Ulottuvuudet ja mittarit

Johdanto

Donitsitalouden ulottuvuudet ja niiden mittaaminen

Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän donitsitalouden toteutumista seurataan numeerisilla mittareilla. Sosiaalisen perustan ja ekologisen katon ulottuvuuksia voidaan tarkastella globaalilla, kansallisella tai paikallisella tasolla. Eri mittarit soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.

Globaalit mittarit

Globaalit mittarit antavat yleiskuvan planetaaristen rajojen ylityksistä ja puutteista sosiaalisten perustarpeiden toteutumisessa. Kate Raworthin kuuluisaksi tekemä donitsikuva perustuu näihin mittareihin. Sosiaaliseen perustaan sisältyy 12 ulottuvuutta, jotka on johdettu YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Kutakin ulottuvuutta kuvaa yksi tai kaksi numeerista mittaria. Ekologiseen kattoon sisältyy Johan Rockströmin ja Will Steffenin tutkimusryhmän määrittämät 9 planetaarista rajaa kontrollimuuttujineen.

Globaalit mittarit: linkki taulukkoon
Englanninkieliset kuvaukset ulottuvuuksista ja indikaattoreista: https://doughnuteconomics.org/tools-and-stories/30

Kansalliset mittarit
Kansallisen tason indikaattorit mahdollistavat valtioiden välisen vertailun. Andrew Fanning, Dan O'Neill ja heidän tutkimusryhmänsä muovasivat donitsitalouden mittareista kansalliset versiot. Tässä tarkastelussa ekologisen, biofyysisen katon kestävyyttä mitataan 7 kulutusperäisellä mittarilla, joissa raja-arvona on ylin ekologisesti kestävä taso. Sosiaalisen perustan kestävyyttä mitataan 11 alan tutkimuksessa yleisesti käytetyllä mittarit, joissa raja-arvona on alin "hyvään elämään" riittävä taso.

Kansallisen tason vertailuissa käytetyt mittarit: linkki taulukkoon
Englanninkieliset kuvaukset kansallisen tason vertailuissa käytetyistä mittareista: https://goodlife.leeds.ac.uk/about/

Mittarit kaupunkimuotokuvassa
Kaupunkimuotokuva-menetelmässä donitsitalouden sosiaalisen perustan ja ekologisen katon rajojen sisällä pysymistä tarkastellaan sekä paikallisesta että globaalista näkökulmasta. Nykytilan kuvaamiseen ja donitsitalouden tavoitteiden toteutumisen seurantaan tarvitaan siksi neljänlaisia mittareita.

Koska paikalliset olosuhteet, mahdollisuudet ja haasteet ovat erilaisia, ei ole tarkoituksenmukaista esittää yhtä mittaria. Mittarien valinnassa kannattaa painottaa paikallista relevanssia. Kun donitsitaloutta sovelletaan paikallistasolla kaupunkimuotokuva-menetelmän mukaisesti, voidaan hyödyntää valmiiksi ehdotettuja mittareita.

Edellä mainittujen mittareiden lisäksi voidaan hyödyntää myös muita mittareita. Esimerkiksi maksullinen Mayorsindicators-palvelu sisältää tietoa jokaisesta Suomen kunnasta ja kattaa noin 200 indikaattoria. Palvelun tarkoituksena on tarjota kuntakohtaista tietoa liittyen kestävään kehitykseen ja sen avulla pystytään tekemään myös kestävän kehityksen edistymisen seurantaa ja vertailua. Lue lisää Mayorsindicators-palvelusta: https://www.mayorsindicators.com/index.cfm

Globaalit indikaattorit

Sosiaalinen perusta

Sosiaalisen perustan 12 ulottuvuutta on johdettu YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Alla olevassa taulukossa on listattu Raworthin käyttämät globaalit indikaattorit.

