23.02.2017

Työelämätarinoita kielipalveluissa

Tekninen kirjoittaja

Niina Pietiläinen, Digia Oy

Mikä on koulutuksesi?

Opiskelin Jyväskylän yliopistossa englanti pääaineena vuosina 2001-2008. Sivuaineina opiskelin romaanista filologiaa, Basic Business Studies -opintokokonaisuuden, naistutkimusta sekä jonkin verran kasvatustiedettä ja IT-opintoja.

Mille työnantajalle työskentelet ja mitä osaamista nykyisessä työssäsi tarvitaan?

Olen työskennellyt reilun kolmen vuoden ajan Digialla Digia Enterprise -nimisen toiminnanohjausjärjestelmän teknisenä kirjoittajana. Käytännössä siis kirjoitan ohjelmiston käyttöohjeita ja muuta dokumentaatiota. Nykyisessä työpaikassani kirjoitan pääosin suomeksi, missä olikin jonkin verran opettelemista, sillä taustani sekä opiskelujen että aiemman työkokemuksen osalta on englannin kielen suunnalla. Teknisen kirjoittajan työn lisäksi nykyiseen toimenkuvaani kuuluu myös järjestelmän testausta. Aiemmin toimin kirjoittamisen rinnalla asiakaspalvelutiimissä, eli vastailin järjestelmän käyttäjien tukipyyntöihin.

Kielitaidon lisäksi työssä vaaditaan rutkasti intoa opiskella järjestelmän toimintaa, joten yleisesti ottaen IT-alan tietämys ja alttius sekä erityisesti halu oppia on tärkeää. Harva kirjoittaja osaa valmiiksi dokumentoimansa asian, joten työssä oppiminen on avainasemassa ja erityisesti asenne on tärkeä. Tämä kannattaa ehdottomasti muistaa esimerkiksi työhakemuksissa ja haastatteluissa, muitakin kuin teknisen kirjoittajan töitä etsiessä - motivaatiolla voi paikata aukkoja osaamisessa!

Miten päädyit nykyiseen työhösi?

Tiesin aina haluavani opiskella englantia, mutta lähes yhtä varmasti, etten halunnut opettajaksi. Lähdin siis opiskelemaan paremminkin "kieliammattilaiseksi" kuin tietty ammatti tähtäimessä. Pitkään ajatuksenani oli kuitenkin hankkia myös opettajan pätevyys "turvaverkoksi" työelämän epävarmuudelle. Opintojen loppua kohden totesin kuitenkin, ettei open homma vain yksinkertaisesti olisi minua varten, joten pedagogiset opinnot jäivät tekemättä. Opettajan ammatin jälkeen seuraavaksi yleisin ura kieltenopiskelijoille lienee kääntäminen. Sitäkin harkitsin pitkään, mutta kääntäjien työn realiteetit arveluttivat. Kymmenen vuotta vanhempi isosiskoni oli työskennellyt vuosia teknisenä kirjoittajana, joten kuulin ammatista tarkemmin hänen kauttaan. Olin aina ollut jossain määrin kiinnostunut IT-alasta, mutten kuitenkaan riittävästi alkaakseni opiskella esimerkiksi koodausta enemmän. Teknisen kirjoittajan työssä koodaustaitoa ei tarvita (vaikkei siitä haittaakaan olisi, sillä se auttaisi ymmärtämään ohjelmistodokumentaation asia-alaa helpommin). Niinpä tämä ammatti vaikutti sekä kiinnostuksen kohteisiini että luonteeseeni sopivalta ja työllistymistäkin ajatellen potentiaaliselta uravaihtoehdolta.

Vinkkejä tähän työhön haluaville?

Pelkkä kielitaito ei riitä teknisen kirjoittajan työssä, sillä dokumentoitava asia on ymmärrettävä myös. Tulee käsittää miten järjestelmä tai laite toimii, jotta voi ohjeistaa, kuinka sitä tulee käyttää. Tässä vaaditaan taitoa asettua käyttäjän asemaan ja siten esimerkiksi käytettävyyden opiskelu voi olla hyödyllistä. Teknisen kirjoittajan tulee kyetä muuntamaan koodaajan näkökulma ("miten ominaisuus toimii") käyttäjän näkökulmaan ("miten saan tehtyä tämän asian") ja pystyä ilmaisemaan asia käyttäjän ymmärtämällä kielellä, joka on yleensä kaukana koodaajan teknisestä jargonista. Vitsailenkin joskus kyselijöille, jotka muistelevat minun tekevän kääntäjän töitä, että voi työtä kenties ajatella kääntämisenä siinä mielessä, että käännän "insinööriä" suomeksi tai englanniksi ;)

