Hankkeessa opittua
POLKU 2.0 -hankkeen aikana vuosina 2021-2023 kerättiin valtavasti tietoa ja osaamista muun muassa kestävyysosaamisen tarpeista Keski-Suomessa, jatkuvan oppimisen koulutusten järjestämisestä, oppilaitosten välisestä yhteistyöstä ja hankeviestinnästä. Näitä tietoja on kerätty useisiin raportteihin, jotta opitut asiat olisivat kaikkien hyödynnettävissä. Tutustu havaintoihimme ja kokemuksiimme:
- Synteesiraportti: tämä raportti kokoaa yhteen tietoa hankkeen keskeisistä toimenpiteistä ja tuloksista. Jos luet vain yhden, lue siis tämä.
- Työelämäraportti: tässä raportissa käsitellään hankkeen toteuttaman työelämän tarpeiden kartoituksen tuloksia ja kokemuksia kyseisiin tarpeisiin vastaamisesta.
- Koulutustarpeet yrityksissä: tässä raportissa tarkastellaan edellistä yksityiskohtaisemmin Gradian lukiolaisten työelämäviikoillaan tekemien yrityshaastatteluiden tuloksia, jotka valottavat sitä, millaista kestävyysosaamista eri kokoisissa yrityksissä tarvitaan.
- Kestävyyskoulutusta eri kohderyhmille: tässä raportissa kerrotaan Polkukartta-koulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta: millaisia tarpeita eri kohderyhmillä on, millaisia sisältöjä koulutuksissa käsiteltiin, miten koulutukset käytännössä järjestettiin ja missä onnistuttiin.
- Lähtökohta-analyysi: tässä raportissa kuvataan eri oppilaitosten väliseen yhteistyöhän liittyviä näkökulmia, haasteita joita koulutusjärjestelmä ja siihen liittyvä lainsäädäntö aiheuttaa, ja hankkeen ratkaisuja noihin haasteisiin.
- Juurrutusraportti: tässä raportissa käsitellään hankkeen toteutusta ja hankeaikana tehdyn työn juurruttamista jatkokäyttöön.
- Hankeviestinnän yhteenveto: tässä raportissa kuvaillaan hankkeen ulkoista viestintää, eli niitä toimenpiteitä, joilla pyrittiin herättämään kohderyhmien kiinnostus osallistua Polkukartta-koulutuksiin ja lisäämään tietoisuutta kestävyysteemoista.
Raportit on tuotettu POLKU 2.0 -hankkeessa, jossa luotiin Keski-Suomeen laadukasta, työuran eri vaiheisiin ja työelämän tarpeisiin sopivaa kestävyysopintotarjontaa. Hankkeen päärahoittaja oli Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ja rahoittavana viranomaisena toimi Keski-Suomen ELY-keskus. Hanketta rahoittivat myös Jyväskylän, Jämsän, Äänekosken ja Saarijärven kunnat sekä UPM-Kymmene Oyj.
