Kognitiotieteen maisteriohjelma

Tutkintonimike
Filosofian maisterin tutkinto (M.Sc.)
Tutkinto-ohjelma
Kognitiotieteen maisteriohjelma
Tutkinnon taso
Maisterin tutkinto
Yksikkö
Informaatioteknologian tiedekunta
Opetussuunnitelman voimassaoloaika
01.08.2018-31.07.2020
Laajuus
120 opintopistettä
Kesto
2 vuotta
Pääasiallinen opetuskieli eli tutkintokieli
suomi

Kuvaus

Kognitiotieteen oppiaine kouluttaa opiskelijasta monitieteisen ihmisen ja teknologian vuorovaikutussuunnittelun asiantuntijan. Opiskelija omaksuu ihmislähtöisen tieteellisen näkökulman ihmisen ja teknologian välisen vuorovaikutuksen tutkimukseen, suunnitteluun, kehittämiseen ja suunnittelun johtamiseen. Ohjelmasta valmistuvalla opiskelijalla on korkeatasoinen ihmistieteellinen menetelmäosaaminen ihmisen ja teknologian vuorovaikutussuhteen ilmiöiden tutkimiseen. Opiskelija kykenee osallistumaan työelämän vaativiin suunnittelu-, arviointi- ja kehitystehtäviin ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen asiantuntijana. Opiskelija saa valmiudet luoda innovatiivisia tuote- ja palvelukonsepteja sekä käyttöliittymäratkaisuja perustuen eri ihmistieteiden näkökulmista teknologian käyttäjää tarkastelevaan tarveanalyysiin.

Jos opiskelijan maisterikoulutukseen valinnan perusteena olevassa tutkinnossa on tietojenkäsittelyalan opintoja vähemmän kuin 20 op, tulee hänen täydentää aiempia opintojaan tältä osin. Nämä täydentävät opinnot luetaan osaksi opiskelijan suorittaman maisterin tutkinnon minimilaajuutta (120 op).

Osaamistavoitteet

Tiedolliset osaamistavoitteet:

Maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija ymmärtää keskeiset kognitiotieteelliset käsitteet ja teoriat sekä näiden merkityksen ihminen-teknologiavuorovaikutus-suunnittelun kontekstissa. Teoreettiset kurssit antavat opiskelijalle käsitteistön, jonka avulla opiskelija osaa tarkastella ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta tieteellisesti pätevästi. Erityisfokus on kognitiotieteen ja käyttäjäpsykologian peruskäsitteistössä, mutta opiskelija saa valmiudet omaksua korkeatasoisessa vuorovaikutussuunnittelussa tarvittavia näkökulmia myös muilta ihmistieteiden aloilta, kuten sosiologia, semiotiikka, kulttuurintutkimus, metatiede ja ergonomia.


Tutkinnon suoritettuaan opiskelijalle on muodostunut yleiskuva siitä, millaista tietoa ihmistieteet voivat antaa ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen suunnittelulle. Opiskelijalla on näkemys kognitiotieteen historiallisesti merkittävistä diskursseista ja mahdollisuus arvioida nykypäivän keskusteluja historiallisia taustoja vasten. Opiskelijalla on ymmärrys kurinalaisesta käsitteenmuodostuksesta sekä tieteellisestä argumentaatiosta.

Opiskelija hallitsee kognitiotieteen sekä valitsemiensa muiden ihmistieteellisten oppiaineiden keskeiset käsitteet ja periaatteet tasolla, joka on riittävä tieteellisen tiedon rakentamiseen näillä tieteenaloilla ja hyödyntämiseen vuorovaikutussuunnittelussa.


Opiskelijalla on ymmärrys empiirisen tutkimuksen tekemiseen liittyvistä metodologisista periaatteista empiirisen käyttäjätutkimuksen ja ihmislähtöisen teknologian suunnittelun kontekstissa. Opiskelija tietää, miten voi analysoida ihmisten elämää ja elämänmuotoja teknisten artefaktien ja palveluiden suunnittelua varten. Opiskelija tuntee elämäkeskeisen suunnittelun peruskäsitteet ja metodologiat sekä käytettävyys- ja käyttäjäkokemusssuunnittelun keskeiset ideat syvällisellä tavalla.


Taidolliset osaamistavoitteet:

Menetelmäopetus antaa opiskelijalle valmiudet sekä numero- että tekstipohjaisten aineistojen käsittelyyn että tutkimustulosten ja teorian soveltamiseen vuorovaikutussuunnittelussa. Opiskelija saa valmiudet sekä laadulliseen että määrälliseen käyttäjätutkimukseen ja määrällisten tulosten tilastolliseen analyysiin. Opiskelija osaa kuvata sekä analysoida teksti- ja numeromuotoista dataa. Opiskelijalla on hyvät valmiudet osata soveltaa opittua omassa empiirisessä tutkimustyössä.