Teknisen kirjoittajan työnkuva voi olla tosi erilainen eri työpaikoissa: esimerkiksi käytettävät dokumentointityökalut ja työtavat vaihtelevat ja työskentelyorganisaatio voi olla monin eri tavoin järjestynyt. Joskus kirjoittaja työskentelee osana kirjoittajatiimiä, joskus yksinäisenä sutena. Itse koin, että ensimmäinen työpaikkani alihankkijalla, joka möi teknisen kirjoituksen palvelua asiakasyrityksille, oli hyvä oppikoulu ammattiin. Työssä pääsi näkemään erilaisia työskentely-ympäristöjä, käyttämään erilaisia dokumentaatiotyökaluja ja perehtymään erilaisiin dokumentoitaviin tuotteisiin. Työnantaja myös koulutti teknisen kirjoituksen kirjoitus- ja työtapoihin, mikä oli aloittavalle kirjoittajalle valtavan hyödyllistä. Tällainen työpaikka voikin olla hyvä vaihtoehto uran alussa, vaikka projektimuotoisessa työskentelyssä asiakasympäristössä on myös omat haasteensa: työt voivat olla lyhyitä pätkiä, työnkuva vaihteleva ja "vuokrakirjoittajalla" ei välttämättä ole yhtä paljon mahdollisuutta vaikuttaa asioihin.

Työpaikasta riippuen teknisen kirjoittajan työssä voi päästä hyödyntämään myös omaa, muuta erityisosaamista. Erityisesti IT-alan yleistietämyksen kehittämistä ja alan seuraamista suosittelen työhön haluaville. Tekniset kirjoittajat ovat usein harvoja humanisteja IT-maailmassa insinöörien ympäröimänä, joten jonkinlaisesta yhteisestä kosketuspinnasta on hyötyä. Aimo annos sitkeyttä ja ammattiylpeyttä tarvitaan myös, sillä tekninen kirjoittaja on usein ainoa henkilö, joka pitää dokumentaation kirjoittamisesta! Koodaajille toteutustensa dokumentointi on useimmiten "pakollinen paha" ja heidän kirjoittamansa pohjatiedot voivat olla tekniselle kirjoittajalle vajavaisia tai epäselviä. Usein tarvitaankin lisäselvitystä, jossa oma-aloitteisuus ja sitkeys on välttämätöntä. Tekninen kirjoittajakaan ei siis työskentele yksin omassa kuplassaan, vaan tarvitsee yhteistyötaitoa ja kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa.

Sourcing Manager

Johanna Kinnunen, Lionbridge Oy

Valmistuin 1990-luvun alussa pääaineenani germaaninen filologia, sivuaineina italian kieli ja kirjallisuus sekä kansantaloustiede. Suomen talous ei siinä vaiheessa ollut kaiken otollisimmillaan työllistämään humanistia, jolla vaikka toki oli sekalaista työkokemusta, ei oikein mitään ”omalta alalta”. Opettajaopintoihin en ollut lähtenyt mukaan, joten eihän minulla oikein selkeästi määritettyä omaa alaa ollutkaan. Työnhaku oli vaikeaa, vaikka monissa paikoissa, joista töitä kyselin, oltiin sitä mieltä, että kyllähän meille kielitaitoisia ihmisiä tarvittaisiin, mutta kun palkkaamiseen ei ole varaa. Aikani päätoimisena työnhakijana toimittuani pääsin Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämään Aura-koulutukseen, jonka tavoitteena oli auttaa akateemisia työttömiä työuralle. Se olikin minulle merkittävä vaihe: sain tukea työnhakuun, lisäoppia muun muassa liiketaloudesta, vertaistukea ja vinkkejä muilta samassa tilanteessa olevilta sekä myös aimo annoksen uskoa siihen, että minunkin osaamiselleni varmasti vielä on tarvetta. Niinpä eräänä kuulaana alkusyksyn päivänä Ristikiven perukoilta Jyväskylään keskustaan kävellessäni keksin mielestäni täydellisen ratkaisun ongelmaani. Jos useakin yritys silloin tällöin tarvitsee apuani, minun täytyy järjestää se heille mahdolliseksi. Niinpä Aura-koulutuksen loppumetreillä perustin toiminimen, jonka avulla pystyin ostopalveluna tarjoamaan kieli- ja käännöspalveluja saksasta, ruotsista, italiasta ja englannista suomeen. Työnhakuakin siinä ohella jatkoin ja vuonna 1997 pääsin nykyiselle työnantajalleni kääntäjäksi.

