Kosteikot - luonnon hiljaiset sankarit
Kosteikot ovat yksi maapallon aliarvostetuimmista, mutta samalla monimutkaisimmista ja tärkeimmistä ekosysteemeistä. Ne eivät ole vain “märkiä peltoja” tai “suota ja rämemaita”, kuten joskus kuulee ajateltavan. Kosteikot ovat hiljaisia sankareita - ne tekevät valtavasti työtä puolestamme ilman, että edes huomaamme. Ne puhdistavat vettä, tasapainottavat ilmastoa, tarjoavat kodin tuhansille lajeille ja suojelevat meitä tulvilta. Ja mikä parasta… kosteikoiden avulla voidaan pitää myös huolta jokihelmisimpukoista, joka onkin yksi herkimmistä ja vaativimmista virtavesiemme lajeista. Jokihelmisimpukka tarvitsee puhtaita, viileitä ja hapekkaita virtaavia vesiä, joissa ei ole liikaa kiintoainetta tai ravinnekuormitusta. Tämä tekee siitä erinomaisen indikaattorilajin: jos jokihelmisimpukka voi hyvin, silloin jokivesistökin on hyvässä kunnossa.
Mikä oikeastaan on kosteikko?
Yksinkertaisesti sanottuna kosteikko on alue, jossa maa on joko pysyvästi tai ajoittain veden peitossa. Se voi olla luonnollinen tai rakennettu, pysyvä tai tilapäinen. Kosteikot on arvioitu yhdeksi maailman uhanalaisimmista elinympäristöistä. Kosteikkoihin kuuluvat esimerkiksi: suot, nevat, rämeet, tulvaniityt, jokivarsien luhtaniityt, rantakosteikot, fladat sekä keinotekoiset kosteikot, joita rakennetaan vesiensuojelua varten.
Suomessa kosteikkoja on paljon, mutta niiden määrä on vähentynyt merkittävästi ojitusten, maatalouden tehostumisen ja rakentamisen myötä. Tässä kirjoituksessa käyn läpi, miksi kosteikot ovat elintärkeitä, mitä hyötyjä ne tarjoavat ja miksi niitä tehdään LIFE Revives -hankkeessa.
Miksi kosteikot ovat niin tärkeitä?
Kosteikot tuottavat monia ekosysteemipalveluita, jotka hyödyttävät ihmisiä ja luontoa.
1. Monimuotoinen eliölajisto
Kosteikot kuhisevat elämää. Kosteikot tarjoavat elinympäristön monille kasveille ja eläimille, niin vesilinnuille, sammakkoeläimille kuin hyönteisille. Ne toimivat myös levähdyspaikkoina muuttolinnuille ja tukevat lajirikkautta. Kosteikko ei suoraan ole jokihelmisimpukan elinympäristö, mutta se suojaa raakkujokien yläpuolista valuma-aluetta. Kun valuma-alue voi hyvin, myös jokihelmisimpukan elinolosuhteet ovat paremmat.
2. Tulvasuoja
Kosteikot toimivat kuin pesusieni. Ne varastoivat suuria määriä vettä ja vapauttavat sitä hitaasti. Tämä vähentää tulvariskiä ja lieventää sään ääri-ilmiöiden vaikutusta, kuten rankkasateista johtuvaa tulvimista. Tulevaisuutta ajatellen kuivuus ja rankkasateet tulevat lisääntymään ilmastonmuutoksen seurauksena. Kosteikot tasaavat virtaamia ja ehkäisee äkillisiä muutoksia, jotka ovat simpukoille haitallisia.
3. Luonnon oma vesipuhdistamo
Kosteikkojen toiminta perustuu virtausnopeuden säätelyyn. Veden virtaus hidastuu kosteikoissa, jolloin veden mukana kulkevat kiintoaineet ja ravinteet laskeutuvat kosteikon pohjalle. Toimiva kosteikko voi pidättää jopa 90 prosenttia veden mukana kulkevasta kiintoaineesta ja siihen sitoutuneista ravinteista. Yksi jokihelmisimpukan suurimmista uhista on hienojakoinen kiintoaines (hiekka, savi, humus), joka tukkii joen pohjasoraikot ja estää nuorten simpukoiden selviytymisen.
4. Hiilensidonta ja ilmaston sääntely
Kosteikot ovat tehokkaita hiilinieluja, jotka sitovat hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoivat sitä maaperään ja kasvillisuuteen. Ne myös hidastavat orgaanisen aineksen hajoamista, minkä ansiosta kasveihin sitoutunut hiili pysyy pidempään varastoituneena eikä palaa nopeasti takaisin ilmakehään.
5. Maisema-arvo ja virkistys
Kosteikot lisäävät maiseman monimuotoisuutta ja tarjoavat paikkoja lintubongaukseen, luontoretkeilyyn sekä hiljaisuuden kokemiseen.
Kolme kosteikkoa Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueille
LIFE Revives -hankkeessa tehdään kunnostuksia joessa ja joen valuma-alueella. Pirkanmaan raakkujokien valuma-alueilla on rakennettu kolme kosteikkoa. Pirkanmaalla sijaitsee kolme raakkujokea: Pinsiön-Matalusjoki Nokian ja Hämeenkyrön rajalla, Ruonanjoki Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla sekä Turkimusoja Hämeenkyrössä. Kosteikot rakennettiin Ruonanjoen ja Pinsiön-Matalusjoen valuma-alueille.
Maanomistajat ovat erityisen tärkeässä roolissa
Ennen töihin ryhtymistä kosteikolle laadittiin kosteikkosuunnitelmat ja käytiin keskusteluja maanomistajien kanssa. Kosteikoiden kokonaispinta-alat vaihtelevat 1,6–2,17 hehtaarin välillä. Kosteikot on suunnitellut KVVY Tutkimus Oy:n Timo Niemelä. Urakan toteutti maarakennusurakoitsija Jari Perälä ja Wiljam Murto. Ennen rakennustöiden aloittamista puustoa poistetaan alueilta tarvittavilta osin. Kosteikoiden käytännön kaivu- ja rakentamistöitä jatkettiin heti puunkorjuutöiden valmistuttua talviaikaisena työnä, jotta työnaikaiset vesistövaikutukset jäivät mahdollisimman vähäisiksi. Kaivutyöt aloitettiin rakentamalla saarekkeita ja niemekkeitä, josta jatkettiin patopengereiden rakentamiseen. Alla on kuvia Pirkanmaan raakkujokien kosteikkojen työmaasta ja kolmesta valmistuneesta kosteikosta.
Kolme valmistunutta kosteikkoa valuma-alueilla
Kosteikot valmistuivat mallikkaasti täysin aikataulussa. Alla on kuvat valmistuneista kosteikoista, jotka rakennettiin LIFE Revives -hankkeessa.