Uutta maastokautta odotellessa, katsaus maastokauteen 2025

Jyväskylän yliopiston tiimin maastotöihin kuului mm. raakunpoikasten istutusta kotijokiin. Osa poikasista tuotiin suoraan hallikasvatuksesta ja osa oli ehtinyt viettää pari vuotta joessa boksikasvatuksessa. Redox-mittauksia ja naulakokeita tehtiin happitilanteen selvittämiseksi sekä istutusten yhteydessä kuin myös osana hankkeen kunnostusseurantatoimenpiteitä. Kesän kenttätöihin kuului myös lohikalojen tiheysseuranta sähkökalastamalla.

Tartun yliopiston kenttätöitä koetteli runsaat sateet ja niitä seurannut tulva. Heillä oli myös uusi mittauslaite kunnostusseurantoja varten.

Riigimetsa Majandamise Keskus (RMK) eli Viron valtion metsänhoitokeskus rakensi uuden rakennuksen raakkujoen varteen. Hanke voi hyödyntää sitä toiminnassaan. Heillä oli tehokas maastotiimi, ja ennallistamista tehtiin käsin ja koneella.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen työt sijoittuivat Karvianjoelle. Aikuisia raakkuja etsittiin joesta ja ryhmiteltiin lisääntymistodennäköisyyttä lisäämään, että poikastuotanto runsastuisi luontaisesti. Boksikasvatettujen poikasten koko ja kasvu tarkastettiin elokuussa. Kunnostusrakenteita korjailtiin ja testattiin uusia menetelmiä.

CABN eli Norrbottenin lääninhallitus teki virtavesien ennallistamistoimia useilla Pohjois-Ruotsin raakkujoilla. Kesän 2025 töihin kuului mm. koskikunnostuksia, puuaineksen ja kivien lisäämistä jokiin sekä kuivillaan olleiden jokiuomien palauttamista. He rakensivat myös kutupesiä lohikaloille, sillä raakku elää toukkavaiheessaan lohikalojen kiduksilla.

Metsähallituksen luontopalvelut työskenteli Pohjois-Suomen kohteilla. Herkän lajin ollessa kyseessä, töiden suunnittelussa ja toteutuksessa oltiin erityisen varovaisia alueilla, joilla esiintyy runsaasti raakkuja. Joka päivä ennen kunnostustyön aloittamista purouoma vesikiikaroitiin muutaman kymmenen metrin matkalta. Alueilla, joilla raakkuja esiintyi paljon (kymmeniä/satoja), ei uomaan tehty mitään kunnostustöitä. Kunnostustoimenpiteet tehtiin tiheydeltään heikompiin kohtiin tai raakuttomille alueille. Kunnostuksissa mm. purojen perattuja koski- ja virtapaikkoja kivettiin ja puuta lisättiin puroihin monipuolistamaan virtausolosuhteita ja syvyysvaihtelua sekä tulvittamaan hiekkaa pois. He tekivät myös taimenten kutupaikkoja ja raakunpoikasille lastentarhoja eli kindergarteneita ja tukkivat metsäojia. Aiempien kunnostustoimien vaikutuksia seurattiin myös kesän aikana. Esimerkkinä heidän upeasta työstään on Pölkkänänkosken kosken kunnostus. Kuten kuvista 19 ja 20 näkyy, joki ei enää muistuta uittoränniä. Se on palautettu luonnontilaansa, mikä tarjoaa paljon paremmat olosuhteet jokihelmisimpukoille elää ja lisääntyä.

 Pirkanmaan ELY-keskus teki jokikunnostuksia sekä rakensi kosteikkoja ja putkipatoja. Kesäkuun kylmyys ja heinäkuun kuumuus koettelivat maastotyön tekemistä, mutta he eivät luovuttaneet vaan kaikki tuli tehtyä mitä kesälle 2025 oli suunniteltu.