Pari vuotta toimin kääntäjänä, sen jälkeen siirryin käännös- ja lokalisointiprojektipäälliköksi monikielisiin projekteihin, joissa sain tehdä yhteistyötä kymmenien eri kansallisuuksien edustajien kanssa. Vuodesta 2006 olen toiminut Vendor Managerin roolissa eli vastaan siitä, että koko kansainvälisellä organisaatiollamme on riittävästi suomen kielen alihankkijoita, ja tuen Espoon toimistomme henkilöstöä lokalisointiprojektien resursoinnissa mille kielelle milloinkin on tarvetta. Tehtäviini kuuluu myös henkilöstön alihankintaosaamisen kehittäminen, pienen alihankintatiimin esimiehenä toimiminen ja yhtenä mielenkiintoisimmista, paikalliseen operatiiviseen johtoryhmään kuuluminen.

Jälkeenpäin ajatellen koulutukseni ja kokemukseni ovat olleet täydellinen tie nykyiseen tilanteeseen. Yliopisto-opintojen aikana syventyneet kieli- ja vuorovaikutustaidot ovat kaiken A ja O, mutta ilman korkeakouluopintojen mukanaan tuomaa kykyä ymmärtää kokonaisuuksia ja erottaa olennaiset asiat epäolennaisista en varmastikaan pystyisi nykyiseen työhöni.

Olen vahvasti sitä mieltä, että kannattaa opiskella sitä, mitä kiinnostaa, eikä liikaa miettiä sitä, onko varmoja työpaikkoja luvassa. Voi olla, että tulevaisuuden ammattinimikettä ei opiskeluaikana vielä ole olemassakaan.  Työnhaku saattaa alalla kuin alalla aluksi olla nihkeää, mutta sitkeys ennemmin tai myöhemmin palkitaan. Kannattaa myös tehdä persoonallisia sivuainevalintoja, joskus juuri vähän erikoisempi yhdistelmä auttaa oikealla tavalla erottumaan muista paitsi paperilla, myös ajattelun tasolla. Humanistisilta aloilta valmistuneet saattavat nähdä uudenlaisia asiayhteyksiä ja mahdollisuuksia siellä, missä muut eivät niitä huomaa. Työelämä kun ei kaipaa vanhan toistoa.

Opiskelujen ei ole syytä kuitenkaan ajatella päättyvän tutkintoon. Työuran aikana saa varmasti syventää ja päivittää aiemmin oppimaansa ja hankkia osaamista ihan uusilta, itselle ehkä yllättäviltäkin aloilta. Siksi opiskeluaikojen valintoja ei kannata ajatella liian lopullisiksi ja koko loppuelämää määrittäviksi. Riittää, että on jokin kokonaisuus, jolla pääsee alkuun. Kävin itse omaksi ilokseni ja harrastuspohjalta syksyllä kansalaisopistossa opiskelemassa venäjän alkeita ja oppimisesta innostuneena jatkoin Aalto-yliopiston avoimessa johtamisen perusopinnoilla ja aikomuksenani on tästä eteenpäin yksi kerrallaan poimia itselleni mieluisia kursseja niin paljon kuin niitä ja intoa riittää.

Kääntäjä

  • Nimi: Reetta (nimi muutettu)
  • Pääaine: englantilainen filologia
  • Sivuaineet: saksa, aineenopettajan opinnot, yhteiskuntatiede, sosiologia, aikuiskasvatus, Pohjois-Amerikan opintokokonaisuus, tietotekniikka, suomen kieli
  • Tämänhetkinen työpaikka ja tehtävä: kääntäjä, AAC Noodi oy

Reetta (nimi muutettu) opiskeli seitsemän vuoden ajan Jyväskylän yliopistossa pääaineenaan englantilaista filologiaa ja sivuaineenaan saksan kieltä. Hän suoritti myös aineenopettajan opinnot ja opiskeli lisäksi mm. sosiologiaa, aikuiskasvatusta, tietotekniikkaa ja suomen kieltä.

