Kaupunkimuotokuva-työkalut
Tiivistelmä kaupunkimuotokuvasta
Donitsitalouden soveltaminen paikallistasolle Kaupunkimuotokuva-työkalujen avulla
Mikä on kaupunkimuotokuva?
Kaupunkimuotokuva (eng. City portrait) on donitsitalouteen pohjautuva työkalu kuntien ja alueiden kestävyyden nykytilan analysoimiseen. Kaupunkimuotokuvassa maailmanlaajuista taloutta tarkasteleva donitsi kutistetaan kaupungin, kunnan tai alueen tasolle sopivaksi. Kaupunkimuotokuva on kuvaus tarkasteltavan alueen kestävän kehityksen nykytilasta, ja se auttaa hahmottamaan vastuullisuuden ja kestävyyden kokonaiskuvaa. Kaupunkimuotokuvan luominen on tarkoitettu aloituspisteeksi donitsitaloustyölle ja keskustelulle, ei niinkään valmiiksi ohjenuoraksi tai työn päätepisteeksi. Kaupunkimuotokuva toimii ajattelun, suunnittelun ja politiikkatoimien analysoimisen välineenä.
Kaupunkimuotokuvan tarkoituksena on vastata donitsimallin esittämään kysymykseen: Miten kaupungin tai alueen väestö voi kukoistaa siten, että samalla pidetään huolta paikallisen ja maailmanlaajuisen ympäristön ja koko maailman ihmisten hyvinvoinnista?
Kaupunkimuotokuvassa donitsitalouden sosiaalinen perusta ja ekologinen katto muuntuvat ympyrästä neliöksi. Kaupunkimuotokuva-analyysin perustan muodostaa nelikenttä, jonka neljää osaa nimitetään linsseiksi. Linssien kautta voidaan analysoida kunnan tai alueen toiminnan paikallisia ja maailmanlaajuisia ekologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Nelikentän avulla voidaan myös tarkastella positiivisia ja negatiivisia kytkeytyneisyyksiä paikallisen ja maailmanlaajuisen sekä ekologisen ja sosiaalisen näkökulman välillä.
Kaupunkimuotokuvan työstäminen onnistuu parhaiten eri toimijoiden yhteistyönä ryhmässä. Työpajoihin ja analyysiin olisi hyvä osallistaa mukaan tutkijoita, kaupungin tai alueen työntekijöitä, päättäjiä, asukkaita, järjestöjen edustajia sekä paikallisia yrittäjiä. Osallistamista voi edistää esimerkiksi työpajojen avulla. Kaupunkimuotokuvan työstämisen voi tehdä kunnianhimoisesti osallistaen sidosryhmiä laajasti ja keräten laajan aineiston työn pohjaksi. Kaupunkimuotokuva voidaan kuitenkin myös työstää vähemmällä vaivalla esimerkiksi analysoimalla kunnan olemassa olevia strategioita ilman uutta tiedonkeruuta.
Ohjeet Kaupunkimuotokuvan luomiseen
Kaupunkimuotokuva-menetelmässä tarkastellaan kaupungin tai muun valitun alueen toimintaa neljän eri näkökulman eli linssin läpi. Tarkasteltavan alueen koko voi vaihdella naapurustosta maakunta– ja valtiotasolle asti. Neljä linssiä muodostaa vuorovaikutteisen nelikentän.
Kaupunkimuotokuvan tarkoituksena on selvittää, millaisia sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyviä virallisia tavoitteita valitulla alueella on asetettu. Tämän lisäksi selvitetään tavoitteisiin liittyvää alueen nykyistä tilaa, ja verrataan sitä asetettuihin tavoitteisiin. Näiden avulla tuodaan esille alueella olevia haasteita ja mahdollisuuksia.
Kaupunkimuotokuvan luomisessa voidaan käyttää työkaluna tämän työkalupakin Kaupunkimuotokuva-Excel-taulukkoa. Taulukko toimii työn pohjana, ja se auttaa luomaan selkeän kuvan alueella olevista tavoitteista sekä laskee planetaaristen rajojen ylityksen. Taulukon täyttäminen on kaupunkimuotokuva-analyysin ydin, mutta tämä ei yksin riitä selvittämään alueen kestävän kehityksen nykytilaa. Kokonaisvaltaisemman kuvan aikaansaamiseksi on tehtävä muutakin tiedonkeruuta, eikä kaikki tieto mahdu taulukkoon. Esimerkiksi paikallisessa sosiaalisessa linssissä vain tavoitteet analysoidaan taulukkoon, ja selvitys paikallisen sosiaalisen kestävyyden nykytilasta on tehtävä erikseen.
