21.02.2017

Työelämätarinoita tiedotuksessa ja viestinnässä

Kv-tiedottaja

Perustiedot:

  • Nimi: Eeva Helameri
  • Pääaine: englanti
  • Sivuaineet: psykologia, sosiologia, yhteiskuntapolitiikka & journalistiikka (perusopinnot)), etnologia ja Intercultural Studies (hajakursseja)
  • Valmistumisvuosi: 2005
  • Nykyinen työtehtävä/titteli: kv-tiedottaja
  • Työnantaja: Jykes

Opinnot:

  1. Miksi valitsi kyseisen alan ja oppiaineet? Englanti oli aina tuntunut helpolta ja kiinnostui kielestä ja englanninkielisen alueen kulttuurista entistä enemmän vietettyään vuoden vaihto-oppilaana Uudessa-Seelannissa 1996. Opeksi Eeva ei kuitenkaan koskaan halunnut.
  2. Opiskelun aikaisista kokemuksista (harrastustoiminta, aktiivisuus opiskelijajärjestöissä, muu toiminta) Ei ollut järjestöissä aktiivinen, luki paljon englanninkielistä kirjallisuutta.
  3. Mitkä tekijät opinnoissasi ovat olleet merkityksellisiä työelämän kannalta? Käytännön taitoja jossain määrin tarjosivat ainoastaan journalistiikan opinnot. Kielitaito ja etenkin kielen käyttäminen kohenivat yliopistolla totta kai, mutta kokee kielitaitonsa olleen hyvä jo ennen opintoja. Kokonaisuudessaan yliopisto-opinnot kehittivät ennen kaikkea organisointikykyä, kokonaisuuksien hallintaa ja tiedonetsintätaitoa.
  4. Mitä työelämätaitoja jäi opinnoiltaan kaipaamaan? Talouspuolen osaamista käytännössä, projektiosaamista ja viestintätaitoja.  ATK-tarjonta humanisteille ei missään nimessä vastaa työelämän vaatimuksia.

Aikaisempi työkokemus:

  1. Aikaisempi työkokemus lyhyesti: Opiskeluaikana oli kesätöissä ja osa-aikatöissä esim. teknisenä asiakaspalvelijana. Merkittävä tulevan työuran kannalta oli kielten laitoksen harjoittelupaikka yliopiston viestinnällä, jossa teki esimerkiksi juttuja yliopistolehti Tiedonjyvään. Valmistumisen jälkeisen hetkellisen työttömyyden jälkeen pääsi työelämänvalmennukseen yliopiston Agora Centeriin, jossa teki mm. toimisto- ja kääntämistöitä sekä opetteli projektien taloushallintoa ja jonne sitten myös pääsi valmennuksen jälkeen projektisihteeriksi. Sai siinä työssä tärkeää kokemusta mm. EU-rahoitteisista projekteista ja taloushallinnosta, joista ei aikaisemmin ollut erityisen kiinnostunut mutta jotka osoittautuivat erittäin hyödylliseksi ja mielenkiintoiseksikin. Sai nykyisen työnsä lehti-ilmoituksen kautta.
  1. Miten työelämään siirtyminen sujui valmistumisen jälkeen? Korostaa avoimen mielen, aktiivisuuden ja työharjoittelun merkitystä.
  2. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet työllistymiseen ja työelämäpolun muodostumiseen sellaiseksi kuin se on(tietyt opinnot/taidot, harrastukset, persoonallisuus…)? Kaikkein tärkeintä on avoin mieli ja laaja-alainen katsantokanta työnhaussa sekä monipuolinen osaaminen. Harjoittelu ja kontaktit olivat oleellisia.

Nykyinen työtehtävä:

  1. Mitä tehtäviä nykyinen työ pitää sisällään? On tällä hetkellä kv-tiedottajana Jykesin hallinnoimassa hankkeessa, jonka viestintäosion tavoitteena on viedä Keski-Suomea (maakuntaa ja yrityksiä) maailman kartalle yhteisen brändin alla. Käytännössä kv-tiedottajan hyvin monipuoliseen tehtävänkuvaan kuuluu mm. tiedotus hankkeen sisällä ja sen monille yhteistyökumppaneille, budjetin seuranta, ideointi, markkinointi ja sisällöntuottaminen brändin uudistuneen visuaalisen ilmeen luominen, tavaramerkin rekisteröinti, erittäin tärkeänä osana maakuntaa kansainvälisesti markkinoivan sivuston suunnittelu ja toteutus – ja ennen kaikkea hänen tulee pitää langat käsissään, mitä tahansa eteen tuleekin. Työn tukena ja linjauksien tekijänä on maakunnan toimijoista koostuva ryhmä. Olennaista työssä on myös kv-suuntautuneisuus (kuten ulkomaisten partnerien kanssa asiointi ja erilaisten tekstien laadinta englanniksi).
  2. Millaista osaamista (tietoja, taitoja/asennetta) siinä vaaditaan? Yhteistyötaitoja, organisointikykyä, kielitaitoa, viestintä- ja markkinointitaitoja sekä talous- ja projektiosaamista
  3. Lisäkoulutus? Aloitti avoimen yliopiston puolella yhteisöviestinnän opiskelun, mutta koki sen liian työlääksi töiden ohella. On osallistunut työnantajan kautta erilaisiin projektihallinnan, kuvankäsittelyn ja liiketoiminnan osaamisen täsmäkoulutuksiin.

Tulevaisuus:

  1. Visio työurasta: Mihin tähtää ja missä haluaisi kehittyä? Tällä hetkellä on antoisaa kokeilla eri aloja, mutta toivoisi, että olisi kymmenen vuoden päästä vakituisessa työsuhteessa. Eeva haluaa pätevöityä entisestään ja yritysmaailma kiinnostaa häntä. Unelmahommakseen nimeää viestintä- ja markkinapäällikön viran.

Head of Communications & PR

Anniina Turunen, Nordic Business Forum

Mikä on koulutuksesi?
Aloitin englannin kielen opinnot 2006, minulla oli ruotsi sivuaineena ja olin tähtäämässä opettajaksi. Varhaisessa vaiheessa huomasin, että ehkä opettaminen ei olekaan minun juttuni, mutta ajattelin silti kokeilla. Kokeilun jälkeen totesin, että opetusala ei tosiaankaan ole minua varten, joten minun piti keksiä opettajan uran tilalle jotain muuta.

Innostuin jo ensimmäisenä opiskeluvuonna tapahtumanjärjestämisestä ainejärjestön toiminnan myötä. Toinen innostuminen tuli, kun kokeilin Basic Business studiesia. Hurahdin siihen täysin ja sen jälkeen opiskelin vielä markkinointia, johtamista ja henkilöstöjohtamista. Lisäksi kiinnostuin yhteisöviestinnästä ja kulttuurienvälisestä viestinnästä ja keksin, että tulevaisuudessa voisin mennä kansainväliseen yritykseen tekemään viestintää englanniksi. Viestinnästä löytyi siis se juttu, se sopi mielestäni hyvin humanistille. Tein tuplatutkinnon eli valmistuin englannin maisteriksi 2012 ja yhteisöviestinnän maisteriksi 2014.

Miten päädyit nykyiseen työhösi?
Olin opintojen aikana kuusi kuukautta töissä hotellissa Englannissa, sillä halusin lisää työkokemusta. Puolen vuoden työkeikan aikana kielitaitoni kehittyi paljon. Opiskeluaikana tein erilaisia osa-aikaisia töitä kuten puhelintöitä (tutkimushaastattelu-  ja hyväntekeväisyys-sektori), autoliikkeen sihteerin tehtäviä.

Opintojen aikana olin työharjoittelussa yritysvalmennuksia tekevässä yrityksessä. Työtehtäviin kuului tapahtumien järjestelyä, käännöstehtäviä, markkinointia, viestintää ja asiakaspalvelua. Yhteisöviestinnän opintojen pakolliset harjoittelut suoritin samassa yrityksessä, joten yhteensä olin siellä töissä vuoden. Tämän jälkeen tein lyhyen aikaa assistentin hommia viestinnän tutkimusta tekevässä yrityksessä.

Keväällä 2013 osana viestinnän opintoja järjestettiin ekskursio Nordic Business Forumiin. En päässyt tuolloin mukaan, mutta aloin seurata yritystä twitterissä ja facebookissa. Pian heillä tulikin auki copy writerin pesti. Työpaikkaa mainostettiin vain somessa, joten se olisi olisi mennyt minulta ohi, jos en olisi ollut heidän some-seuraajansa. Hain tehtävään ja tulin valituksi. Aloitin työt elokuussa 2013.