Ulottuvuus	Indikaattori	%	Vuosi
Ruoka	Aliravittujen osuus väestöstä	11	2014-2016
Terveys	Osuus väestöstä, joka elää maissa, joiden alle 5-vuotiaiden lapsikuolleisuus ylittää 25 tuhatta elävänä syntynyttä kohden	46	2015
Terveys	Osuus väestöstä, joka elää maissa, joissa syntyneiden elinajanodote on alle 70 vuotta	39	2013
Koulutus	Lukutaidottomien osuus yli 15-vuotiaista	15	2013
Koulutus	Osuus 12–15-vuotiaista lapsista, jotka eivät käy koulua	17	2013
Tulot ja työ	Kansainvälisen köyhyysrajan (3,10 $ päivässä) alla elävä osuus väestöstä	29	2012
Tulot ja työ	Osuus 15–24-vuotiaista nuorista, jotka etsivät, mutta eivät löydä työtä	13	2014
Puhdas vesi	Osuus väestöstä, jolla ei ole pääsyä puhtaaseen juomaveteen	9	2015
Puhdas vesi	Osuus väestöstä, jolla ei ole pääsyä puhdistautumismahdollisuuteen	32	2015
Energia	Osuus väestöstä, jolla ei ole pääsyä sähköön	17	2013
Energia	Osuus väestöstä, jolla ei ole pääsyä puhtaisiin ruoanlaittovälineisiin	38	2013
Verkostot	Osuus väestöstä, jolla ei ole ketään, keneen turvautua ongelmatilanteissa	24	2015
Verkostot	Osuus väestöstä, jolla ei ole pääsyä Internetiin	57	2015
Asuminen	Osuus kehitysmaiden kaupunkiväestöstä, joka elää slummiasunnoissa	24	2012
Sukupuolten tasa-arvo	Miesten ja naisten välinen kuilu kansallisten parlamenttien edustuksessa	56	2014
Sukupuolten tasa-arvo	Miesten ja naisten välinen maailmanlaajuinen kuilu tuloissa	23	2009
Sosiaalinen tasa-arvo	Osuus väestöstä, joka elää maissa, joiden Palma-kerroin on 2 tai enemmän (rikkaimman 10 % tulot suhteessa köyhimmän 40 % tuloihin)	39	1995-2012
Poliittinen ääni	Osuus väestöstä, joka elää maissa, joiden Voice and Accountability Index on 0,5 tai vähemmän (maksimi 1,0)	52	2013
Rauha ja oikeus	Osuus väestöstä, joka elää maissa, joiden Corruption Perceptions Index on 50 tai vähemmän (maksimi 100)	85	2014
Rauha ja oikeus	Osuus väestöstä, joka elää maissa, joissa murhien määrä ylittää 10 sataa tuhatta kohti	13	2008-2013

Ekologinen katto

Ekologista kattoa kuvaa yhdeksän planetaarista rajaa, jotka Johan Rockströmin ja Will Steffenin tutkimusryhmä on määrittänyt.

Paine planetaariselle järjestelmälle	Kontrollimuuttuja	Planetaarinen raja	Nykytila ja trendi
Ilmastonmuutos	Hiilidioksidin osuus ilmakehässä (parts per million, ppm)	Enintään 350 ppm	400 ppm ja kasvaa (huononee)
Meren happamoituminen	Keskimääräinen aragoniitin (kalsiumkarbonaatin) saturaatio merenpinnassa, vertailukohtana esiteollinen taso	Vähintään 80 % esiteollisesta saturaatiotasosta	Noin 84 % ja putoaa (lähestyy rajaa)
Kemiallinen saaste	Globaalia kontrollimuuttujaa ei ole vielä määritelty	-	-
Typpi- ja fosforikuormitus	Lannoitteena maahan laskettu fosfori	Enintään 6,2 miljoonaa tonnia vuodessa	Noin 14 miljoonaa tonnia vuodessa ja kasvaa (huononee)
Typpi- ja fosforikuormitus	Lannoitteena maahan laskettu reaktiivinen typpi	Enintään 62 miljoonaa tonnia vuodessa	Noin 150 miljoonaa tonnia vuodessa ja kasvaa (huononee)
Makean veden käyttö	Makean veden kulutus	Enintään 4000 kuutiokilometriä vuodessa	Noin 2600 kuutiokilometriä vuodessa ja kasvaa (lähestyy rajaa)
Maanmuokkaus	Metsämaan osuus verrattuna osuuteen ennen ihmisen vaikutusta	Vähintään 75 %	62 % ja putoaa (huononee)
Luontokato	Sukupuuttoon kuolleiden lajien osuus	Enintään 10 sukupuuttoa miljoonaa lajia kohden vuodessa	Noin 100–1000 ja kasvaa (huononee)
Ilmansaasteet	Globaalia kontrollimuuttujaa ei ole vielä määritelty	-	-
Otsonikato	Otsonin määrä stratosfäärissä, Dobson-yksikköä	Vähintään 275 DU	283 DU ja kasvaa (paranee)

Kansallisen tason indikaattorit

Sosiaalinen perusta

Sosiaalisen perustan 12 ulottuvuutta on johdettu YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Andrew Fanning ja tutkimusryhmä valitsivat tutkimuksissa usein käytettyjä sosiaalisia indikaattoreita. Alla olevan taulukon Suomea koskevat luvut ovat peräisin SYKE:ltä (2018).

