Rakennusala

Rakennusala nostetaan uudelle pohjalle. Kestävyysmurros, kaupungistuminen, väestönrakenteen muutos ja digitalisaatio uudistavat toimialaa. Kiertotalous ja teknologia muuttavat toimintatapoja kohti kansainvälisiä hiilineutraalisuustavoitteita. Rakennukset ovat tulevaisuudessa laadukkaita ja pitkäikäisiä. Työturvallisuuteen ja korjausrakentamiseen panostetaan.

Rakennusala käy läpi ison muutoksen 

Toimialan kestävyyden muutosvoimana toimivat sääntely, yhteiset tavoitteet ja mittarit. Rakennusten ja erilaisten infrastruktuurihankkeiden rakentamista ja korjaustyötä ohjaavat energiatehokkuus, uusiutuvan energian integrointi ja ympäristöystävällisten materiaalien käyttö. Ympäristöä kuormittaville materiaaleille etsitään kestävämpiä vaihtoehtoja. Moduulirakentaminen yleistyy, eli rakennukset valmistetaan yhä useammin tehdasolosuhteissa.

Rakennusala omaksuu kiertotalouden periaatteet. Rakennusjätettä vähennetään ja resurssitehokkuutta maksimoidaan uusiokäytöllä ja kierrätyksellä. Rakennukset nähdään materiaalipankkeina, jotka puretaan arvokkaiden osien pelastamiseksi ja jätteen minimoimiseksi. Purkamisen sijasta rakennuksia siirretään ja kodeista tulee modulaarisia. Tämä luo uusia työpaikkoja. Luontoarvot ja biodiversiteetti huomioidaan rakennushankkeissa.

 Digitalisoituminen muovaa toimialaa 

Yritykset pyrkivät integroimaan Teknologia 4.0 -ratkaisuja toimintaansa saavuttaakseen mahdollisimman korkean automaatiotason ja digitaalisen yhteyden kaikkiin toiminnan osa-alueisiin. Robotiikka- ja automaatioratkaisut, kuten autonomiset kuljetusrobotit yleistyvät rakennustyömailla, mikä vähentää inhimillistä työtä materiaalien siirtelyssä ja logistiikassa. Toisaalta tälle tarvitaan suurempia maa-alueita tai rakennushalleja.

Rakennukset toimivat älykkäinä järjestelminä, joissa IoT-sensorit keräävät jatkuvasti tietoa rakennusten toiminnasta ja olosuhteista. Tämä mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan ja hallinnan, energiatehokkuuden optimoinnin ja nopeamman reagoinnin poikkeustilanteisiin.

Työn luonne muuttuu 

Rakennusalan työteko muuttuu monipuolisemmaksi ja vaatii uutta osaamista erityisesti kiertotalouteen, digitalisaatioon ja kestävyyteen liittyen. Alan vihreä siirtymä vaikuttaa työn määrään ja luonteeseen rakennuksen koko elinkaaren aikana. Työtehtävät painottuvat erityisesti materiaalikierron, eli rakennusten purun, kierrätyksen, uudelleenkäytön sekä suunnittelun ympärille.

Robotiikka- ja automaatioratkaisut työmailla sekä moduulirakentaminen vähentävät työtehtävien määrää rakennustyömailla, mutta lisäävät työntekijöiden tarvetta tuotannossa ja asiantuntijatehtävissä.

Uhkakuva: Työntekijäpula kärjistyy 

Toimiala jatkaa kestämättömällä polulla ja sitä rasittaa heikko tehokkuus. Kestävyysmurros nähdään suurena kustannuksena ja tahtotila sen edistämiseksi puuttuu. Toimiala polkee paikallaan ja energiankulutus kasvaa.

Sieltä, mistä aita on matalin 

Toimiala ei vastaa sidosryhmien vaatimuksiin ja kestävyysmurroksen tuomiin mahdollisuuksiin. Rakennusmateriaalit valitaan edelleen halvimman mukaan, mikä tekee hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisesta mahdotonta. Viherpesu käy alalla kuumana.

Eurooppalaiset ja maakohtaiset hiilineutraalisuustavoitteet pistävät toimialan ahtaalle. Vaatimukset kovenevat ja aika käy vähiin. Rakennusalan hidas reagoiminen sääntelyyn aiheuttaa korkeita kustannuksia. Yritykset, jotka eivät pysty vastaamaan vaatimuksiin tippuvat pois pelistä. Rakennusalan arvoketju on epäreilu ja harmaa talous rehottaa.

Heikko työturvallisuus rasittaa toimialaa 

Työmaat ovat turvattomia ja tapaturmat rasittavat alan yrityksiä ylimääräisillä kustannuksilla ja mainehaitoilla.

Työntekijäpula on merkittävä haaste. Jopa kysynnän ollessa korkea alan vetovoima on heikko. Pulaa on etenkin rakennustyöläisistä, koska työn fyysinen luonne ja huono työturvallisuus karistaa työntekijöitä alalta. Työntekijöiden heikko saatavuus nostaa yritysten kustannuksia ja vähentää kannattavuutta.

Tämä tulevaisuuskuva on osa Työelämän kestävä tulevaisuus -julkaisua, joka on toteutettu POLKU 2.0 -hankkeessa, jossa luotiin Keski-Suomeen laadukasta, työuran eri vaiheisiin ja työelämän tarpeisiin sopivaa kestävyysopintotarjontaa. Hankkeen päärahoittaja oli Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ja rahoittavana viranomaisena toimi Keski-Suomen ELY-keskus. Hanketta rahoittivat myös Jyväskylän, Jämsän, Äänekosken ja Saarijärven kunnat sekä UPM-Kymmene Oyj.