21.02.2017

Työelämätarinoita järjestötoiminnasta

Toiminnanjohtaja

Maija Keskinen, Pohjola-Nordenin Keski-Suomen piiri ry

Mikä on koulutuksesi?
Opiskelin Jyväskylän yliopistossa pääaineenani ruotsin kieli ja valmistuin maisteriksi vuonna 2004. Ennen yliopisto-opintojani opiskelin ruotsia ja englantia Kielet ja kulttuurit -linjalla Alkio-opistossa, jonka inspiroiva ruotsin opettaja sekä kiinnostukseni Pohjoismaita kohtaan vaikuttivat ruotsin kielen valintaan.  Sivuaineina opiskelin viron kieltä, etnologiaa ja yhteiskuntapolitiikkaa sekä lopuksi opettajan pedagogiset opinnot. Suoritin myös tanskan kielen perusopinnot. Kesällä 2001 olin kuukauden pituisessa kieliharjoittelussa Odensessa, Tanskassa.

Mille työnantajalle työskentelet ja mitä tehtävänkuvasi sisältää?
Työskentelen tällä hetkellä Pohjola-Nordenin Keski-Suomen piirin toiminnanjohtajana. Pohjola-Norden on valtakunnallinen järjestö, joka edistää pohjoismaista yhteistyötä. Keski-Suomen piirin lisäksi toimistooni kuuluvat Ruotsin konsulaatti sekä Pohjoismainen tiedotustoimisto, jota rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Tiedotustoimistoja on Pohjoismaissa yhteensä kahdeksan, joista Suomessa kaksi, Jyväskylässä ja Vaasassa. Työtehtäviini kuuluvat mm. erilaisten tapahtumien, koulutusten ja seminaarien järjestäminen sekä koulujen kanssa tehtävä yhteistyö.

Miten päädyit nykyiseen työhösi ja missä työskentelit sitä ennen?
Keväällä 2004 työskentelin ruotsin opettajana Saarijärven lukiossa ja tein myös opiskeluaikoina tekniikan alan käännöksiä. Olen myös toiminut ruotsin opettajana Jyväskylän ammattikoulussa sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kielikeskuksella. Kesällä 2004 sain työtarjouksen Metsolta, jossa tein noin vuoden ajan käännöksiä suomesta ruotsiksi. Samaan aikaan olin mukana Pohjola-Nordenin toiminnassa ja tunsin edeltäjäni. Hänen kehotuksestaan hain paikkaa ja aloitinkin sitten työt lokakuussa 2007.

Esimerkki tyypillisestä työpäivästä ja mitä osaamista nykyisessä työssäsi tarvitaan?
Työpäiväni voivat olla todella erilaisia; työ on useasti toimistotyötä, mutta varsinaisesti en ole sidottu toimistoaikaan, töitä voi olla myös iltaisin tai viikonloppuisin. Tehtäviini kuuluvat erilaiset kokous- ja tapahtumajärjestelyt sekä tapahtumien suunnittelu. Lisäksi pidän tärkeänä tavata yhteistyökumppaneita usein ja viikoittain minulla onkin monia palavereja. Työmatkani suuntautuvat Helsinkiin tai vaihdellen eri Pohjoismaihin. Esimerkiksi Nordisk Afton on vuosittainen, marraskuun alussa järjestettävä tapahtuma, jossa on aina teemamaa ja jonne kutsutaan kyseisen maan suurlähettiläs. Ammattiopiston ravintola-alan opiskelijat myös valmistavat teemamaan mukaisen illallisen. Tänä vuonna teemamaana on Viro. Työssäni on tärkeää olla hyvät viestintätaidot, myös markkinoinnin ja taloushallinnon osaamisesta on paljon hyötyä. Ruotsin kieltä käytän päivittäin esimerkiksi ruotsalaisen Vaasan kollegani kanssa.

Mitä vinkkejä antaisit tähän tai tämänkaltaiseen työhön haluaville?
Yleisesti voisin sanoa, että kannattaa opiskella sivuaineina muutakin kuin kieliä, esimerkiksi yhteiskuntatieteiden ja talousalan puolelta. Monialaisesta osaamisesta ei ainakaan ole haittaa, minkä olen havainnut työvuosieni aikana. Hyvää ja monipuolista kielitaitoa arvostetaan kuitenkin joka alalla. Kannattaa myös tarttua pienempiinkin työmahdollisuuksiin, joita kohdalle sattuu, niistä voi aina poikia lisää, ja lisäksi järjestötoiminnassa mukana ollessa oppii monenlaisia kokouskäytänteitä, joista voi olla hyötyä työelämässä.