Kaupunkimuotokuvan linssit ovat aina samat, mutta kunkin paikkakunnan erityispiirteet, mahdollisuudet ja haasteet ovat omanlaisiaan. Tämän vuoksi paikkakuntien tulee soveltaa kaupunkimuotokuvan työkaluja omiin tarpeisiinsa sopivasti.
Kaupunkimuotokuvatyö aloitetaan analysoimalla kunnan olemassa olevia ohjelmia ja niiden tavoitteita. Alueen kestävyyden nykytilaa kartoittaessa voidaan myös tehdä uutta tiedonkeruuta, vaikkapa järjestää asukaskyselyitä tai sidosryhmätyöpajoja. Yksinkertaisinta on käyttää analyysin aineistona valmiita asiakirjoja, kuten kuntastrategiaa, joka on kunnan ylin päätöksentekoa ohjaava asiakirja.
Paikallinen sosiaalinen linssi - Miten kaikki alueen asukkaat voisivat kukoistaa?
Asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen kuuluu kuntien perustehtävään. Suurin osa kuntien strategioiden tavoitteista keskittyykin tyypillisesti kunnan omien asukkaiden hyvinvointiin.
Aluksi tutustutaan paikallisen sosiaalisen linssin ulottuvuuksiin. Ulottuvuudet perustuvat donitsin sisäympyrän sosiaaliseen perustaan. Sisäkehän ulottuvuudet ovat terveys, koulutus, tulot ja työ, rauha ja oikeudenmukaisuus, poliittinen ääni, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, sukupuolten tasa-arvo, asunto, verkostot, energia ja vesi. Paikallistasolla ulottuvuuksia voi olla enemmänkin. Ulottuvuuksista kerromme lisää täällä. Ulottuvuuksia voi kehittää ja täsmentää paikallisten tarpeiden ja alueen erityispiirteiden mukaan. On kuitenkin varottava jättämästä ulottuvuuksia pois analyysistä perusteetta.
Kun ulottuvuudet on valittu, tarkastellaan, miten nämä näkyvät kuntastrategiassa. Kiinnitetään huomio strategiaan kirjattuihin konkreettisiin tavoitteisiin. Mitkä ulottuvuudet saavat eniten mainintoja? Mistä ulottuvuuksista ei ole lainkaan tavoitteita? Tavoitteita voidaan verrata YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja arvioida, ovatko tavoitteet niitä kunnianhimoisemmalla tasolla. Kun kaikki tavoitteet ovat listattuna, valitaan jokaiseen ulottuvuuteen yksi tavoite, jonka kautta alueen nykyistä tilaa lähdetään selvittämään. Tavoitteista voidaan valita esimerkiksi kaikkein kunnianhimoisin tai laajin tavoite lähempään tarkasteluun. Nykytilaa voidaan mitata erilaisilla mittareilla. Esimerkkimittareita ulottuvuuksiin on listattuna tänne. Nykytilaa voidaan selvittää olemassa olevista raporteista tai tehdä erillistä tiedonkeruuta.
Paikallinen ekologinen linssi - Miten alue voisi kukoistaa luonnollisessa elinympäristössään?
Tarkastellaan seuraavaksi ekologista – paikallista linssiä. Ympäristön hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu lain mukaan kunnan perustehtäviin, ja kuntastrategioista löytyykin usein paikallista ekologista tilaa koskevia tavoitteita.
Paikallisessa ekologisessa näkökulmassa tutustutaan kuntaa ympäröivän luonnon ekosysteemipalveluihin ja pohditaan, miten kunta voisi tukea ekosysteemipalveluiden tuotantoa alueellaan. Aluksi selvitetään, millaisella kasvillisuusalueella alue sijaitsee ja millaisia ekosysteemipalveluita luonto tuottaa. Suurin osa Suomen kunnista kuuluu havumetsävyöhykkeeseen. Paikallinen luonto tuottaa useita hyötyjä alueen ihmisille. Luonto esimerkiksi puhdistaa ja sitoo vettä, estää eroosiota ja ylläpitää puhdasta ilmaa. Mallia voi ottaa Pirkanmaan nykytila-analyysistä.
Kun ekosysteemipalvelut on selvitetty, katsotaan, miten kuntastrategiassa tai muissa asiakirjoissa otetaan kantaa näiden palveluiden ylläpitämiseen ja tukemiseen. Onko kunnalla metsien- tai vesiensuojeluohjelma? Onko ekosysteemipalveluiden tukemiseksi määritelty strategiassa tavoitteita? Kun tavoitteet on selvitetty, tarkastellaan miten nykytila vastaa tavoitteita ja miten kunta voi toimia paremmin tavoitteiden saavuttamisessa. Samalla on hyvä pohtia tavoitteiden kunnianhimon tasoa; ohjaavatko tavoitteet aidosti kohti parempaa? Onko paikallinen tavoite linjassa kansainvälisten ohjelmien kanssa? Esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategia ohjaa suojelemaan 30 % luontopinta-alasta.
