24.03.2017

Työelämätarinoita opintohallinnossa ja julkisessa hallinnossa

Amanuenssi

Sari Mäkikangans, Kieli- ja viestintätieteiden laitos

Mikä on koulutuksesi?
Opiskelin Jyväskylän yliopistossa pääaineenani venäjän kieli ja kulttuuri, aloitin suoraan lukion jälkeen vuonna 1999 ja valmistuin maisteriksi vuonna 2005. Sivuaineina opiskelin ruotsin kieltä, opettajan pedagogiset opinnot sekä soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (SOLKI:n) kielen opettamisen ja oppimisen teknologian opinnot. Täydensin vielä maisterin tutkintoani yhteisöviestinnän opinnoilla, ja tällä hetkellä teen toista maisterin tutkintoani ohjausalan maisteriohjelmaan. Käytännössä se sisältää kasvatustieteiden syventävät opinnot, joissa erikoistutaan ohjaukseen, sekä opinto-ohjaajan pätevyyden tuottavat opinnot. Kielten laitoksella opiskeluni aikana olin kieliharjoittelussa Pietarissa syksyllä 2000.

Mille työnantajalle työskentelet ja mitä työnkuvasi sisältää?
Olen työskennellyt Jyväskylän yliopistossa viestintätieteiden laitoksen amanuenssina tammikuusta 2008 lähtien. Toimenkuvaani kuuluvat muun muassa opiskelijoiden opinto-ohjaus ja -neuvonta, erilaiset viestintätehtävät, opiskelijavalintojen valmistelu- ja järjestelytehtävät ja hakijoiden neuvonta sekä monenlaiset opintohallinnon ja muut laitoksen toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Toimin myös laitoksen kv-yhdyshenkilönä, mikä käytännössä tarkoittaa erilaisia opiskelijavaihtojen järjestelyihin liittyviä tehtäviä sekä lähtevien ja saapuvien vaihto-opiskelijoiden neuvontaa ja opastusta.

Miten päädyit nykyiseen työhösi ja missä työskentelit tätä ennen?
Aloitin yliopistolla osa-aikaisena venäjän kielen amanuenssina. Ehdin toimia myös humanistisen tiedekunnan suunnittelijana sekä ruotsin kielen tuntiopettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa noin puolentoista vuoden ajan vuosina 2006–2007. Loppuvuodesta 2007 sain viestintätieteiden laitoksen amanuenssin sijaisuuden ja lopulta vakituisen työsuhteen.


Esimerkki tyypillisestä työpäivästä ja mitä osaamista nykyisessä työssäsi tarvitaan?
Työpäiväni ovat vaihtelevia ja ajoittain melko hektisiäkin. Toki on myös säännöllisesti toistuvia tehtäviä, joista osaan liittyvät tietyt aikataulut sekä erilaisia tapaamisia ja kokouksia. Pyrin pitämään työhuoneellani ”avoimet ovet” aina kun vain mahdollista, jotta opiskelijoiden ja henkilökunnan olisi vaivatonta hoitaa asioitaan kanssani.  Viestintätieteiden laitoksella on ulkomaalaisia opiskelijoita ja henkilökuntaa, joten englannin kieltä käytän työssäni lähes päivittäin. Kielitaidon lisäksi amanuenssin työssä tarvitaan hyviä vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja, kykyä hahmottaa ja hallita kokonaisuuksia, organisointi- ja koordinointitaitoja sekä tieto- ja viestintäteknistä osaamista.   

Vinkkejä tähän tai tämänkaltaiseen työhön haluaville?
Opettajan pedagogisia opintoja pidän erittäin hyödyllisinä ja niitä voisin suositella muillekin kuin opettajiksi tähtääville. Omalla kohdallani koen niiden kehittäneen esimerkiksi vuorovaikutus- ja ohjausosaamistani sekä esiintymisvarmuutta. Kasvatustieteellisten opintojen lisäksi suosittelisin kaikenlaisia tietoteknisiä sekä viestinnän opintoja. Yleisesti voisin sanoa, että tutkinto kielten laitokselta on antanut minulle hyvät valmiudet toimia monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työelämässä.

Suunnittelija, Viestintävirasto

Riikka Komu

Mikä on koulutuksesi?
Opiskelin ja valmistuin kielten laitokselta 2007–2013 pääaineenani ruotsin kieli. Sivuaineitani olivat saksan kieli ja kulttuuri sekä Basic Business Studies. Välivuotenani olin ehtinyt opiskella kansanopistossa journalismia ja siihen liittyen suorittanut avoimessa yliopistossa mediatutkimuksen perusopinnot.