Opiskeluaikana Reetta oli muutamana kesänä au pairina saksankielisissä maissa, mutta muuten hän ei tehnyt kielialaan liittyviä töitä. Opintojen jälkeen työnhaku ei heti tärpännyt, mutta työväenopistolle lähetetty hakemus poiki aluksi pari opetustuntia viikossa, ja opetuksen määrä kasvoi myöhemmin. Opettajana Reetta toimi työväenopiston lisäksi useissa eri paikoissa, esimerkiksi englanninopettajan sijaisena, aluksi pieniä pätkiä. Kaiken kaikkiaan opetustöissä hän oli noin parin vuoden ajan.

Ensimmäiset käännöstyöt olivat tutulle kirjoitettuja suomenkielisiä referaatteja englanninkielisistä artikkeleista, mutta kääntäjäksi Reetta päätyi myöhemmin. Aluksi hän toimi opettajantöiden ohella freelance-kääntäjänä käännöstoimistossa tuntityöläisenä. Nykyiseen työpaikkaansa AAC Noodille Reetta siirtyi haettuaan lehdessä ilmoitettua kääntäjän paikkaa. Hakemus osui tutun projektipäällikön käsiin, joka oli työskennellyt aiemmin Reetan kanssa samassa toimistossa, ja Reetta pääsi freelanceriksi. Noin kuukautta myöhemmin työhaastattelun kautta paikka muuttui vakinaiseksi.

Reetan työnkuva on hänen sanojensa mukaan ”99-prosenttisesti kääntämistä”, lisäksi joskus tekstin editointia ja kielen tarkistusta. Käännöstoimistossa kääntäjä ei juuri koskaan ole asiakkaan kanssa tekemisissä, vaan viestintä tapahtuu projektipäällikön kautta, joka hoitaa projektien käytännön järjestelyt. Työ on Reetan sanoin ”melkein pelkkää oppimista aamusta iltaan”; haastavaa, monipuolista, ja sitä tehdessä oppii koko ajan uutta. Lisäksi työssä erikoistuu väkisinkin johonkin alueeseen, esimerkiksi teknisen tai talouden alan teksteihin. Työelämän paine ja työntekijään kohdistuvat vaatimukset ovat kuitenkin välillä ”epäinhimilliset”, ja Reetta onkin harkinnut joskus myös freelanceriksi siirtymistä. Aloittelevalle kääntäjälle kuitenkin käännöstoimisto tai -yritys on parempi työpaikka, sillä työkavereilta voi oppia paljon. Toimiston sisällä voi myös siirtyä muihin tehtäviin, esimerkiksi projektiassistentiksi tai -päälliköksi, jos varsinainen käännösten tekeminen ei enää tunnu mielekkäältä.

Englannin ja saksan kielitieteen opinnoista ei hyvää kielitaitoa lukuun ottamatta ole ollut suoraa hyötyä kääntäjäntyöhön. Kuitenkin Reetan sanoin ”kääntäminen joka tapauksessa opitaan työelämässä”, joten ero kääntämistä yliopistossa opiskelleen ja ’pelkän’ kielitieteilijän välillä ei ole hänen mielestään suuri. Käännösyrityksissä uudet työntekijät koulutetaan esimerkiksi käännöstyökalujen käyttöön. Perusymmärrys tietokoneista on eduksi, varsinkin kun tietotekniikkaan liittyviä oppaita käännetään paljon. Olennaista kääntäjälle on hyvä kielivaisto ja taito oppia uusia asioita nopeasti. Myös laaja yleistieto tai esimerkiksi omien harrastusten parissa saadut tiedot ja taidot ovat hyödyksi.

Kansainvälistymispalvelun Venäjän toimintojen assistentti

  • Nimi: Suvi Kaikkonen, FM
  • Opiskeluaika: 1999–2005
  • Pääaine: venäjän kieli ja kulttuuri
  • Sivuaineet: yhteiskuntapolitiikka, kasvatustiede, tietotyö
  • Tämänhetkinen työpaikka ja tehtävä: Jykes Oy, kansainvälistymispalvelun Venäjän toimintojen assistentti

Opiskelujeni aikana suoritin työharjoittelun yliopiston kielikeskuksessa. Paras anti opiskeluissa oli aika, jonka vietin venäläisissä yliopistoissa - syyslukukausi Pietarissa v.2000 ja Jaroslavlissa lukuvuosi 2001–2002. Opiskelujeni aikana tein myös kausiluontoista työtä venäläisten matkailijoiden parissa.