Globaali ekologinen linssi – Miten alue voisi kunnioittaa koko planeetan hyvinvointia?
Globaalit linssit ovat monimutkaisempia kuin paikalliset linssit ja niihin kiinnitetään tyypillisesti vähemmän huomiota. Kunnat harvoin ottavat kantaa toimintansa maailmanlaajuisiin seurauksiin, vaikka esimerkiksi kunnan hankinnoilla olisikin laajoja vaikutuksia ympäristölle ja ihmisoikeuksille tuotantoketjujen toisessa päässä. Myös kestävyyden nykytilan selvittäminen ja mittaaminen muuttuu monta kertaluokkaa monimutkaisemmaksi globaalissa linssissä.
Globaalissa ekologisessa linssissä arvioidaan, ylikuluttaako kunta luonnonvaroja. Ylikulutuksella tarkoitetaan, että kulutustaso ylittäisi planetaarisen rajan, jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat yhtä paljon kuin kunnan asukkaat. Taustalla on ajatus kaikkien maailman ihmisten yhdenvertaisuudesta; kaikilla tulisi olla oikeus hyvinvoinnin kannalta riittävään kulutustasoon eikä kenenkään tulisi ylikuluttaa yhteisiä rajallisia luonnonvaroja. Planetaarinen raja kuvaa ihmiskunnan kannalta turvallisen ympäristötuhon ylärajaa; planetaaristen rajojen ylittyminen on uhka ihmiskunnan kestävälle tulevaisuudelle. ja kunnan ylikulutuksen laskenta voidaan toteuttaa yksinkertaisesti syöttämällä tiedot Kaupunkimuotokuva-Excel-tiedostoon.
Laskuissa sovelletaan tilastotietoa mm. kuntakohtaisista päästöistä ja luonnonvarojen kulutuksesta. Otetaan esimerkiksi ekologinen jalanjälki. Ensin lasketaan kunnalle planetaarinen raja, eli kunnan oikeudenmukainen osuus luonnonvarojen käytöstä, jota ei tulisi ylittää. Tämä onnistuu jakamalla globaalisti kestävä ekologinen jalanjälki kaikkien maailman ihmisten kesken. Tämän jälkeen kerrotaan tulos kunnan asukasluvulla.
Seuraavaksi selvitetään kunnassa toteutuneen kulutuksen määrä. Mikäli kuntakohtaisia tietoja ei löydy, joudutaan soveltamaan valtakunnallisia tietoja. Usein Suomen ekologista jalanjälkeä mitataan koko Suomen tasolla, joten yksinkertaisin tapa saada selville kunnan ekologinen jalanjälki on tehdä paikkakuntakohtainen arvio valtakunnallisista luvuista. Koko Suomen toteutuneesta ekologisesta jalanjäljestä lasketaan yksittäisen suomalaisen osuus jakamalla jalanjälki Suomen kaikkien asukkaiden määrällä. Aluekohtainen jalanjälki arvioidaan suhteuttamalla asukaskohtainen jalanjälki valitun alueen asukasluvulla, asuntokuntien määrällä ja niiden tuloilla. Excel-taulukon antama arvio perustuu asuntokunnan tulotason ja kulutuksen väliseen korrelaatioon (suurituloiset ihmiset kuluttavat tyypillisesti enemmän kuin pienituloiset).
Luonnonvaran ylikulutuksen määrä saadaan arvioitua jakamalla kunnassa toteutunut kulutus kunnan planetaarisella rajalla. Jos tuloksena on alle 1, kulutus on kestävällä tasolla. Jos tuloksena on yli 1, on kyseessä ylikulutus eli donitsin ulkokehän rajojen ylitys. Saatu luku kertoo suurpiirteisesti sen, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin kyseisen kunnan kulutuksen ylläpitämiseksi kestävästi koko maailman väestölle. Kaupunkimuotokuva-Excel-tiedosto laskee automaattisesti kunnan planetaaristen rajojen ylityksen syötetyn tilastotiedon pohjalta.