Jo varhain tiesin, etten halua opettajaksi, vaikka sain osakseni varoittelua työllistymisestä humanistina ilman pedagogisia opintoja. Oman roolin määrittely tulevien kieltenopettajien keskellä ei ollut helppoa. Tiedossa ei ollut tarkkaa mielikuvaa kiinnostavista työtehtävistä, mutta aiemmat viestintäopinnot vaikuttivat takaraivossa. Varteenotettavan työnantajan toimiala ja arvot painoivat nekin vaa'assa paljon.  Tavattuani kampuksen ulkopuolelta ihmisiä, joilla oli kielitaustaa, mutta joiden työtehtävillä ei ollut päivänselviä kytköksiä opintoihin, aloin uskoa, että löytäisin kyllä paikkani tietämättä sitä etukäteen.

Päätin avittaa asiaa jo selvästi ennen valmistumista. Tein kesätöitä ja vaihto-opintoja Ruotsissa, mikä tuki kielitaitoa ja kansainvälisyyttä. Toimin parhaimmillaan yhdenaikaisesti kahden eri opiskelijajärjestön puheenjohtajana, mistä sai sinänsä hyvää kokemusta organisoinnista, johtamisesta ja tapahtumien järjestämisestä. Lopulta käänteentekevää oli hakea työharjoittelupaikkaa, vaikka opinto-ohjelma ei sitä tuolloin edellyttänyt. Sain kuitenkin huomata, että tämä oli minulle ainoa relevantti silta toisistaan eristäytyneiden akateemisen maailman ja työmarkkinoiden välillä.

Miten päädyit nykyiseen työhösi?
Laitoksen rahallisesti tukema harjoittelu vei Valtiokonttoriin. Entuudestaan vieras virasto yllätti tarjoamalla mielenkiintoisen näköalan julkishallinnon palveluihin Suomi.fi-portaalin verkkotoimituksessa. Alusta asti työtehtäviin kuului mm. verkkosisältöjen päivittämistä, kääntämistä ja kansalaisneuvontaa sähköpostitse ja puhelimitse. Ruotsin ja englannin kielen osaaminen oli ehdoton tuki päivittäisessä työssä. Harjoittelu poiki jatkoa useassa erässä, joista ensimmäiset suoritin opintojen ohessa etätöinä. Valmistuttuani muutin pysyvästi pääkaupunkiseudulle ja työskentelin Suomi.fissä verkkotoimittajana.

Mille työnantajalle työskentelet ja mitä tehtävänkuvasi sisältää?
Tällä hetkellä työnantajani on Viestintävirasto. Olen aloittanut talossa hoitaen verkkotunnusasioita asiakasrajapinnassa, toisinaan myös ruotsiksi ja englanniksi. Sittemmin olen siirtynyt tietojärjestelmähankkeeseen suunnittelijaksi. Tulossa oleva lakimuutos aiheuttaa verkkotunnusten hallinnointiin suuria muutoksia. Kirjoitan viranomaisen ylläpitämässä tietojärjestelmässä konkretisoituvia muutoksia auki käyttötapaustarinoiksi, jotta järjestelmä voidaan toteuttaa uusiksi. Lisäksi teen järjestelmän käytettävyystarkasteluja ja suunnittelen verkkosivu-uudistusta. Työ vaatii kykyä hahmottaa uutta, asettua eri rooleihin ja sparrata kollegoita. Eri osa-alueiden asiantuntijuuden liittäminen yhdeksi onkin tässä työssä antoisinta. Yhdessä näemme enemmän.

Kieliasiantuntijan viitta on valunut harteiltani yhä alemmas, mutta mielenkiinto kielenkäyttöön helpottaa kaikenlaista työskentelyä. Kielet ovat olleet töissäni sivuroolissa työkaluna muiden joukossa. En koe sitä ongelmaksi, vaan olen mielelläni sekatyöläinen. Toivon myös vastedes löytäväni itseni vaihtelevista työtehtävistä.