Ryhmägradumme valmistuttua keväällä v. 2005 lähdin kesäksi töihin Pietariin Suomen pääkonsulaattiin viisumivirkailijaksi.  Kesän aikana Jyväskylässä asuva ystäväni viestitti, että hän lähtee matkoille pitkäksi aikaa ja hänen tilalleen tarvitaan joku venäjän kielen osaaja. Kävin työhaastattelussa ja minut valittiin tehtävään. Olen edelleen samassa työpaikassa – Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:ssä, kansainvälistymispalveluissa. Toimin Venäjän toimintojen assistenttina ja tehtäväkuvani on monipuolinen – tulkkaukset, käännökset, matkojen organisointi, neuvottelut, projektit. Minulla on mahdollisuus työskennellä monenlaisten ihmisten kanssa – yritysten, oppilaitosten, eri organisaatioiden ja kuntien edustajien, suomalaisten ja ulkomaalaisten.

Työssäni on tärkeää, että osaan venäjän kieltä ja tunnen venäläistä kulttuuria. Venäjän kieltä olen oppinut parhaiten opiskellessani Venäjällä, jolloin sain myös rohkeutta käyttää kieltä eri tilanteissa. Tietotyön opinnot toivat tutuksi työkalut, joita nyt käytän päivittäin. Yhteiskuntapolitiikan opinnot sivistivät ja toivat ajatteluuni uusia näkökulmia.Yliopisto-opinnoistani olisin kaivannut jonkinlaista kontaktipintaa yrityselämään.

Suorittamani opinnot ovat olleet hyödyksi työelämässä. Olen kuitenkin huomannut, että markkinointi- ja viestintäopinnoista olisi ollut minulle hyötyä samoin kuin yritystoimintaan ja ulkomaankauppaan liittyvistä opinnoista. Näitä tietoja ja taitoja pystyn hankkimaan työssäni käytännön kautta ja toivottavasti minulla on mahdollisuus myös opiskella näitä aloja työn ohessa.

Siitä lähtien kun tulin yliopistoon opiskelemaan venäjän kieltä, haaveilin, että saan auttaa suomalaisia ja venäläisiä ymmärtämään toisiaan. Usein kielimuuri ja erilainen kulttuuri vaikeuttavat suurestikin yhteisymmärrystä. Nykyisessä työssäni pystyn omalta osaltani auttamaan yhteistyön sujumista suomalaisten ja venäläisten välillä – niin liike-elämän eri tilanteissa kuin ihan arkisissa asioissa.

Kielenkääntäjä

  • Nimi: Anna Naukkarinen
  • Pääaine: englannin kieli
  • Sivuaineet: saksa, opettajan pedagogiset opinnot
  • Tämänhetkinen työpaikka ja tehtävä: kääntäjä, Tampereen teknillinen yliopisto

 

Opiskelin Jyväskylän yliopistossa vuosina 2000–2006. Valmistuin englannin ja saksan opettajaksi, mutta olen työskennellyt pääasiassa kielenkääntäjänä. Olen toiminut Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kääntäjänä vuodesta 2008.

Käännän työssäni hallinnollisia tekstejä - eli ohjeistuksia joita yliopiston tukipalvelut tuottavat laitoksille ja tiedekunnille - sekä uutisia, tiedotteita, esitteitä, tukipalvelujen ylläpitämiä intra- ja nettisivuja, TTY:n vuosikertomuksen sekä tiedelehti Rajapinnan (http://www.tut.fi/interface/) ja henkilöstölehden englanninkieliset numerot. Käännän pääasiassa suomesta englantiin. Teen myös nimitysuutiset uusista ulkomaalaisista professoreista ja haastattelen TTY:llä vierailevia kansainvälisiä luennoitsijoita eri kanaviin. Tehtäväni sijoittuu viestintäyksikköön.

Päädyin jo kolmannen opiskeluvuoteni päätteeksi kääntäjäksi paperi- ja selluteollisuuden tietojärjestelmiä kehittävään yritykseen, josta lähdin noin vuosi valmistumiseni jälkeen Comenius-ohjelman kautta saksan opettajaksi Iso-Britanniaan. Palattuani Suomeen toimin puolisen vuotta teknisenä kääntäjänä ennen tuloani TTY:lle.

Tyypillisenä työpäivänä käännän esimerkiksi muutaman uutisen, tiivistelmän hyvästä tieteellisestä käytännöstä, tutkimushankkeiden viestintäsuunnitelman rungon ja tapahtumatiedotteen.