Sosiaalista tavoitetta kuvaava mittarit	Suomi	Vähimmäistaso	Yksikkö
Tyytyväisyys elämään	7,4	6,5	Asteikolla 1–10
Terveiden elinvuosien odote	70,5	65	Terveiden vuosien määrä
Ravinto	3285	2700	Kilokaloria päivässä henkilöä kohden
Sanitaatio	100	95	Osuus väestöstä, jolla hygieeninen käymälämahdollisuus %
Toimeentulo	100	95	Osuus väestöstä, jolla päivittäiset tulot yli 1,90 dollaria päivässä
Yhteys sähköverkkoon	100	95	Osuus väestöstä, jolla yhteys sähköverkkoon %
Koulutus	107,5	95	Osuus väestöstä, joka kirjoilla toisen asteen koulutuksessa %
Sosiaalinen tuki	93,8	90	Osuus väestöstä, jolla on ystävä tai läheinen, johon voi luottaa %
Demokratian laatu	1,5	0,8	Demokratian laatu -indeksi
Tasa-arvo	74,2	70	Asteikolla 0–100, käänteinen gini-kerroin
Työllisyys	92,3	94	Osuus väestöstä työllisiä %

Ekologinen katto

Ekologista kattoa kuvaa yhdeksän planetaarista rajaa, jotka Johan Rockströmin ja Will Steffenin tutkimusryhmä on määrittänyt. Andrew Fanning ja tutkimusryhmä muodostivat näiden pohjalta seitsemän kansallisen tason kulutusperustaista väkilukuun suhteutettua indikaattoria, joiden avulla voidaan tehdä maavertailuja. Kulutusperustaiset mittarit ottavat huomioon kulutuksesta aiheutuvat vaikutukset maan rajojen ulkopuolella. Alla olevan taulukon Suomea koskevat luvut ovat peräisin SYKE:ltä (2018).

Planeetan biofyysistä rajaa kuvaava indikaattori	Suomi	Henkilöä kohden laskettu raja-arvo	Yksikkö	Huomioita
Hiilidioksidipäästöt	14,7	1,6	Tonnia hiilidioksidia vuodessa	Kulutusperustaiset hiilidioksidipäästöt
Fosfori	6,5	0,9	Kilogrammaa fosforia vuodessa	Kulutusperustaiset fosforipäästöt lannoitteiden käytöstä
Typpi	96,3	8,9	Kilogrammaa typpeä vuodessa	Kulutusperustaiset typpipäästöt lannoitteiden käytöstä
Makea vesi	211	574	Kuutiometriä vettä vuodessa	Kotimaisen makean vesivarannon kulutus ja saastuminen, johon lisätään makean veden tuonti ja vähennetään vienti
Maankäytön muutokset	4,4	2,6	Hiilitonnia vuodessa	Kulutusperustainen maankäytön intensiteetin mittari eHANPP
Ekologinen jalanjälki	4,8	1,7	Globaali-hehtaaria vuodessa	Biologisesti tuottavan maa- ja merialan (viljelysmaan, metsämaan, kalastusalueet, laidunmaan, rakennetut alueet, hiilensidonta) koko, joka vaaditaan maan väestön eloperäisten tuotteiden kulutukseen ja hiilidioksidipäästöjen sidontaan
Materiaalijalanjälki	30,9	7,2	Tonnia vuodessa	Kulutusperustainen raaka-aineiden (mineraalit, fossiiliset polttoaineet, biomassa) käyttö

Donitsitalouden neljän linssin ulottuvuudet ja mittarit kunnille (diaesitys)

Paikallinen sosiaalinen linssi

Voit ladata esityksen tietokoneellesi tästä

Paikallinen ekologinen linssi

Voit ladata esityksen tietokoneellesi tästä

Globaali ekologinen linssi

Voit ladata esityksen tietokoneellesi tästä

Globaali sosiaalinen linssi

Voit ladata esityksen tietokoneellesi tästä