Vinkkejä tähän tai tämänkaltaiseen työhön haluaville?
Varmasti moni muukin allekirjoittaa ajautuneensa urallaan paikasta toiseen osin puhtaan sattuman kautta, osin jonkin työtehtävien yhtymäkohdan kautta. Myös ennakkoluulottomuus on edesauttava tekijä päätyä varsinkin sellaisiin tehtäviin, joihin ei ole yhtä sopivaa koulutus- tai työtaustaa. Humanistinen tutkinto antaa erittäin hyvän osaamis- ja omaksumispohjan, jolle on tarvetta ja jota voi soveltaa. Mielestäni pelkkä pää- ja sivuaineiden yhdistelmä ei määrittele ammatillista identiteettiä. Opinnot voi nähdä alkusysäyksenä, jonka jälkeen työelämässä oppii substanssiasiaa ja muita käytännön taitoja. Koskaan ei ole myöskään liian myöhäistä täydentää opintojaan, kun huomaa tarvitsevansa mielenkiintoisia haasteita varten järeämpiä työkaluja.

Asiakasneuvoja

Miika Hämynen, Kela

Mikä on koulutuksesi?
Vietin Jyväskylän yliopistossa vuodet 2006-2012 opiskellen pääaineenani romaanista filologiaa (eli ranskaa). Sivuaineinani olivat englannin kieli ja tietotekniikka. En ole koskaan ollut mikään varsinainen lukutoukka, vaan enemmänkin jonkinlainen perussuorittaja, joka haluaa tehdä muutakin kuin vain keskittyä opiskeluun. Gradussani tutkin yhtä kiinnostuksen kohdettani, eli videopelien lokalisointia. Analysoin Trine-pelin ranskankielistä käännöstä.

Opiskeluaikana innostuin myös järjestötoiminnasta ja vaikuttamistyöstä. Kaikki alkoi Ainejärjestö Astérix ry:stä, laajentuen Yhdistyneisiin kieltenlukijoihin ja sitä kautta myös JYYn edustajistoon. Perustimme tuolloin YK:n oman edariryhmän (nyk. Alvarin unioni). Vietinpä vuoden ylioppilaskunnan varapuheenjohtajanakin.

Järjestötoiminnan lisäksi hääräsin kielten laitoksen opetuksen kehittämisryhmässä ja varajohtajan tapaamisissa, järjestelin tapaamisia oman oppiaineen edustajien ja opiskelijoiden välille ja olin varajäsenenä nyt jo historiaan jääneessä laitosneuvostossa. Into vaikuttaa asioihin on edelleen jatkunut. Nykyään (2015) vaikutan ympäröivään yhteiskuntaan mm. Jyväskylän pyöräilyseuran ja Piraattipuolueen kautta.

Miten päädyit nykyiseen työhösi?
Graduni oli loppusuoralla, kun bongasin loppuvuodesta 2012 työpaikkailmoituksen: Kansaneläkelaitos hakee osa-aikaisia asiakasneuvojia yhteyskeskukseen puhelintyöhön. Olin ollut kolmisen kuukautta kesätyöntekijänä samassa paikassa, joten tiesin jo suurin piirtein, mikä minua odottaisi. Osa-aikaisuus sopi senhetkiseen elämäntilanteeseeni, koska esikoisemme laskettu aika lähestyi. Valmistuin marraskuussa ja vain parin viikon jälkeen, joulukuun 2012 alussa, aloitin määräaikaisen osa-aikaisen (4 h/pv, 20 h/vk) työn. Tätä määräaikaisuutta myöhemmin jatkettiin, ja alkuvuodesta 2014 minut vakinaistettiin.

Mille työnantajalle työskentelet ja mitä tehtävänkuvasi sisältää?
Työskentelen siis nykyisin Kelan puhelinpalvelussa asiakasneuvojana. Työtehtäväni ovat suurelta osin sosiaaliturvajärjestelmän tulkkaamista asiakkaille, neuvontaa etuuksien hakemisessa, vireillä olevien hakemusten täydentämistä, päätösten tarkistamista ja solmuun menneiden tilanteiden aukomista. Etuusvalikoimani on vuosien mittaan kasvanut: 2010 vastasin ainoastaan työttömyysturvaan liittyviin kysymyksiin ja tämän jälkeen olen saanut laajentaa neuvontaani aikajärjestyksessä yleiseen asumistukeen, sotilasavustukseen ja (lokakuun 2015 alusta) perhe-etuuksiin. Vuonna 2016 luvassa ovat näillä näkymin opintotuki ja Kelalle alkuvuodesta 2017 siirtyvä perustoimeentulotuki, joten opiskeltavaa riittää jo vuotuisten lakimuutostenkin lisäksi! Onneksi työnantaja tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää itseään koulutuksissa.