Harjoitustyökursseilla opiskelija yhdistää teoreettisen ja menetelmäosaamisen laajempiin, praktisiin suunnittelu- ja arviointitöihin. Erityisfokus on ongelmapohjaisessa oppimisessa projektitöiden muodossa. Ratkaistavat ongelmat tulevat käynnissä olevista tutkimusprojekteista tai liike-elämästä. Opiskelija kykenee käytännön harjoitusten kautta soveltamaan oppimaansa ja erikoistumaan syvemmälle mielenkiintonsa kohteisiin, tai suunnittelukohteisiin, jotka liittyvät keskeisellä tavalla hänen ammatilliseen taustaansa.


Opiskelija saa valmiudet tutkimustulosten kriittiseen tarkasteluun ja argumentoivaan ihmiskeskeiseen vuorovaikutussuunnitteluun. Argumentoivassa vuorovaikutussuunnittelussa suunnitteluratkaisut perustuvat käyttäjiä koskevaan tutkimustietoon. Opiskelijalle on kehittynyt kyky huomioida teknologian suunnittelussa suunnittelutyön kannalta keskeiset käyttäjäpsykologiset kysymykset ja selityskehykset. Opiskelija osaa hankkia tietoa vuorovaikutussuunnitteluun liittyviltä tieteenaloilta, arvioida tietolähteitä kriittisesti sekä soveltaa hankittua tietoa tarkoituksenmukaisesti. Opiskelija osaa argumentoida tavalla, joka osoittaa tieteellistä ajattelua.

Tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on kyky ideoida, suunnitella, toteuttaa ja raportoida korkealaatuinen käyttäjätutkimus, sekä kyky soveltaa tutkimustuloksia ja visuaalisen käyttöliittymäsuunnittelun perusperiaatteita vuorovaikutusominaisuuksiltaan korkeatasoisten tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Opiskelija osaa arvioida vuorovaikutussuunnitteluratkaisujen käytettävyyttä, toimivuutta, hyödyllisyyttä sekä kokemuksellisia ominaisuuksia. Opiskelijalla on kyky argumentoida suunnitteluratkaisujen puolesta tai niitä vastaan perustaen argumenttinsa ymmärrykseen käyttäjien kognitiivisista ja affektiivisista prosesseista. Opiskelijalla on kyky ideoida, suunnitella ja toteuttaa konkreettinen palveluratkaisukonsepti hyödyntäen Life-Based Design -lähestymistapaa.

Opiskelijalla on perusosaaminen ohjelmoinnista, käyttötapauskuvauksista, käyttöliittymä- ja tietojärjestelmäsuunnitteluun liittyvistä graafisista mallinnuskielistä, kokemusta visuaalisesta käyttöliittymäsuunnittelusta sekä ymmärrys siitä miten laskennallisia kognitiivisia malleja voidaan hyödyntää tosielämän sovelluksissa. Opiskelija ymmärtää ja osaa hyödyntää perusteltuja heuristiikkoja helppokäyttöisten käyttöliittymien suunnitteluun.

Tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on kokemusta pitkäjänteisestä tieteellisestä tutkimustyöstä ja monitieteisestä tiimityöskentelystä. Opiskelijalla on ymmärrys tutkimusprojektien toiminnasta, projektityöskentelystä ja ihminen-teknologia-vuorovaikutus-alan tutkimuksesta, sekä valmiudet osallistua käyttäjätutkimusten toteutukseen. Opiskelija ymmärtää projektihallinnan lähtökohdat, osaa soveltaa projektimuotoista työskentelyä ja arvioida projektin onnistumista. Opiskelija osaa toimia erilaisten ryhmien jäsenenä, tuoden rakentavasti oman kontribuutionsa ryhmän toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Opiskelija kykenee seuraamaan alalla tapahtuvaa kehitystä ja osaa hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia koko työuransa ajan.


Asenteelliset osaamistavoitteet:

•Opiskelija ei kehitä teknologiaa teknologian vuoksi, vaan pyrkii aktiivisesti ratkaisemaan teknologian avulla ihmiselämän ja yhteiskunnan suuria ongelmia ja haasteita.

•Opiskelijalla on tutkiva ja analyyttinen ote kohtaamiinsa ilmiöihin.

•Opiskelijalla on kriittinen, erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja syntetisoiva lähestymistapa teknologiaan ja tutkittuun tietoon.

•Opiskelija pyrkii analyyttiseen ajatteluun ja argumentoivaan keskusteluun.

•Opiskelija osaa toimia hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti.

•Opiskelija ymmärtää tieteellisen ajattelun ja tiedonhankinnan merkityksen oman itsensä, ammattinsa ja yhteiskunnan kehittämisessä.

•Opiskelijalla on halua ja valmiuksia oppia uutta ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen ja käyttäjätutkimuksen alalta koko ammatillisen uransa ajan.

Tutkintorakenne