Vesi on tärkeä resurssi - Euroopan kuivuuden vaikutukset tuntuvat meilläkin
Vedenpuute on ollut silminnähtävissä monissa Euroopan maissa, kun useiden jokien virtaukset ovat tilapäisesti ehtyneet. Veden vähäisyyden aiheuttamat muutokset sähkön ja ruoan saatavuudessa ja hinnassa ovat heijastuneet suoraan monien eurooppalaisten arkeen. Sähkön saatavuuteen on liittynyt haasteita, kun vedellä tuotetun energian määrä on vähentynyt ja ydinvoimalat ovat kärsineet jäähdytysveden riittämättömyydestä. Nämä ovat osasyynä siihen, että sähkön hinta on hetkessä moninkertaistunut.
Maatalous on suurin globaalien vesivarojen kuluttaja, mikä johtuu viljelysten keinokastelusta. Keinokastelu lisää myös sähkönkulutusta veden pumppaamisen johdosta. Vesistöjen kuivuminen onkin todellinen haaste ruoantuotannolle, jonka tilanne on muutenkin epävakaa Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Veden riittämättömyys on vaikeuttanut esimerkiksi Välimeren alueen ruuantuotantoa, ja ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän alueen kuivuus- ja hellejaksoja entisestään. Tämä voi meilläkin tarkoittaa kaupan vihannesosaston tarjonnan supistumista. Suomessa ei ole vesipulaa, mutta täälläkin on paikoin kärsitty lievästä kuivuudesta. Välillisesti tämä kaikki tuntuu EU-kansalaisen rahapussissa.
Suomen vesien tila on pääosin hyvä, mutta töitä on silti tehtävä
Kun ajattelee veden herkkyyttä resurssina, on erityisen tärkeää, että olemassa olevista vesivaroista pidetään hyvää huolta. EU on asettanut tavoitteeksi, että kaikkien pintavesien tilan tulisi olla vähintään hyvä vuoteen 2027 mennessä. Tätä tavoitetta varten laadittiin toimenpideohjelma Keski-Suomen vesien tilan parantamiseksi, ja se valmistui keväällä 2022.
Suomessa vesistöjen ekologinen tila on suurimmaksi osaksi hyvä tai erinomainen, mutta ylimääräisen ravinnekuormituksen aiheuttama rehevöityminen heikentää vedenlaatua osassa järvistä. Jokivesistämme puolestaan noin kolmasosa ei täytä hyvän ekologisen tilan vaatimuksia pääasiassa samasta syystä. Rehevöityneitä vesistöjä voidaan kunnostaa eri tavoin, mutta ensin on syytä puuttua valuma-alueilta tulevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen.
Suomen pintavesien tila on parantunut jätevesien puhdistusprosessien ja -teknologioiden kehityttyä. Muualta Euroopasta voidaan kuitenkin löytää esimerkkejä maista, joissa yhdyskuntajätevettä on vielä tämänkin vuosituhannen puolella laskettu vesistöihin täysin ilman puhdistusta. Veteen liittyvän osaamisen viemisessä ulkomaille voi piillä monia, vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia liiketoiminnassa.
Vesijalanjälki auttaa arvioimaan vedenkäyttöä
Vesijalanjälki on yksi tapa laskea ja arvioida käyttämämme veden määrää, minkä lisäksi on tärkeää tarkastella, millaista vettä käytämme. Vesijalanjälki huomioi suoran veden käytön ohella myös piiloveden, jolla tarkoitetaan kaikkea sitä vettä, joka kuluu tuotteen elinkaaren aikana. Esimerkiksi auton valmistamiseen kuluu eri elinkaarivaiheissa noin 400 000 litraa vettä.
Suomalaisen päivittäinen vesijalanjälki on lähes neljä tuhatta litraa, ja siitä vähintään puolet tulee ulkomaisten tuotteiden sisältämästä piilovedestä. Suomessa on hyvät vesivarat, joten esimerkiksi lähiruuan ja muunlaisen lähituotannon suosimisella voitaisiin pienentää suomalaisten vesijalanjälkeä ja edistää vesivarojen kestävää käyttöä.
POLKU 2.0 -hankkeen Yrityksen vesivastuullisuus -koulutuksessa käsitellään vastuullista veden käyttöä ja vesistöjen kunnostamista sekä kuullaan konkreettisia esimerkkejä yritysten vesivastuullisista teoista. Ilmoittaudu mukaan 25.9. mennessä: http://r.jyu.fi/yrityksen-vesivastuullisuus
Blogin kirjoittivat koulutuksen vastuuopettaja, lehtori Tarja Stenman (Jamk) ja koulutussuunnittelija Laura Kauniskangas (JYU).
Kuvan lähde: mostphotos.com