”Sosiaalinen kestävyys on sitä, että jaksaa ja kestää muita ihmisiä” – Kasvatustieteen pro gradu -tutkielmassa uppouduttiin nuorten käsityksiin kestävästä kehityksestä
Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla on kestävästä kehityksestä. Kestävää kehitystä lähestyttiin sen eri osa-alueiden näkökulmasta, joita ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Kulttuurinen kestävyys nähtiin osana sosiaalista kestävyyttä. Tutkielman tulokset auttoivat ymmärtämään ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden käsityksiä kestävästä kehityksestä ja tarjosivat uutta tietoa siitä, kuinka opiskelijat käsittävät kestävän kehityksen osa-alueet suhteessa toisiinsa ja sekä omaan ammattiosaamiseensa.
Aineistoa analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa kestävän kehityksen osa-alueiden sisältö määrittyi aineistosta poimittujen havaintojen perusteella, mutta niiden tulkintaa ja luokittelua ohjasi kestävän kehityksen teoria. Esittelen seuraavaksi tutkielmani kiinnostavimpia tuloksia.
Opiskelijat käsittivät ekologisen kestävyyden muodostuvan luonnon monimuotoisuudesta ja ekologisesti toimimisesta siten, että luonto ja ympäristö säilyy elettävänä myös tuleville sukupolville. Käsitykset sosiaalisesta kestävyydestä koostuivat muun muassa ihmisten hyvinvoinnista, tasa-arvosta, sosiaalisista tilanteista sekä perustarpeiden kuten terveyden ja koulutuksen toteutumisesta. Taloudellisen kestävyyden käsitykset sen sijaan perustuivat siihen, että pyritään materiaalitehokkuuteen, pohditaan omaa ostokäyttäytymistä ja että on vakaa taloustilanne.
Tutkielmassa kulttuurinen kestävyys nähtiin osana sosiaalista kestävyyttä, mutta kulttuurisen kestävyyden sisällöt kuitenkin puuttuivat opiskelijoiden vastauksista. Vaikuttaisi siis siltä, että opiskelijat eivät miellä kulttuurista kestävyyttä ainakaan suoraan osaksi sosiaalista kestävyyttä.
Tulokset osoittivat myös, että opiskelijoiden käsitykset kestävän kehityksen osa-alueista mukailevat vahvan kestävyyden määritelmää, jonka mukaan ekologinen kestävyys nähdään pohjana muille kestävyyden osa-alueille. Kestävän kehityksen osa-alueita ei siis koeta toisistaan irrallisina kokonaisuuksina, vaan niiden välillä nähtiin yhteys muihin osa-alueisiin.
Kiinnostava havainto oli myös se, että opiskelijoiden käsitykset kestävästä kehityksestä liittyivät pääasiassa opiskelijoiden arkeen ja henkilökohtaiseen elämään. Ennakko-oletukseni oli, että koska opiskelijat opiskelevat ammatillisessa koulutuksessa ja saavuttavat siten jotakin ammattia kohtaan erityistä tietotaitoa, liittyisivät kestävän kehityksen käsityksetkin jollain tavalla opiskeltavaan alaan. Oman arjen ja henkilökohtaisen elämän lisäksi opiskelijat kuitenkin näkivät kestävän kehityksen myös koko maailmaa koskettavana globaalina agendana.
Tutkielman tekemisessä oli mielekästä se, että sain yhdistää kasvatustieteen osaamistani mielenkiinnonkohteitani eli ympäristöä ja kestävää kehitystä kohtaan. Nuorten kirjoittamien vastausten parissa työskentely oli myös ennen kaikkea kiinnostavaa. Sen lisäksi, että tutkielman tulokset auttoivat ymmärtämään nuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä, toivon, että näitä tuloksia voi hyödyntää myös silloin, kun suunnitellaan, miten kestävän kehityksen teemoja sisällytetään ammatillisiin opintoihin.
 Blogin kirjoitti POLKU 2.0 -hankkeessa koulutussuunnittelijana työskentelevä Alisa Aaltonen Pokelta. |