Esimerkki tyypillisestä työpäivästä ja mitä osaamista nykyisessä työssäsi tarvitaan?
Kielitaito ei olisi työssäni välttämätön ominaisuus, koska talo tarjoaa erillistä ruotsinkielistä puhelinpalvelua, mutta englannin taidosta on ollut iloa monissa asiakastilanteissa. Ranskaakin olen päässyt käyttämään muutamaan otteeseen. Tärkeä ominaisuus on hyvä tiedonhallintataito. Nopeahkoissa asiakastilanteissa (puhelun keskimääräinen tavoiteaika on 7,5 minuuttia) pitäisi saada kiinni siitä, mikä on asiakkaan elämäntilanne, missä tilassa hakemukset ovat, tarvitseeko etuuksia tarkistaa ja onko jotain muuta, mihin hänellä voisi olla oikeus. Käytännössä kaikkea tätä ei ole tarve ihan jokaisessa puhelussa käydä läpi, mutta etenkin elämäntilanteiden muuttuessa pitäisi Kelan toiminta-ajatuksen mukaisesti pysyä asiakkaan tukena. 

Puhelintyöskentelyn lisäksi vastaan Kysy Kelasta –keskustelupalstalla kirjallisiin kysymyksiin keskimäärin parina päivänä viikossa. Olen myös mukana englanninkielisessä etäpalvelussa, missä tarjotaan videopuheluyhteyttä suoraan asiakasneuvojalle. Asiakaspalvelutilanteessa etua on ollut hyvistä viestintä- ja argumentaatiotaidoista. Positiivinen asenne ja jämäkkä ote työhön tuntuu auttavan etenkin haastavien asiakkaiden kohtaamisessa. Kaiken kaikkiaan nautin työstäni! :)

Suunnittelija, JY opintotukilautakunta

 Saija Kyllönen, Jyväskylän yliopiston opintopalveluiden opintotuessa

Mikä on koulutuksesi? Milloin valmistuit?
Olen valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenani suomen kieli. Opiskelin yliopistossa vuosina 1992 - 2004. Sivuaineinani luin kotimaista kirjallisuutta, kasvatustiedettä ja folkloristiikkaa. Minusta piti tulla opettaja, mutta jo opintojeni keskivaiheilla tulin siihen tulokseen, ettei se ole minun juttuni.
Hallinnolliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua. Opintojeni aikana työskentelin Kelan opintotukikeskuksessa, jonka valtakunnalliseen puhelinneuvontaan päädyin töihin kesällä 1997. Kyseisiin työtehtäviin käsiksi pääsemiseen varmasti vaikutti se, että olin opintotukilautakunnan jäsen ja näin ollen hallitsin jo valmiiksi yliopiston tukisäännöstöä. Kesätyö venähti useammaksi vuodeksi. Valmistuessani toimin nykyisessä työpaikassani viransijaisena, mutta virka sattuikin tulemaan avoimeksi työjaksoni lopussa.  Hain työtä ja minut valittiin siihen.


Mille työnantajalle työskentelet?
Työnantajamme on Jyväskylän yliopisto, jonka kanssa Kela on sopinut ratkaisutoiminnan järjestämisestä ostopalveluna. Itse toimin viisihenkisen opintotukitiimimme vetäjänä. Työnimikkeeltäni olen  suunnittelija, mutta toimin myös opintotukilautakuntamme sihteerinä ja esittelijänä.
Opintotukitiimimme tekee paljon yhteistyötä muiden opintopalveluiden kanssa: kansainvälisten palveuiden kanssa asioimme opiskelijoiden ulkomaanjaksoihin liittyvissä asoissa ja muihin opiskelija- ja hakijapalveluihin olemme yhteydessä esimerkiksi rekisteripalveluasioissa. Olemme siis osa suurempaa Jyväskylän yliopiston opintopalveluiden yksikköä. Työympäristönä yliopisto on minulle mieleen – paitsi että se on instituutio, tuntuu se samalla elävältä organismilta. Täällä on ilo työskennellä, enkä ihan hevillä lähtisi muualle!