Pääsihteeri

Sanna Virta, Lahden Runomaraton

Mikä on koulutuksesi? Milloin valmistuit?
Opiskelin pääaineena ranskaa ja sivuaineina yhteisöviestintää (aineopinnot) sekä yleistä kirjallisuutta. Opiskelujen aikana vietin kevätlukukauden 2006 opiskelijavaihdossa Ranskassa Bordeaux’ssa, ja valmistuin keväällä 2009. Opintojeni aikana olin aktiivisesti mukana ranskan ainejärjestö Asterixin toiminnassa ja osallistuin ainejärjestön lehden toimittamiseen mm. päätoimittajan roolissa. Lisäksi toimin aktiivisesti YK:ssa eli Yhdistyneissä Kielten lukijoissa.

Mille työnantajalle työskentelet?
Työskentelen pääsihteerinä Lahden Runomaraton ry:ssä, joka on Lahdessa toimiva yhdistys tehtävänään edistää suomalaista runoutta ja sanataidetta. Työskentelen yhdistyksessä osa-aikaisella (50 %) sopimuksella. Lisäksi opetan Lahden seudun kansalaisopistossa ranskan kursseja iltaopetuksena. Runomaratonin työstä on poikinut myös sihteerin tehtävät Lahden kansainvälisessä kirjailijakokouksessa, joka pidetään joka toinen vuosi.

Miten päädyit nykyiseen työhösi?
Olin valmistumiseni jälkeen kolme vuotta kotona lasten kanssa äitiys- ja hoitovapaalla. Aloitin Lahden Runomaratonilla 2012 joulukuussa, ja sain paikan yleisen haun kautta eli paikka oli ihan julkisesti haettavissa. Tehtävään valittavalta toivottiin kansainvälistä kokemusta ja kielitaitoa, mutta uskon, että kirjallisuus- ja viestintäopintoni vaikuttivat huomattavasti enemmän valintaani. Suuntauduin myös ranskan opinnoissani kirjallisuuteen silloisen opetussuunnitelman moduulien myötä. Kirjallisuus on kiinnostanut minua aina, joten olen seurannut omaa kiinnostustani töitä etsiessäni. Voisikin sanoa, että olen työllistynyt pääasiassa sivuaineideni kautta.

Esimerkki tyypillisestä työpäivästä ja mitä osaamista nykyisessä työssäsi tarvitaan?
Pääsihteerin työ pienessä järjestössä on todella vaihtelevaa - teen oikeastaan kaikkea, mitä tarvitaan. Järjestämme sekä paikallisesti että valtakunnan tasolla useita erilaisia tapahtumia, runokilpailuja, ja julkaisemme runokilpailujen antia runokirjoina. Työtehtäväni sisältävätkin mm. viestintää, koordinointia, markkinointia, internetsivujen päivitystä ja kirjojen toimitustyötä. Tässä työssä yhteisöviestinnän opinnoista on ollut eniten hyötyä, mutta myös kirjallisuuden opinnot ovat auttaneet tehtäväkentän haltuunotossa.

Vinkkejä tähän tai tämänkaltaiseen työhön haluaville?
Kulttuuriyhdistykset ovat usein aika pieniä, joten niissä tarvitaan monipuolista ja monialaista osaamista. Hyötyä voi olla esimerkiksi harjoittelusta, jossa on päässyt järjestämään tapahtumia. Tarvitaan myös it-taitoja, sopeutumiskykyä sekä valmiutta oppia uutta. Opintojen aikana kannattaa miettiä sivuaineita: millä tavoin kielen asiantuntija voi laajentaa omaa osaamistaan. Kansainvälisen kokemuksen ja osaamisen tärkeyttä voi tuskin myöskään liikaa korostaa. Silti kannattaa seurata omia kiinnostuksen kohteitaan ja olla avoin sen suhteen, mistä kieliasiantuntijalle voi löytyä töitä. Järjestötehtävissä työsuhteet ovat usein määräaikaisia, joten on myös siedettävä epävarmuutta.

Varainhankkija

Kirsi Koski-Kujala, Fida International ry

Mikä on koulutuksesi?
Opiskelin vuosina 2003–2009 kielten laitoksella pääaineenani ruotsia, sivuaineina englantia, saksaa, tanskaa sekä yhteisöviestintää (PR).

Mille työnantajalle työskentelet ja mitä osaamista työssäsi tarvitaan?
Olen työskennellyt vajaat viisi vuotta lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalissa. Fida on suomalainen järjestö, joka työskentelee paikallisten kumppaneiden kautta lähes 60 maassa. Tavoitteemme on parantaa kehitysmaiden lasten ja nuorten elämää pysyvästi.

Työskentelen viestinnän ja varainhankinnan osastolla varainhankkijana. Kerään varoja kampanjoimalla ja kerron tukijoille työstämme tuottamalla sisältöä lehtiin, verkkoon, mainoksiin ja videoihin. Työni on monipuolista: copywriterin hommia, toimitustyötä, suhdetoimintaa, kampanjasuunnittelua, organisointia ja koordinointia. Välillä työ on vienyt minut köyhään kylään Kambodzhaan, välillä pieneen seurakuntaan Kälviälle. Järjestötyöntekijä taipuu moneen, koska resursseja on vähän!