Valtakunnallisten lukujen soveltaminen on karkea tapa arvioida kunnan planetaaristen rajojen ylitystä. Se ei esimerkiksi ota huomioon kunnan elinkeinorakennetta tai alueen muita erityispiirteitä. Raskasta teollisuutta sisältävä kunta todennäköisesti tuottaa enemmän päästöjä ja kuluttaa enemmän luonnonvaroja kuin pelkästään kevyitä asuinalueita sisältävä kunta. Tarkimmat tulokset saadaankin soveltamalla laskentaan kuntakohtaista tietoa.
Globaali sosiaalinen linssi - Miten alue voisi kunnioittaa kaikkien maailman ihmisten hyvinvointia?
Globaalin sosiaalisen linssin tarkoitus on selvittää, miten kunnan toiminta vaikuttaa koko planeetan asukkaiden hyvinvointiin. Ulottuvuuksina voidaan käyttää samoja kuin paikallisessa sosiaalisessa linssissä. Analyysissä pohditaan, miten kunnassa tapahtuva kulutus vaikuttaa ihmisiin tuotantoketjujen toisessa päässä.
Kunnan osalta helpointa on keskittyä hankintoihin, joita kunta itse tekee. Ei kuitenkaan pidä unohtaa, että kunta koostuu myös sen alueella sijaitsevista yrityksistä, yhteisöistä ja asukkaista, jotka myös toimivat osana maailmanlaajuista taloutta ja vaikuttavat globaaliin sosiaaliseen hyvinvointiin.
Ensin valitaan tarkastelun kohteeksi muutama esimerkkituote. Valinnassa voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Kulutetaanko alueella paljon jotakin tiettyä tuotetta esimerkiksi teollisuudessa? Millaisia ihmisoikeusvaikutuksiltaan merkittäviä hankintoja kunta tekee paljon? Millaisten tuotteiden ihmisoikeusvaikutuksista on löydettävissä luotettavaa tietoa? Tuotteita on hyvä valita useasta eri kategoriasta, esimerkiksi rakentamisesta, vaateteollisuudesta, elintarviketeollisuudesta ja elektroniikasta.
Kun esimerkkituotteet on valittu, selvitetään, millaisia vaikutuksia valittujen tuotteiden tuottamisella on ihmisille valmistus-, kasvatus- tai kaivamismaassaan. Tuotantoketjut voivat olla monimutkaisia, sillä esimerkiksi elektroniikkaan tarvittavat mineraalit kaivetaan yhdessä maassa, sulatetaan toisessa, valetaan kolmannessa ja kootaan valmiiksi tuotteeksi neljännessä. Jokainen vaihe aiheuttaa erilaisia ja eri laajuisia vaikutuksia omassa tekopaikassaan. Näitä vaikutuksia voi selvittää summittaisesti esimerkiksi kansainvälisten tuotantoketjujen eettisyyteen perehtyneiden järjestöjen ja olemassa olevan tutkimustiedon avulla. Tuotantoketjujen eettisyydestä löytää tietoa esimerkiksi ILOn (International Labour Organization) raporteista.
Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa kahvi, jota Suomessa kulutetaan todella paljon. Mitä vaikutuksia kahvinviljelyllä on sen viljelijöihin ja muuhun yhteisöön? Saavatko kahvinpoimijat järjestäytyä? Onko palkkaus köyhyysrajan yläpuolella ja suhteessa työn vaivalloisuuteen? Onko poimijoilla oikeus järjestäytyä? Entä onko kunnalla Reilun kaupan kaupunki -statusta, jonka kriteereillä edistetään ihmisoikeuksien toteutumista tuottajamaissa? Pirkanmaan nykytila-analyysissä käytettiin esimerkkituotteina kahvia, älypuhelimia ja vaatteita. Pirkanmaan analyysin tulokset löytyvät täältä: https://www.materiaalitkiertoon.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Pirkanmaan_alueen_ekologinen_ja_sosiaali(62203
Kaupunkimuotokuvasta “kaupunkiselfieksi”
Muotokuva tuo esiin yhteyksiä linssien välillä sekä paljastaa mahdollisuuksia ja haasteita, joita nykypäivän kunnat ja kaupungit kohtaavat. Esimerkiksi monet kaupungit on suunniteltu siten, että ihmiset tarvitsevat liikkuakseen autoa. Monet kotitaloudet omistavatkin tämän vuoksi useita ajoneuvoja. Tämä johtaa siihen, että asukkaiden liikkumisen tarpeet täyttyvät, mutta liikkuminen tuottaa paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä tuo esille negatiivisen yhteyden paikallisen sosiaalisen (liikkuvuus) sekä globaalin ekologisen (ilmastonmuutos) linssin välillä. Haasteena on siis luoda kaikille saavutettavia ja edullisia kulkutapoja siten, että päästöt minimoitaisiin samalla. Toisena esimerkkinä pikamuoti, joka tuo esiin globaalin ekologisen sekä globaalin sosiaalisen linssien välisen yhteyden. Pikamuotia tuottava teollisuus tuottaa maailmanlaajuisesti ongelmia sekä ihmisille että luonnolle. Pikamuoti luo edullisia ja lyhytikäisiä vaatteita, jotka päätyvät usein nopeasti kaatopaikoille. Kustannussäästöjen toivossa yritykset päätyvät monesti ulkoistamaan tuotantonsa köyhempiin maihin, joissa vaatetehtaiden työntekijöille maksetaan matalampaa palkkaa. Pikamuodista korkeimman hinnan maksavat työntekijät ja ympäristö.
