Ammatillisen koulutuksen aloittaneet opiskelijat arvostavat omaa ja elinympäristönsä hyvinvointia, selviää YAMK-opinnäytetyössä
Tutkin sosiaali- ja terveysalan ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyössäni vasta aloittaneiden ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoiden asenteita kestävää kehitystä kohtaan. Tavoitteeni oli myös kartoittaa, kuinka opiskelijat suhtautuvat kestävyysosaamisen opiskeluun. Toteutin opinnäytetyön kvantitatiivisena tutkimuksena, johon osallistui 586 ammatillisen oppilaitoksen opintojensa alkutaipaleella olevaa opiskelijaa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä POLKU 2.0 -hankkeen kanssa.
Vaikka ihmisen toiminnan vaikutukset elinolosuhteisiin on tiedostettu jo kauan, kiihtyvä ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat olleet enemmän esillä kuin koskaan aikaisemmin. Aikaamme leimaavat myös pandemia ja maailman poliittiset jännitteet. Kokonaisen sukupolven kohtaama jaettu kokemus etenkin herkkien nuoruusvuosien aikana voi vaikuttaa kollektiivisesti siihen, mitä elämässä pitää tärkeänä. Opinnäytetyöni tuloksissa tämä heijastui, sillä kestävyyskysymykset olivat tuloksien mukaan suurimmalle osalle tutkimukseen osallistuneista merkittäviä. Lähes 80 prosenttia opiskelijoista piti kestävän kehityksen teemoja vähän tai paljon merkityksellisenä suhteessa heidän omaan elinpiiriinsä. Vastaajat arvioivat väittämiä seuraavalla asteikolla: ei merkitystä, vähän merkitystä, paljon merkitystä ja en osaa sanoa.
Opinnäytetyön tulokset laajalti jaetusta huolesta luonnon kestokyvystä ja riittävyydestä sekä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta näkyi myös asenteissa kestävyysosaamista kohtaan. Reilu 70 prosenttia opiskelijoista sisällyttäisi kestävyyden asioita vähän tai paljon oman alan kolutukseen ja 75 prosenttia opiskelijoista piti kestävyysosaamista tulevaisuuden työelämätaitona tärkeänä.
Oman alan taloudellinen kestävyys kiinnostaa
Kestävyyden ulottuvuuksista merkityksellisimmäksi itselleen opiskelijat kokivat sosiaalisen kestävyyden. Kaikista tärkeimpiä teemoja (yli 70 prosenttia paljon merkitystä -vastauksia) opiskelijoille olivat oma ja läheisten hyvinvointi ja terveys, riittävä toimeentulo, rauha ja yhteisöihin kuuluminen. Sekä omat, että yksittäisen työpaikan vaikutusmahdollisuudet nähtiin sosiaalisen kestävyyden edistämiseen ekologisen ja taloudellisen kestävyyden edistämistä parempina. Kaikista heikoimmat mahdollisuudet itsellä vaikuttaa opiskelijoista oli taloudelliseen kestävyyteen. Taloudellinen kestävyys vaikutti olevan kaikista haastavin liittää omaan elinpiiriin, sillä se keräsi eniten en osaa sanoa -vastauksia. Mielenkiintoinen tulos oli kuitenkin se, että taloudellista kestävyyttä opiskelijat arvottivat eniten opiskeltavaksi omalla alallaan.
Opinnäytetyöni tulokset osoittivat, että ammatillisen koulutuksen opiskelijoissa oli pieni joukko heitä, joille kestävyyshaasteet eivät olleet merkityksellisiä (7 prosenttia).
Kuitenkin valtaosa opiskelijoista kantaa huolta elinympäristönsä hyvinvoinnista ja sen tulevaisuudesta, mikä näkyy myönteisenä asenteena kestävyysosaamisen opiskelua kohtaan osana omaa ammatillista urakehitystä.
Samansuuntaisia tuloksia osoitti Hämeen ammattikorkeakoulun tuore kyselytutkimus, joka selvitti mikä Suomen nuoria huolettaa. Tutkimuksen mukaan nuorten huolen aiheiden kärkipaikkaa pitävät ilmastonmuutos, sodat ja hintojen nousu. Tuloksista kävi ilmi, että halu osallistua kestävän tulevaisuuden rakentamiseen vaikuttaa nuorten ura- ja opiskeluvalintoihin.
Tämän blogitestin kirjoitti Lilli Temisevä, joka on sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinto-opiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Hän toteutti opinnäytetyönhönsä liittyvän tutkimuksen yhteistyössä POLKU 2.0 -hankkeen kanssa. Opinnäytetyö valmistuu alkusyksystä 2023.