Viihdyn työssäni erinomaisesti. Saan kääntää hyvin erityylisiä tekstejä, käyttää kielitaitoani monipuolisesti ja olla osa työyhteisöä. Käännösten teettäjiin on helppo olla yhteydessä ja pyytää palautetta.

Kielipalvelualan yrittäjä (kielenhuolto)

Taina Ruottinen, Sanataika ky, kielipalvelualan yrittäjä

Mikä on koulutuksesi?

Pääaineeni oli suomen kieli, johon minulla on aina ollut ja on edelleenkin intohimoinen suhde. Tutkintooni kuului lisäksi opintoja puheviestinnästä, historiasta, kirjallisuudesta, yhteiskuntapolitiikasta ja kasvatustieteestä. 


Mille työnantajalle työskentelet ja mitä tehtävänkuvasi sisältää?

Olen yrittäjä. Yritykseni Sanataika ky:n toimialaan kuuluvat (suomenkielisten tekstien) kielentarkistuspalvelut, käsikirjoitusten toimittaminen sekä kielikoulutus. Pääosa kieliasuntarkistukseen tulevista teksteistä on vankkaa virkakieltä tai tutkimuskieltä, ja niissä on yleensä runsaasti yksinkertaistamisen ja selkeyttämisen tarvetta. Toimitettavana on ollut eritasoisia käsikirjoituksia: harrastajamaisesti kirjoitetuista asiateksteistä suurten työryhmien raportteihin. Asiakkaina on monia julkisyhteisöjä (esim. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän ja Helsingin yliopisto, Niilo Mäki Instituutti) ja järjestöjä (mm. Työtehoseura, Kuuloliitto, Kansalaisfoorumi).

 
Miten päädyit nykyiseen työhösi?

Työskentelin opintojen aikana freelance-kieliasuntarkistajana muutamassa kustantamossa ja tein vuoden pestin kustannustoimittajana. Tuona aikana loin muutamia suhteita, joilla sain yritystoimintani käyntiin jo ennen valmistumistani. Ensimmäinen iso asiakas oli Opetushallitus. Työn laatu ja hyvin toiminut yhteistyö vanhojen asiakkaiden kanssa auttoivat yrittäjää eteenpäin.

 
Mitä osaamista nykyisessä työssäsi tarvitaan?

Kieliasuntarkistus ja kustannustoimitus on työtä ”tekstin sisällä”, uppoutumista käsillä olevaan tekstiin ja aihepiiriin. Työssä tarvitaan suurta kiinnostusta itse kielityöhön, kielen ilmiöihin ja ilmaisutapojen hiomiseen. Uusia taitovaatimuksia tuovat uudet asiakkaat, tekstien vaihtelevat aiheet ja muokkaustarpeen määrä.

Yrittäjän pitää pystyä myös markkinoimaan yrityksensä palveluita, ottamaan yhteyttä uusiin asiakkaisiin ja pitämään yllä yhteistyösuhteita; tässä on erityisiä haasteita aikana, jolloin julkista taloutta kiristetään määrätietoisesti ja suomalainen yritystoiminta hiipuu. Tavanomaiset tietotekniset taidot riittävät, ja paperityöt hoitaa tilitoimisto.


Vinkkejä tähän tai tämänkaltaiseen työhön haluaville?

Yrittäjäksi ryhtymistä ei sinänsä kannata pelätä, jos mielessä on toimiala, jossa itse on tai voi jatkossa olla hyvä ja joka ei ole äärimmilleen kilpailtu. Ympärillä on hyvä olla tukiverkostoa. On kuitenkin pakko ottaa huomioon yleinen taloustilanne ja riski siitä, että hyvällekään palvelulle ei välttämättä löydy ostajia, joilla olisi rahaa. Tietoa ja apua yritystoiminnan aloittamiseen on tarjolla runsaasti,  mm. uusyrityskeskuksissa. Myös toisilta yrittäjiltä, yritysverkostoista, saa tukea ja neuvoja. Kielipalvelualalla yksin yrittäessä panostukseksi riittää usein tietokone ja toimiva nettiyhteys, joten aloituskustannukset eivät ole suuret.

Vaikkei olisikaan itse yrittäjä, on syytä ymmärtää, millaista on yrittäjämäinen työnteko: jokaisen työntekijän täytyy pystyä tekemään työtä ja tulosta vähintään oman palkkansa verran ja mieluusti vähän ylikin, jotta työpaikan tarjoava yritys pysyy pystyssä ja kaikilla on työtä.