Kaupunkimuotokuva on valmistuttuaan työkalu, jonka saa parhaiten käyttöön:
· Tuomalla muutosta luovat tahot yhteen. Näitä tahoja ovat esimerkiksi kunnan päätöksentekijät, työntekijät, paikalliset yritykset, oppilaitokset, tutkijat ja paikalliset yhdistykset.
· Toteuttamalla muutosta samanaikaisesti monilla eri tasoilla aina globaalilta paikalliselle tasolle (globaalit yhteisöt, valtio, maakunnat, hyvinvointialueet, kunnat, kaupungit, naapurustot, kotitaloudet).
· Käyttämällä erilaisia työkaluja ja menetelmiä monipuolisesti. Donitsitalouden työkalupakin lisäksi ohjeita löytyy sivuilta www.doughnuteconomics.org
· Käynnistämällä tuloste pohjalta uusia sekä vahvistamalla olemassa olevia kestävyyttä edistäviä aloitteita, suunnitelmia ja toimenpiteitä.
Kaupunkimuotokuvaprosessiin liittyvän osallistamisen voi järjestää esimerkiksi järjestämällä sidosryhmätyöpajoja yhteistyötahoille ja kysymällä aktiivisesti asukkaiden mielipiteitä kestävän kehityksen nykytilan parantamiseksi. Pyri pitkän tähtäimen kysymyksenasetteluun intressiryhmien lyhyen aikavälin etujen varjelun välttämiseksi. Arvioi sidosryhmäyhteistyössä esille nousseita näkökulmia, tietoja ja kannanottoja suhteessa asetettuihin kestävyystavoitteisiin.
Kaupunkimuotokuvaa voidaan myös jatkokehittää ”Kaupunkiselfieksi” (eng. City selfie). Kaupunkiselfie täydentää kaupunkimuotokuvaa sidosryhmien osallistamisen pohjalta. Kaupunkiselfien avulla on mahdollista saada tarkempi kuva siitä, että millaista kestävyyttä edistävää toimintaa alueella jo on. Onko alueella mahdollisesti jo olemassa olevia käytäntöjä, hankkeita, järjestöjä tai yrityksiä, jotka ohjaavat aluetta kohti donitsia? Näiden avulla on mahdollista saada monipuolisesti erilaisia näkemyksiä sekä uusia visioita, ehdotuksia ja aloitteita, joiden avulla alueen toimintaa voidaan viedä lähemmäs donitsia.
Kohti konkreettista muutosta
Kestävän kehityksen edistämistyö alkaa nykytilan analysoimisesta, mutta sen ei tule päättyä siihen. Kaupunkimuotokuvatyön kautta saadaan selkeämpi kuva siitä, mitkä ovat alueen kestävän kehityksen keskeiset kehittämiskohdat ja mahdollisuudet. Yllä kuvatun kaupunkimuotokuvatyön jälkeen analyysin tuloksia ja niistä tehtyjä johtopäätöksiä tulee käyttää tiedolla johtamisen välineenä.
Analyysistä päästään kohti konkreettista muutosta seuraavien askelten avulla:
1. Täydennä strategiaa tai ohjelmia saadun tiedon pohjalta
Puuttuiko kuntastrategiasta tai muista johtamista ohjaavista asiakirjoista tavoitteita joihinkin donitsitalouden ulottuvuuksiin? Ovatko olemassa olevat tavoitteet kunnianhimottomia? Ottaako kunta asiakirjoissaan vielä mitään kantaa globaalin vastuunsa toteuttamiseen? Selvitä, milloin tarkasteltavia ohjelmia tai kuntastrategiaa päivitetään seuraavan kerran. Kerää havaitsemasi puutteet ylös ja vie olennaisimmat muutostarpeet kuntastrategian tai ohjelmien valmisteluun. Kuntastrategiaa tai ohjelmia voidaan päivityksen yhteydessä täydentää havaitun tarpeen pohjalta. Kunta voi näyttää vastuunkantoaan julkaisemalla rehellisesti kaupunkimuotokuva-analyysin tulokset. Näin voidaan näyttää, että ylikulutus tiedostetaan ongelmaksi, vaikkei valmiita ratkaisuehdotuksia tilanteen parantamiseksi olisikaan vielä olemassa.
