti ja kielellisesti moninaiset kouluyhteisöt, vastasaapuneiden integroituminen kouluyhteisöihin, multimodaalisten tekstikäytänteiden opettaminen ja oppiminen