Musiikkiala

Musiikkialan arvostus nousee, kun musiikkia ja taiteita hyödynnetään tärkeinä työkaluina kestävyysmurroksen edistämisessä. Musiikille löydetään tärkeä rooli erityisesti sosiaalisten haasteiden ratkaisemisessa.

Musiikki  alkaa siitä, mistä puhe loppuu

Musiikkiala toimii kestävyysmurroksen sanansaattajana. Hyväntekeväisyys- ja ympäristöprojektit yleistyvät artistien ja eri musiikkialan toimijoiden keskuudessa. Konsertit, kiertueet ja festivaalit järjestetään entistä ympäristöystävällisemmin vähentämällä jätteen määrää ja käyttämällä uusiutuvaa energiaa.

Musiikilla kuten muillakin taidemuodoilla on tärkeä rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Taideaineita hyödynnetään entistä monipuolisemmin terveydenhuollon erilaisissa terapiamuodoissa.

Musiikki ylittää kielimuurit. Musiikki on tärkeä työväline kulttuurien yhteensovittamisessa ja yhteisöjen välisen ymmärryksen edistämisessä, minkä tarve on lisääntynyt, kun ihmiset ja kulttuurit kohtaavat entistä enemmän.

Tasavertaisempi musiikkiala

Toimiala ottaa harppauksia sosiaalisen kestävyyden edistämisessä ja toimeentulon varmistamisessa. Kehitystä ohjaavat toimialan yhteiset säännöt, mittarit ja raportointi. Ahkera viestintä ja alan selkeät käytännöt vähentävät häirinnän, syrjinnän ja muun epäasiallisen kohtelun tapauksia musiikkialalla.

Toimiala panostaa sisäisesti yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. Valta-asemia puretaan entistä avoimemman ja osallistavamman toimintakulttuurin saavuttamiseksi. Tekijänoikeuksien ja korvausjärjestelmien uudistukset varmistavat, että taiteilijat ja tekijät saavat ansaitsemansa osuuden työstään.

Teknologia helpottaa musiikin tekemistä

Tekoälyn hyödyntäminen yleistyy ja sitä käytetään monipuolisesti musiikin luomisen, jakelun ja pedagogiikan työkaluna. Teknologia-yritykset ja musiikkiala tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä uusien innovaatioiden kehittämiseksi. Tekoälyn hyödyntäminen on hyväksyttyä, mutta säädeltyä.

Tekoäly integroidaan osaksi luovaa prosessia, jossa se tarjoaa uusia ideoita ja konsepteja musiikilliseen ilmaisuun. Tekoäly mahdollistaa musiikin generoinnin itsenäisesti, mikä herättää keskustelua aitouden ja alkuperäisyyden merkityksestä. Musiikkia tehdään entistä enemmän kotistudioilla. Ei tarvitse olla ammattilainen tehdäkseen musiikkia.

Virtuaalitodellisuuden avulla musiikkikokemukset muuttuvat elämyksellisemmäksi. Teknologian kehitys tekee musiikista saavutettavampaa. Virtuaalitodellisuuden avulla yleisö voi osallistua virtuaalikeikkoihin ja eläytyä musiikin maailmaan uudella tavalla.

Teknologiaa hyödynnetään oppimisen tukena, mutta opettajat ovat edelleen keskeisiä ohjaajia. Tekoälyä käytetään opettajan apuna henkilökohtaisen palautteen ja ohjeiden antamisessa.

Uhkakuva: Epävireisyys lisääntyy 

Maailma muuttuu ympärillä, mutta musiikkiala ei vastaa siihen. Teknologia korvaa luovuuden ja taitelijoiden työn arvo romahtaa. Edessä on kestävyyden ja työllisyyden välinen taistelu.

Kestävyysmurros kriisissä

Alan potentiaalia kestävyysmurroksen edistämisessä ei huomioida. Konsertit ja festivaalit järjestetään edelleen suurella energiankulutuksella ja suuria määriä jätettä tuottaen. Fyysisten äänitteiden massatuotanto ja kuljetusprosessit jatkavat merkittävän hiilijalanjäljen tuottamista. Kirjastot lakkautetaan.

Globaalit kriisit, konfliktit ja taloudelliset laskusuhdanteet rasittavat julkista taloutta. Julkisen rahoituksen leikkausten seurauksena musiikkialan tukeminen ja kulttuurin edistäminen jäävät vähemmälle huomiolle, mikä heikentää musiikkialan roolia yhteiskunnassa. Rahoituksen leikkaaminen näkyy etenkin musiikkikasvatuksessa, kulttuuritapahtumien järjestämisessä sekä taiteilijoiden toimeentulossa.

Teknologia korvaa luovuuden

Teknologia helpottaa musiikin tekemistä ja lisää kilpailua alalla. Musiikin generoiminen johtaa kappaleiden määrän kasvuun markkinoilla. Toimeentulon epävarmuus kasvaa, ja musiikintekijät joutuvat kamppailemaan entistä enemmän saadakseen ansaitsemansa korvauksen työstään.

Tekoälyn integroiminen musiikin luovaan prosessiin johtaa luovuuden rajoittamiseen. Toimijoiden turvautuminen valmiisiin tekoälyn luomiin ideoihin ja konsepteihin johtaa musiikin yhdenmukaistumiseen ja autenttisuuden katoamiseen.

Kamppailua epävarmuuden ja muutoksen keskellä

Epätasa-arvo, epäyhdenvertaisuus sekä toimeentulon epävarmuus kurittavat alalla työskenteleviä ja pelottelevat alalle hakeutuvia. Valta-asemien väärinkäyttö, häirintä ja epätasa-arvo aiheuttavat ongelmia.

Työskentely musiikkialalla on haastavaa, mikäli toimiala ei pysty mukautumaan kestävyysmurroksen ja teknologian tuomiin uudistuksiin. Teknologian nopea kehitys ja sen rajoittamaton käyttö vähentävät työntekijöiden tarvetta alalla. Luovuuden arvo unohtuu. Toimialan leikattu rahoitus heikentää musiikkialan työllisyystilannetta.

Tämä tulevaisuuskuva on osa Työelämän kestävä tulevaisuus -julkaisua, joka on toteutettu POLKU 2.0 -hankkeessa, jossa luotiin Keski-Suomeen laadukasta, työuran eri vaiheisiin ja työelämän tarpeisiin sopivaa kestävyysopintotarjontaa. Hankkeen päärahoittaja oli Euroopan Unionin Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ja rahoittavana viranomaisena toimi Keski-Suomen ELY-keskus. Hanketta rahoittivat myös Jyväskylän, Jämsän, Äänekosken ja Saarijärven kunnat sekä UPM-Kymmene Oyj.