2. Mittaa tavoitteita ja seuraa niiden toteutumista
Valitse tavoitteille mittarit. Apuna voit käyttää tämän työkalupakin Ulottuvuudet ja mittarit -osiota. Huolehdi, että mittareita seurataan säännöllisestä myös jatkossa. Mittarit voidaan asettaa jatkuvaan seurantaan esimerkiksi kunnan arviointikertomuksen yhteyteen. Reagoi sekä kaupunkimuotokuva-analyysin tuloksiin, että mittareiden seurantatietoon; tunnista merkittävimmät ongelmakohdat ja puutu niihin aktiviisesti.
3. Raportoi, viesti ja osallista.
Viesti havainnoistasi ja analyysin tuloksista aktiivisesti, rehellisesti ja kiinnostavasti. Raportoi analyysin tulokset suurelle yleisölle ymmärrettävällä tavalla ja kerro tekemästäsi työstä ja edelläkävijyydestäsi. Jaa hyödyllistä tietoa myös muiden tahojen käyttöön. Osallista prosessiin mukaan kunnan henkilöstöä, tutkijoita, järjestöjä, yrityksiä ja muita yhteistyökumppaneita ja sitouta eri tahot mukaan kestävyyttä edistävään työhön.
4. Integroi kestävyystyö johtamisen rakenteisiin ja talousarvioon.
Jotta kestävän kehityksen edistämistyö olisi pitkäjänteistä ja tehokasta, tulee kestävyyden seuranta integroida johtamisen rakenteisiin. Seuranta, reagointi ja mittarit on hyvä viedä osaksi kunnan johtamisen ja talouden vuosikelloa. Mittareiden seuraamiselle ja ongelmakohtiin puuttumiselle kannattaa nimetä vastuutahot. Varaa talousarvioon riittävät resurssit kestävyystyön jatkumiselle sekä tarvittaville toimenpiteille tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhdeksän kohdan muistilista muutokseen:
· Peilaa tavoitteita nykytilaan
· Ota tavoitteeksi donitsiin pääseminen
· Houkuttele mukaan monipuolinen joukko muutoksentekijöitä
· Tunnista reitti kohti kestävyyttä ja valittuja tavoitteita
· Edistä ekologista ja sosiaalista kestävyyttä myös arjessa
· Valitse tarvittavat keinot muutoksen aikaansaamiseksi
· Luo itse itseään ylläpitävä prosessi kohti donitsia
· Mittaa ja seuraa kehitystä aktiivisesti
· Tee kestävyystyöstä hauskaa ja mielekästä kaikille osapuolille
Rakenteiden reflektointi
Kunnan toimintaa ohjaavien rakenteiden reflektoinnin avulla päästään pohtimaan syvemmin sitä, miten kunnan tai alueen toiminta on rakennettu ja millaiset toimintamallit, instituutiot ja johtamisen tavat vievät kuntaa kohti kestävyyttä tai poispäin siitä. Reflektointityökalun avulla voi analysoida donitsitalouden edellytyksiä ja esteitä sekä ideoida rakenteiden muovaamista donitsitaloutta tukevampaan suuntaan.
Laskentataulukko ja ohjeet sen täyttämiseen
Ohjeet Kaupunkimuotokuva-taulukon täyttämiseen
Kaupunkimuotokuva-Excel-taulukko toimii työkaluna kaupunkimuotokuvan luomiseen. Taulukon avulla voidaan analysoida kuntastrategian tavoitteita ja laskea kunnan planetaariset rajat, niitä vastaavat jalanjäljet ja arvioida kunnan ylikulutus.
Kaupunkimuotokuvan neljä linssiä koostuvat erilaisista ulottuvuuksista, joiden kautta alueen kestävyyttä voidaan tarkastella. Valittuja ulottuvuuksia voi tarvittaessa muokata sen mukaan, minkä teemojen tarkastelu on paikallisesti tarpeellista ja mielekästä. Ulottuvuuksista kerrotaan lisätietoa täällä.