Millainen on tyypillinen työpäiväsi? Millaista osaamista työssäsi tarvitaan?
Tässä työssä en kahta samanlaista päivää näe. Tyypillinen työpäiväni sisältää niin kasvokkaista, sähköistä ja puhelimitse tapahtuvaa asiakaspalvelua kuin ratkaisutoimintaa ja palaverejakin. Kun saavun aamulla töihin, avaan ensimmäisenä sähköpostini, ja se pysyykin auki koko työpäiväni ajan. Aamupäivisin vastaa meistä kukin vuorollaan asiointipalvelun opintoneuvonnasta ja iltapäivisin puhelinneuvonnasta. Asiakaspalvelutehtävien lomassa harjoitamme ratkaisutoimintaa, konsultoimme toisiamme ja olemme yhteydessä eri yhteistyökumppaneihimme, kuten muuhun Kelan organisaatioon, työttömyyskassoihin ja vakuutusyhtiöihin. Lisäksi järjestestämme erilaisia tiedotustilaisuuksia ja pidämme yllä opintotuen verkkosivuja. Toimenkuvaani kuuluvat myös monenlaiset henkilöstön edustajan tehtävät, sillä toimin ammattiyhdistyksen (JYHY) puheenjohtajana.

Työssäni suomen kielen opinnoistani on suuri hyöty. Käsittelemme täällä valtavaa määrää erilaisia tekstejä ja kieli on työvälineemme. Koska myös lopputulos on työssämme lähes poikkeuksetta A4, on hyvä kielitaju tässä työssä tärkeä. Asiakirjojen vapaat tekstikentät täytyy osata täydentää asiakkaan kannalta mahdollisimman selkeiksi, sähköisessä viestinnässä tekstisisällöt on usein tuotettava kokonaan itse ja asiakkaiden tekstejä taas on pystyttävä tulkitsemaan oikein. Puheviestintäopintoni olen  kokenut hyödyllisiksi esimerkiksi tiedotustilaisuuksien järjestämisessä, yhteydenpidossa yhteistyökumppaneihimme, kollegoideni konsultoinnissa ja haastavissa asiakastilanteissa. Vieraiden kielten, kuten englannin kielen, taito on tässä työssä mittaamattoman arvokas, sillä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kasvaa koko ajan. Nyt jo useita vuosia tätä työtä tehneenä olen tullut siihen tulokseen, että myöskään hallinto- tai oikeustieteiden opinnoista ei olisi haittaa.


Vinkkejä tähän tai tämänkaltaiseen työhön haluaville?
Tämä työ sopii tiedonhaluiselle ja vaihtelua rakastavalle persoonalle, jolla on hyvä paineensietokyky. Keskeneräisyyttä ja tekemättömiä asioita on tässä työssä opittava sietämään. Työmme vaatii hyvien kielenkäyttötaitojen lisäksi myös sosiaalisia taitoja, neuvottelutaitoja sekä asiakaspalveluvalmiutta. Kiinnostus yhteiskunnallisia asioita ja yliopiston organisaatiota kohtaan on myös selvästi eduksi. Tämänkaltaiseen työhön haluaville suosittelen mahdollisimman laajoja kieliopintoja, puheviestinnän opiskelua sekä tietysti pyrkimistä jäseneksi oman yliopiston opintotukilautakuntaan.

Suunnittelija, JYn soveltavan tutkimuksen keskus

Maija Lappalainen

Koulutus: filosofian maisteri (2010), pääaineena ruotsin kieli, sivuaineina yhteiskuntapolitiikka (ao), etnologia (ao), valtio-oppi (po) ja kasvatus- ja aikuiskasvatustiede (po)

Hain ruotsin opintoihin Jyväskylän yliopistoon keväällä 2004, ja saman vuoden syksyllä aloitin ensimmäisen vuoteni yliopisto-opiskelijana. Oli täysin selvää, että minusta ei tulisi opettajaa vanhempien sisarusteni esimerkistä huolimatta. Mitä siis opiskelisin ruotsin lisäksi, jotta voisin työllistyä ilman pedagogisia opintoja? Lukion opinto-ohjaajani oli vinkannut, että yhteiskunnallisista aineista voisi olla hyötyä. Niinpä valitsin ensimmäiseksi sivuaineekseni yhteiskuntapolitiikan.

Opiskelujen ensimmäiset vuodet elin aktiivista opiskeluelämää mutta passiivista opiskelijaelämää. Vähän sattuman kautta päädyin opintojeni neljäntenä vuonna Jyväskylän Eurooppanuorten toimintaan ja suoraan hallitukseen kahdeksi vuodeksi. Aktivoituminen järjestötoiminnassa toi mukanaan uusia tuttavia ja nykyisen aviomieheni. Ainejärjestötoimintaan en lähtenyt mukaan, mitä nyt olin kerran Svenska Klubbenin avustajana Euroviisuissa.