Mille työnantajalle työskentelet ja mitä työnkuvasi sisältää?
Työskentelen Nordic Business Forumissa viestintäpäällikkönä. Nordic Business Forum on vuonna 2008 perustettu jyväskyläläisyritys, joka järjestää yritysvalmennuksia ja –seminaareja, joista tunnetuin NBForum vuosittain. Tapahtuman osallistujat tulevat kuulemaan maailmankuuluja businessguruja ja verkostoitumaan. Ensimmäisen seminaarin osanottajamäärä oli 80 henkilöä; vuosien saatossa seminaari on kasvanut usean tuhannen osallistujan tapahtumaksi. Päätapahtuma siirtyikin Jyväskylästä Helsinkiin muutama vuosi sitten, kun tilat jäivät liian pieniksi. Lisäksi järjestämme pienempiä tapahtumia ja seminaareja.

NBF:llä on pieni tiimi, joten kaikki joutuvat tekemään vähän kaikenlaista. Asenne onkin se, joka ratkaisee. Meillä on useita eri kanavia, joiden kautta viestimme: teemme verkkolehteä, joka julkaistaan kerran vuodessa myös printtinä, julkaisemme uutiskirjeen kerran kuussa, pidämme blogia, käytämme erilaisia some-kanavia ja tietenkin tuotamme sisältöä nettiin. Kaikki yrityksemme ulkoinen viestintä on englanniksi.  

Työni sisältää paljon erilaisia kirjoitustehtäviä, tekstien editointia ja myös kääntämistä. Viestin päivittäin erilaisten yleisöjen kanssa: asiakkaat, some-seuraajat, potentiaaliset asiakkaat, sponsorit, lehdistö, muut yhteistyökumppanit (painotalo, markkinointitoimisto), puhujat, henkilöstö (sisäinen viestintä, sillä työporukka toimii useissa toimipisteissä). Tehtävässäni tarvitaan hyviä tietoteknisiä taitoja, erinomaista englannin kielen taitoa ja sosiaalisia taitoja. Lisäksi ehdottoman tärkeää on olla näkemystä viestinnästä: millaista hyvä viestintä on, miten viestitään, ymmärrys viestinnän kohdentamisesta sekä osaamista viestinnän suunnittelusta.

Vinkkejä tähän tai tämänkaltaiseen työhön haluaville?
Viestinnän tehtäviin haluavalle viestinnän ja markkinoinnin opinnot ovat tarpeelliset. Kaikki viestintä pohjautuu tapaasi kommunikoida ja ymmärtää kohderyhmää, joten kannattaa myöskin miettiä millä tavoin kehität kirjoittamistaitojasi ja harjoitella kirjoittamista. Sosiaalinen media on myös olennainen osa organisaatioiden viestintää, joten suosittelen olemaan aktiivinen somessa ja seuraamaan millä tavoin eri työkaluja käytetään. Kuka tietää, se työpaikkakin voi löytyä somen kautta.

Viestinnän kehittämispäällikkö

Hilkka Miettinen, THL

Työtehtävä: viestinnän kehittämispäällikkö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden kehittämistyössä.

Uratarinani on ollut vaiheikas. Olen tarvinnut haasteita ja etsinyt mahdollisuuksia uudenlaisiin työtehtäviin, vaikka ne ovat matkan varrella vaatineet sietämään taloudellista ja henkistä epävarmuutta. Sisäistä yrittäjyyttä olen tarvinnut rutkasti liki 25 vuotta julkisella sektorilla työskennellessäni. Nyt työskentelen ammatissa, jota ei edes ollut olemassa opintojeni tai valmistumiseni aikaan.

Tarina kulkee näin: Aloitin opiskeluni Jyväskylän yliopistossa vuonna 1987. Pääaineeni oli suomen kieli ja sivuaineoikeuden sain pääsykokeen kautta myös puheviestintään. Tein pari gradua ja haaveilin jatkoopinnoista. Opiskelun loppupuolelta alkaen tein erilaisia pätkätöitä Jyväskylän yliopiston kielikeskuksessa: Toimin tutkimusavustajana, oppimateriaalisuunnittelijana, EU-hankkeessa sekä lehtorina ja tuntiopettajana kolmessa eri oppiaineessa. Venytin valmistumistani vauvan ja lainanlyhennysvapauden vuoksi, mutta vuonna 1994 tarvitsin todistuksen, jotta sain paremman palkan ja sijaisuuden. Hankin opettajan pätevyyden vuonna 1997 ammattikorkeakoulun kautta. Vuodesta toiseen jatkuvista pätkätöistä tympääntyneenä halusin lopulta pois yliopistolta, ja kieltäydyin minulle tarjotuista töistä. Pakotin itseni irtaantumaan, vaikka se tarkoitti epävarmuutta ja alkuun työttömyyttä ja uuden uran etsimistä vuosituhannen taitteessa.