Työssäni tarvitsen eniten sisällöntuotannon ja koordinoinnin taitoja. On osattava pitää useita lankoja käsissä, etsiä, käsitellä ja muokata tietoa, tuottaa tekstiä ja tiivistää viestiä. Opintoni eivät ihan suoraan ole avain tälle alalle. Toisaalta kielten ja viestinnän opinnot antavat hyvän pohjan työskennellä kansainvälisessä ympäristössä tekstien, viestien ja mielikuvien kanssa.

Miten päädyit nykyiseen työhösi?
Koko opiskeluajan tuskailin, että mitä minusta tulee isona. Luulen, että samanlainen tunne on aika monella humanistisen alan opiskelijalla :) Vasta opintojeni lopussa kiinnostuin yhteisöviestinnästä ja viestintäalasta.

Olin jo pidempään haaveillut työstä, jossa saisi auttaa muita ja tehdä jotain oikeasti merkityksellistä. Tämä kutsumus sai minut hakemaan töihin Fidalle. Hain avoinna olevaan paikkaan ihan perinteisesti ja työhaastattelun kautta tulin valituksi. Uskon, että valintaani vaikutti vahva kutsumus työskennellä juuri kyseisessä järjestössä. Aluksi työskentelin parisen vuotta assistenttina eri osastoilla. Työnkuvani on muuttunut matkan varrella ja siihen on sisältynyt hyvin monenlaista tehtävää. Siksi kehotan valmistumisen kynnyksellä olevia hakeutumaan sellaiseen organisaatioon, jonka arvojen puolesta haluaa työskennellä.

Esimerkki tyypillisestä työpäivästä?
Työpäiväni alkaa kahdeksan aikoihin. Aamuisin luen sähköpostit, hoidan juoksevat asiat ja valmistaudun päivän palavereihin. Meillä on loistava tiimi, jonka kesken suunnittelemme vaikkapa tulevia lehtiä, kampanjastrategiaa tai lyhytelokuvan käsikirjoitusta. Aamupäivällä usein kaivan tietoa ja kuvia, teen esityksiä, seuraan budjetteja tai käsittelen tekstiä. Iltapäivällä keskityn luovempiin asioihin, kuten kirjoitushommiin, koska iltapäivällä olen tuotteliain. Päivä on purkissa viiden aikoihin. Joskus viikonloppuisin on tapahtumia, joissa esittelen työtämme.

Vinkkejä tähän työhön haluaville?
Koen olevani kutsumustyössä. Siksi haluaisin kannustaa muitakin tavoittelemaan unelmiaan ja uskomaan niihin.

Jokainen työ on räätälöity ja jokainen organisaatio erilainen. Ei kannata lannistua, vaikka ei pääsisi opiskelemaan tiettyä aineyhdistelmää tai koulutusalaa. Papereilla ei kuitenkaan erotuta joukosta, vaan sillä, miten oma osaamisesi ja persoonasi voi palvella organisaatiota. Mieti, mitkä ovat vahvuuksiasi ja miten voisit niitä kehittää. Yhdistele luovasti erilaisia kursseja. Tärkeintä on löytää ensin omat vahvuutensa ja markkinoida sitten itsensä potentiaaliselle työnantajalle.

Ei kannata lannistua, vaikka ei opiskeluaikana löytäisi omaa urapolkuaan, sillä se voi löytyä vasta tekemällä. Kannattaa tehdä opiskeluaikana mitä tahansa työtä, vaikkei saisi juuri oman alan hommia. Kaikessa työssä oppii jotain.

Kansalaisjärjestötyöhön haluaville antaisin vinkiksi, että ole aktiivinen ja osoita kiinnostusta yhteiskunnallista toimintaa kohtaan. Ole mukana yhdistystoiminnassa, tee vapaaehtoistyötä seurakunnassa, toimita ainejärjestösi lehteä, pidä blogia. Tarjoa työpanostasi järjestölle ensin vapaaehtoispohjalta!

Kieli- ja viestintäopinnot ovat hyvä yhdistelmä kansainväliseen työympäristöön haluaville. Lisäksi jokin yhteiskunnallinen aine on hyvä täydennys, omalla alallani erityisesti kehitysmaatutkimus. Meilläkin tosin on töissä teologeja, ekonomeja, sairaanhoitajia, myyntitykkejä, yhteiskuntatieteilijöitä, kulttuurintutkijoita… ja meitä humanisteja. Asenne ja osaaminen ratkaisee!

Kehittämisjohtaja

Kaisa Alanne, Kuurojen Liitto ry

 

Videossa on tekstitys. Tekstityksen saa päälle näin:

1) käynnistä video, 2) klikkaa videon oikeasta alareunasta lainausmerkki-kuvaketta, 3) valitse suomi