1. Paikallinen sosiaalinen linssi: Miten kaikki alueen asukkaat voisivat kukoistaa?
Ensimmäisessä linssissä tarkoituksena on selvittää, millaisia paikallisten ihmisten hyvinvointiin liittyviä tavoitteita valitulla alueella on asetettu. Exceliin listataan kuntastrategiassa tai muista julkisissa asiakirjoissa asetettuja virallisia, konkreettisia tavoitteita. Kopioi strategiasta löytyneet paikalliset sosiaaliset tavoitteet ensimmäiseen taulukkoon kohtaan ”tavoitteet”, kukin tavoite omaan soluunsa.
Mikäli analyysin aineistona käytetään useita eri asiakirjoja, joissa on keskenään samoja tai päällekkäisiä tavoitteita, on huomioitava, että kukin tavoite mainitaan listalla vain kerran. Samaa asiaa tarkoittavat tavoitteet voidaan yhdistää samaan soluun, jolloin jokaista samaa asiaa tarkoittavaa tavoitetta ei tarvitse erikseen analysoida tarkemmin.
Tavoitteiden listaamisen jälkeen merkitään rastilla, mihin ulottuvuuksiin tavoitteet kuuluvat. Monet tavoitteet kuuluvat useampaan kuin vain yhteen ulottuvuuteen.
Excel laskee merkittyjen rastien määrän jokaiseen ulottuvuuteen. Niiden määrä päivittyy automaattisesti taulukon ylälaidassa olevaan vihreään yhteenvetoon. Tämän avulla on mahdollista saada nopea kuva siitä, millaisiin tavoitteisiin strategioissa on eniten keskitytty ja mitä puuttuu.
Valitun alueen nykytilan tarkastelua varten jokaisesta ulottuvuudesta valitaan yksi, vaikkapa kaikkein kunnianhimoisin tai laajin tavoite, joka nostetaan lähempään tarkasteluun työn myöhempiä vaiheita varten.
2. Paikallinen ekologinen linssi: Kuinka alue voisi kukoistaa luonnollisessa elinympäristössään?
Toisessa linssissä on tarkoituksena selvittää valitun alueen paikallisia ekosysteemipalveluita tukevaa toimintaa. Paikallisen ekologisen linssin ensimmäinen välilehti täytetään samaan tapaan kuin ensimmäisessä linssissä tehtiin. Ensin valitaan aineistona käytettävät asiakirjat, esimerkiksi kuntastrategia. Taulukkoon kirjataan kuntastrategiassa tai muissa valituissa asiakirjoissa asetetut alueen paikallista ekologista tilaa koskevat tavoitteet ja merkitään rasteilla, mihin ulottuvuuksiin ne kuuluvat.
Työn seuraavia vaiheita varten paikallinen ekologinen 2 –välilehdellä on taulukko, jossa tarkastellaan tarkemmin ekosysteemien toimintaa ja verrataan sitä alueen omaan toimintaan. Ensin selvitetään, miten luonto tuottaa valittuja ekosysteemipalveluita ja onko valitulla alueella jo olemassa jotakin niitä tukevaa toimintaa. Jos toimintaa ei vielä ole, voidaan pohtia, mitä asialle voitaisiin tehdä. Havainnot on syytä kirjata ylös ja viedä jatkotyötä varten eteenpäin esimerkiksi ko. palveluista vastaavalle viranhaltijalle, työntekijälle tai asiakirjojen jatkovalmisteluun. Lopuksi jokaiseen ulottuvuuteen valitaan strategiasta yksi tavoite, jos sellaista on, ja selvitetään tavoitetta vastaava paikallinen nykytila. Tavoitetta vastaava nykytila merkitään viimeiseen sarakkeeseen. Loppuhuomioihin on syytä kirjata puuttuvat tavoitteet sekä mahdolliset kuilut tavoitteiden ja nykytilan välillä.
3. Globaali ekologinen linssi: Kuinka alue voisi kunnioittaa koko planeetan hyvinvointia?
Kolmannessa linssissä lasketaan alueen planetaaristen rajojen ylitystä eri ulottuvuuksissa. Ylitys lasketaan vertaamalla valitun alueen ekologista jalanjälkeä siihen, mikä olisi alueen oikeudenmukainen osuus maailman resursseista. Taulukkoon on valmiiksi merkitty globaalit ekologiset ulottuvuudet sekä niiden mittarien nykytila globaalilla ja Suomen valtion tasolla.
Taulukkoa voidaan täyttää kahdella tapaa:
1. Mikäli vaadittuja tietoja (esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen määrää) ei ole saatavilla tarkkana aluekohtaisena tietona, voidaan laskua varten käyttää valtiotason arvoja, jotka suhteutetaan valitulle alueelle.