Kielipalvelualan yrittäjä (markkinointiviestintä)

Mari Nokkonen-Pirttilampi, Extreme Translation Oy, markkinointiviestintäalan yrittäjä

Aloitin opinnot 1993, ja minusta piti tulla englanninopettaja. Opettajahaaveet karisivat muutaman
sijaisuuden jälkeen. Totesin, ettei minulla ole kutsumusta opettajan työhön. Vaikka olin sijaisena
kauppaoppilaitoksessa, suuri osa ajastani meni kurinpitoon ja muuhun kuin englannin opettamiseen.
Halusin opettajaksi, koska olin kielen pauloissa, mutta valitettavasti oppilaat eivät olleet kielenoppimisesta
yhtä innoissaan.

Vuonna 1998 pääsin harjoitteluun Bowne Global Solutions -käännöstoimistoon, joka vielä tuolloin toimi
Jyväskylässä. Käänsin harjoittelussa tietotekniikkaan ja ohjelmistoihin liittyviä tekstejä, vaikken ymmärtänyt
alasta juuri mitään. Kääntäminen oli niin mielenkiintoista puuhaa, että halusin oppia tekemään sen
kunnolla. Niinpä otin sivuaineeksi tietojärjestelmätieteen ja kävin kaikki perus- ja aineopintojen kurssit,
joille vain pääsin. Jatkoin opiskelun ohessa BGS:n freelancerina eli menin töihin silloin, kun soitto tuli.
Perustin ensimmäisen yritykseni 2006, kun käännöstoimistot laittoivat työnsaannin ehdoksi oman
toiminimen. Siitä lähtien olen työskennellyt yrittäjänä. Vuonna 2009 perustimme toisen osakkaan kanssa
osakeyhtiön, Extreme Translation Oy:n, joka on monikielinen markkinointiviestintätoimisto. Tällä hetkellä
vastaan osakeyhtiön käytännön asioiden hoitamisesta henkilöstöhallinnosta projektinhallintaan ja
asiakaspalvelusta markkinointiin. Teen myös jonkin verran käännöksiä ja kielenhuoltoa, jotta ammattitaito
pysyy yllä, mutta suuri osa ajastani menee muihin töihin.

Työpäiväni alkaa yleensä sähköpostien lukemisella. Sen jälkeen tarkistan projektien sen hetkisen tilanteen
ja teen tarvittaessa muutoksia, jotta projektit pysyvät aikataulussa. Pidän päivän aikana yhteyttä
asiakkaisiin ja käytän muutaman tunnin kääntämiseen tai kielentarkistukseen. Neuvon muita ja ratkon
erilaisia projekteihin liittyviä kysymyksiä tarpeen mukaan. Projektista riippuen saatan myös taittaa
julkaisuja tai suunnitella asiakkaan markkinointiviestintää. Kahta samanlaista työpäivää ei ole, koska
toimenkuvani on varsin laaja. Joku päivä saattaa kulua jonkin projektin parissa, toisena päivänä taas
keskityn uusien palvelujen kehittämiseen tai palvelujemme markkinointiin.

Työssä tarvitaan monenlaista osaamista tietoteknisistä taidoista markkinointiin ja johtamisesta suomen
kieleen. Yrittäjän pitää tuntea myös yritystoimintaa koskevat lait ja ymmärtää taloushallintoa.
Valmistumisen jälkeen olen suorittanut yrittäjille suunnatut tuotekehittäjän ja yritysjohtamisen
erikoisammattitutkinnot oppisopimuskoulutuksella. Olen käynyt myös markkinointikursseilla ja lukenut
runsain mitoin erilaisia markkinointi- ja bisneskirjoja. Oman osaamisen kehittäminen on tärkeää
työelämässä alalla kuin alalla, mutta erityisen tärkeää se on yrittäjälle

Kääntäjä

Sami Hurmeritna, AAC Global

Mikä on koulutuksesi?
Opiskelin pääaineena englantia ja sivuaineina draamapedagogiikkaa, multimediaa ja suomen kieltä, minkä lisäksi opiskelin vuoden verran japania ja japanin kulttuuria Kandan yliopistossa. En halunnut opettajaksi, joten en ikinä aktiivisesti hakenut toista kieltä sivuaineeksi japanin lisäksi vaan päädyin opiskelemaan enemmän itseäni kiinnostavia asioita. Kun toisen opiskeluvuoden jälkeen tein kesätöinä ensimmäisen isomman käännökseni, tajusin, että kääntäminen voisi olla minulle sopiva uravaihtoehto, ja valitsin se vuoksi muun muassa suomen kielen sivuaineeksi.