Uuden työn haku kesti noin 5 kuukautta. Vihdoin aloitin Jyväskylän kaupungin tiedotustehtävissä opetustoimen tiedottajan vuorotteluvapaan sijaisena. Vuoden päästä pääsin sijaiseksi tekniseen palvelukeskukseen, jonka tiedottajan tehtävään minut vakinaistettiin reilun vuoden päästä. Kun sosiaali- ja terveystoimeen tarvittiin sijaista, olin valmis jälleen ottamaan siirtymähypyn minulle uuteen toimialaan. Kaupungin monipuolisissa ja vaativissa viestintätehtävissä vierähti 10 vuotta. Tunsin kuitenkin, että osasin jo työni. Ammatillisuus vaati uudet haasteet. Otin tuumaustauon, aikaa hengittää etäällä ja kituutin muutaman kuukauden vuorotteluvapaalla.

Vuorotteluvapaan sijaiseni tiesi, etten tuntenut intoa ja paloa palata. Omaa tulevaisuutta pohtiessaan hän löysi minun tulevan työpaikkani ja suositteli hakemaan sitä. Tehtäväkuvaus huimasi ja hirvitti, mutta tiesin, tämän haluan. Halusin tavoitella uutta, vaikka se toisi monta muutosta elämään: muuttoa Etelä-Suomeen, perheen ja lasten asioiden uudelleen järjestelyä, asunnon myyntiä, uuden asunnon hankkimista ja remontointia ja rohkeutta autoilla ruuhkassa raitiovaunujen seassa Mannerheimintiellä.

Hain tehtävää ja sain työpaikan. Muutin oman ja perheeni elämän vuonna 2011, kun aloitin viestinnän kehittämispäällikkönä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden kehittämistyössä. Sähköinen resepti, kansalaisen Omakanta-palvelu ja Potilastiedon arkisto ovat jo olemassa - sosiaalihuollon asiakasasiakirja-arkiston käyttöönottoa valmistellaan.

Olen tehtävässä, jota en olisi kuuna päivänä uskonut olevankaan, kun opintoni aloitin 22 vuotiaana. Teen työtä usean lääkärin, sairaanhoitajan ja sosionomin kanssa, joista lähes kaikilla on lisäksi jatkoopintoja sekä kokemusta myös täysin toisesta alasta kuten informaatioteknologiasta. En silti tunne itseäni outolinnuksi ainoana humanistina.

Meille on etua, että tunnemme erilaisia substanssikonteksteja. Kehittämistyössämme Mihin?-tieto on yhtä tärkeää kuin Miten?-tietokin. Kenelle? kysymykseen vastaamme joka päivä, muuten emme osaisi tehdä kohdennettua, realistista ja tulevaan tähtäävää sovitustyötämme.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tehokkuuden lisäämisen ja toimintatapojen uudistamisen vaatimukset digitalisaation avulla kohdistuvat lähi vuosiin. Muutosta ovat tekemässä ammattilaiset, joilla on henkilökohtaistakin kokemusta epämukavuusalueelle siirtymisistä. Uskoa onnistua, vaikka välillä huimaa. Kovaa työtä priorisoitujen tavoitteiden eteen, välillä valistuneiden todennäköisyyksien ja riskinotonkin vierellä. Tiedämme, että tulevaisuuden kuvista tulee totta, kun tietä ei kulje yksin.

Oman urani takia kannustan tekemään rohkeita valintoja. En pysty valitsemaan, kumman opiskeluaineeni syventävistä opinnoista on ollut enemmän hyötyä. Opettajaopinnoista on ollut huimasti hyötyä, etenkin koska suoritin ne aikuiskoulutuksen parissa. Jäsentelyn ja vaiheistetun oppimisen polku on työelämän arkea ihan jokaikinen päivä! Monipuolisuus on hyvästä, vaikka syväosaamistakin on hyvä olla jossain itselle rakkaassa asiassa.