2. Jos aluekohtaisia tietoja on saatavilla, hyödynnetään niitä. Näin toteutettuna tulos on tarkempi ja toimii parempana mittarina aluekohtaisen ylikulutuksen arviointiin.
Ensimmäistä tapaa varten taulukkoon on valmiiksi lisätty arvoja koko Suomen tasolta. Tiedot ovat peräisin vuosilta 2014–2021. Paikkakuntakohtaisen jalanjäljen arvioiminen valtakunnallisista luvuista perustuu tässä tapauksessa alueen asukkaiden ja ruokakuntien määrään sekä keskimääräiseen tulotasoon, mikä korreloi vahvasti kulutuksen kanssa. Alueen planetaarinen raja on laskettu sillä periaatteella, että kaikilla maailman ihmisillä olisi saman verran resursseja käytettävissään. Aluekohtaista tietoa varten taulukkoa tulee täyttää kolmella aluekohtaisella tiedolla. Täytettävät kohdat on maalattu taulukossa keltaiseksi.
Riveihin täytetään valitun alueen asukasluku, asuntokuntien määrä sekä asuntokuntien keskimääräinen käytettävissä oleva vuotuinen tulo. Nämä tarvittavat tiedot löytyvät nopeasti tilastokeskuksen sivuilta:
Asukasluvut: https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/
Asuntokuntien lukumäärä ja keskimääräinen vuotuinen tulo: https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tjt/statfin_tjt_pxt_118w.px/
Kun tiedot on täytetty, laskee Excel automaattisesti alueen jalanjäljen, planetaarisen rajan sekä rajan ylityksen ylimpään taulukkoon.
Toisessa, aluekohtaiseen dataan perustuvassa laskennassa käytetään tätä varten luotua erillistä taulukkoa. Aluekohtaiset tiedot lisätään suoraan taulukkoon.
Tulosten tulkinta
Kumpaa tahansa taulukkoa ja laskentatapaa käytettäessä tulokset saadaan ”alueen ylitys”-sarakkeeseen. Sarakkeessa näkyvä tulos on jalanjäljen ja kestävän kulutuksen ylärajan välinen suhde. Silloin kun tulos on suurempi kuin 1, on kyseessä ylikulutus. Kun tulos on alle 1, on alueen kulutus planetaarisen rajan sisällä, eli kestävällä tasolla. Tuloksena saatu luku kuvaa sitä, kuinka monta maapalloa tarvittaisiin ko. alueen kulutustason ylläpitämiseksi kestävästi koko maailman väestölle.
Alueen planetaarista rajaa voidaan käyttää kestävän kulutuksen tavoitetasona. Tavoite voidaan sisällyttää esimerkiksi kuntastrategiaan tai kunnan ympäristöpoliittisiin asiakirjoihin. Tavoitteen toteutumista voidaan mitata tässä esitetyn laskennan avulla, kuitenkin mieluiten aluekohtaista dataa ja sitä vastaavaa taulukkoa käyttäen.
4: Globaali sosiaalinen linssi: Kuinka alue voisi kunnioittaa kaikkien maailman ihmisten hyvinvointia?
Neljännessä linssissä selvitetään alueella tapahtuvan kulutuksen vaikutuksia ihmisille maailmanlaajuisesti. Tarkastelun kohteena on tuontituotteet ja niiden vaikutukset tuottajamaan asukkaiden perusoikeuksien toteutumiseen. Ensin valitaan tuontituotteille kolme kategoriaa (esim. ruoka, tekstiili ja elektroniikka). Näistä kustakin valitaan yksi esimerkkituote ja sijainti, jossa kyseistä tuotetta tyypillisesti tuotetaan. Kuvaavinta olisi valita sellaisia tuotteita, joita alueelle tuodaan merkittäviä määriä tai joilla on jonkinlainen yhteys valitulle alueelle. Valinnassa voidaan ottaa huomioon tuontimäärien lisäksi alueelle tyypillinen teollinen toiminta ja sen vaatimat materiaalit.
Kun tuotteet on valittu, voidaan niiden vaikutuksia alkaa selvittää eri vaikutusryhmissä ja –luokissa. Vaikutusryhmä kuvaa ihmisryhmää, joihin tuotannon vaikutukset kohdistuvat. Vaikutusryhmiä ovat työntekijät ja yhteisöt. Vaikutusluokalla tarkoitetaan perusoikeuksia, joiden toteutumiseen tuotteen tuotantoprosessilla voi olla vaikutusta. Vaikutusluokkia ovat esimerkiksi köyhyys, nälkä, terveys sekä naisten ja lasten oikeudet.
Tiedostot
Voit ladata tästä diaesitykset ja laskentaulukon omalle koneellesi.