Ensimmäisen harppauksen nykyisen työni suuntaan otin keväällä 2008. Kielten laitos tiedotti yliopistolla auki olevista kesäharjoittelupaikoista. Hain useampaa paikkaa, ja pääsinkin kolmeksi kuukaudeksi harjoittelijaksi soveltavan kielentutkimuksen keskuksen (Solki) Yleisiin kielitutkintoihin. Harjoittelu auttoi saamaan jalkani Solkin oven väliin niin, että harjoittelun jälkeen sain keskuksesta ensin tuntitöitä ja lopulta syksyllä 2011 määräaikaisen, täysipäiväisen tutkimusavustajan tehtävän eräässä hankkeessa. Hankkeessa työhöni kuului muun muassa hankkeen kotisivujen päivitystä, yhteydenpitoa sidosryhmien kanssa ja aineiston käsittelyä (esim. litterointia ja aineiston alustavaa analyysia).

Tutkimusavustajana ollessani haaveilin, että työskentelisin mielelläni Solkissa ja Jyväskylän yliopistossa hankkeen jälkeenkin. Sekä tutkimuksen avustavat tehtävät että hallinnolliset työt kiinnostivat. Suurta tutkijansielua en ollut itsestäsi löytänyt, joten tutkijan työ väitöskirjahankkeineen ei vetänyt puoleensa. Kun tutkimusavustajan pestiäni oli vielä reilu vuosi jäljellä, minulta tiedusteltiin, olisinko kiinnostunut sijaistamaan keskuksemme suunnittelijaa pari kuukautta. Moisesta tarjouksesta en voinut kieltäytyä. Parin kuukauden sijaisuus piteni yli vuoden mittaiseksi, sillä sijaistamani suunnittelija jäikin eläkkeelle ja tehtävän täyttö uudella vakituisella henkilöllä hakuprosesseineen vei aikaa. Pidin suunnittelijan työstä niin, että hain vakituista pestiä, ja onnekseni minut myös valittiin tehtävään alkuvuodesta 2015.

Mutta mitä minä suunnittelijana teen? Ensinnäkin vastaan keskuksemme viestinnästä. Hoidan siis sekä keskuksen sisäistä tiedottamista että viestintää ulkopuolelle: päivitän kotisivujamme, etsin henkilökuntaamme kiinnostavia asioista (esim. konferensseja) ja tiedotan niistä, autan henkilökuntaamme viestintäasioissa, kehitän viestinnän tapoja jne. Toiseksi toimin jatko-opintoasioista vastaavana suunnittelijana. Keskuksessamme ei ole perustutkinto-opiskelijoita, mutta väitöskirjaa tekevät jatko-opiskelijat ovat meillä arkipäivää. Suunnittelen ja toteutan tutkijoidemme kanssa jatko-opintoihin liittyviä tapahtumia, kehityshankkeita ja vastaan jatko-opintoihin liittyvästä viestinnästä. Vaikka työni on pääasiassa hallinnollista ja tutkijoita avustavaa, olen mahdollisuuksien mukaan mukana myös tutkimushankkeissa.

Koska työni sisältää paljon tiedottamista, tarvitsen päivittäin sekä suomen että englannin kielen taitoa. Kahdella kielellä toimiminen niin henkilökunnan, opiskelijoiden kuin keskuksen ulkopuolistenkin tahojen kanssa on arkipäivää. Käytän työssäni myös jonkin verran ruotsia, lähinnä silloin, kun teen lehdistökatsauksia tai pienimuotoisia käännöksiä ja oikolukutöitä. Keskuksessa tehtävän tutkimuksen tuntemukseni auttaa viestinnän suunnittelussa ja tutkijoita kiinnostavien konferenssien ja rahoituslähteiden etsinnässä. Organisoinnista ja kehittämishaasteista pitävä luonteeni sekä haluni oppia ja kehittyä ovat olleet suuresti hyödyksi työtehtävissäni.

Oman urapolkuni opettamana kannustan kaikkia hakeutumaan erilaisiin harjoittelupaikkoihin ja testaamaan työtehtäviä, jotka eivät välttämättä suoraan vastaa omaa koulutusta. Koulutus antaa työhön hyvän pohjan mutta monet asiat opitaan vasta työssä. Ja monesti vasta työtä tekemällä tietää, minkälaista työtä haluaa tehdä!