Miten päädyit nykyiseen työhösi? Missä työskentelit tätä ennen?
Hain ensimmäistä kertaa nykyiseen työhöni kolmannen opiskeluvuoden keväällä, jotta saisin freelance-töitä kesäksi, koska olin lähdössä vaihtoon seuraavana syksynä eikä ylimääräinen raha olisi ollut pahitteeksi. Läpäisin käännöskokeen, mutta vielä sinä kesänä ei töitä löytynyt. Vaihtovuoden jälkeen kävin tekemässä käännöskokeen uudelleen muistuttaakseni, että olen taas käytettävissä. Vuoden päästä sain AAC:ltä ensimmäisen työtarjouksen, mutta aikataulusyistä kului vielä toinen vuosi, ennen kuin pääsin aloittamaan nykyisessä työssäni.

Ennen nykyistä työtäni tein erilaisia töitä varastotöistä opettajan sijaisuuksiin ja käännöksiin. Käännöstoimintaa varten hankin y-tunnuksen melko aikaisessa vaiheessa, vaikka yritystoimintani oli melko vähäistä.

Mille työnantajalle työskentelet ja mitä tehtävänkuvasi sisältää?
Työskentelen AAC Global Oy:ssä kääntäjänä kielipareissa englanti-suomi ja suomi-englanti. AAC:llä tehdään enimmäkseen erilaisia asiatekstejä, ja itse olen erikoistunut ohjelmistojen ja teknisten tekstien kääntämiseen. Toimin välissä myös noin puolitoista vuotta projektiassistenttina. Lisäksi työhöni kuului aiemmin myös jonkin verran ohjelmistojen ja laitteiden testausta. Toisinaan oikoluen tarvittaessa asiakkaiden tekstejä, mutta se on melko harvinaista.

Esimerkki tyypillisestä työpäivästä ja mitä osaamista nykyisessä työssäsi tarvitaan?
Työskentelen enimmäkseen AAC:n toimistolla, mutta käytän myös etätyömahdollisuutta. Työpäivän aluksi tarkistan sähköpostista uudet työtarjoukset ja muut työhön liittyvät viestit ja vastaan tulleisiin sähköposteihin. Sitten siirryn päivän käännösten pariin. Yleensä työpäivä loppuu neljän aikoihin, mutta kiireisinä päivinä ja varsinkin isojen projektien loppupuolella päivät voivat venähtää pitemmiksikin. Työpäivien sisältö kuitenkin vaihtelee melko paljon töiden mukaan. Välillä teen samaa projektia joka päivä parikin kuukautta, välillä kiireisinä päivinä tulee saman päivän aikana tehtäväksi useita pieniä töitä, joiden aiheet voivat vaihdella vaikka ohjelmistoista geologiaan.

Koska käännän sekä englannista suomeen että suomesta englantiin, hyvä suomen- ja englanninkielentaito sekä selkeä kirjallinen ilmaisu ovat tärkeitä. Tiukkojen aikataulujen vuoksi ajanhallintataidot ovat myös tärkeässä asemassa. Myös tiedonhakutaito on oleellinen osa työtä, koska tekstien aihepiirit vaihtelevat, eikä kaikkien alojen erityisterminologiaa voi millään osata ulkoa.

Vinkkejä tähän tai tämänkaltaiseen työhön haluaville?
Vaikka en itse opiskellutkaan muita kieliä kuin englantia sille tasolle, että voisin käyttää niitä työssäni, on kääntäjälle aina hyödyksi hallita useampia kieliä, sillä se lisää mahdollisuutta saada töitä. En silti koe, että olisin valinnut ”väärät” sivuaineet, sillä myös ne ovat osaltaan tukeneet työtäni. Kääntäjäksi haluavan kannattaa pyrkiä hankkimaan alan töitä ja kokemusta jo opiskeluaikana vaikka pieniäkin käännöstöitä tekemällä. Nykyään harva kääntäjä on vakituisessa työsuhteessa, joten y-tunnuksen hankkimista kannattaa harkita ja olla aktiivisesti yhteydessä muun muassa käännöstoimistoihin. Verkostoitumista voi yksinkertaisimmillaan harrastaa tutustumalla opiskelukavereihin, sillä tulevaisuudessa hekin voivat olla sellaisessa asemassa, että pystyvät tarjoamaan käännöstöitä.